Terveen järjen kaipaus

Viime viikolla eräs oppilas tuli kouluun ontuen. Nilkassa oli komea idealside. Poika oli ollut jossain hyppimässä ja tuli sitten nilkka väärässä asennossa alas. No eihän siinä mitään, kipeähän tuo varmasti oli. Vaikea oli löytää sellaista työskentelyasentoa, jossa ei kipeä nilkka häiritsisi. Myötätuntoni ja sympatiani olivat hänen puolellaan –  ja siinä olikin sitten kaikki, mitä opettaja saa tuossa tilanteessa oppilaalle tarjota.

Kaksoistunnin jälkeen tuli sitten ruokatunnin vuoro. Meidän luokan väistötiloista Sajoksesta on reilu puoli kilometriä koulun ruokalaan. Meinasin tarjota oppilaalle kyydin autolla, mutta sitten muistin, etteihän sellaista saanut tehdä. Olisin voinut antaa särkylääkkeenkin, mutta eihän sellaistakaan saa tehdä.

On tämä kumma maailma. Jos tulen kännissä töihin, minut tulee ohjata jatkotoimenpiteisiin, kuten työterveyslääkärille tai päihdekuntoutukseen. Jos tarjoan kivusta kärsivälle oppilaalle särkylääkkeen tai autokyydin, minut saatetaan ohjata työkkäriin uutta työtä kysymään. Missä tämä homma meni näin radikaalisti päin hel…sinkiä?

Viimeaikaiseen työelämään on muuten kuulunut myös koulumme sisäilmaraportin jonkun osan valmistuminen.  Koulu ei kuulemma ole käyttökiellossa, mutta silti sitä voidaan maksimissaan käyttää viisi vuotta. Väistötilojen lisärakentaminen on jo päätetty. Ensi viikolla jälleen yksi luokka lisää siirtyy vuokrattaviin väistötiloihin lähes kilometrin päähän koululta. Se onkin sitten jo niin kaukana, että oppilaat on kuljetettava taksilla päivittäin syömään koululle ja takaisin väistötiloihin. Kolmannessa väistötilassa ruokailuvälineitä suunnitellaan korvattaviksi kertakäyttöisillä, koska astioiden pesu siellä ei onnistu. Mutta mitään vikaahan koulurakennuksessa ei ole – siis mitään sellaista, joka estäisi sen käyttämisen. Haloo? Viattomista ja puhtaista tiloista ilmeisesti ihan siis muuten vaan siirrellään ryhmiä pitkin kylää. Kuntien välinen etäshakkiottelu?

Ja kun nyt koulumaailman purppaisuissa vauhtiin pääsin, niin kerrottakoon vielä Tampereen suunnalta maailmalle naurun – ja raivonkin – aiheeksi levinnyt juttu sivistysjohtajasta, joka vertasi opettajia kokkeihin ja oppikirjoja eineksiin, joita siis hyvä opettaja ei työssään tarvitse. Ihanko oikeasti tämä suuri päällikkö ajattelee, että jokaisen opettajan yliopistollisen opettajakokkikoulun suoritukset ovat siinä määrin tasalaatuisia, että jokainen meistä on yhtä pätevä laatimaan kullekin ikäkaudelle sopivat matikan laskut, kirjoittamaan vierailla kielillä oppilaille sopivat materiaalit, valikoimaan opetettavat ainekset luonnontieteissä, historiassa ja katsomusaineissa sekä kirjoittamaan niistä oppilaan tasoista lähdemateriaalia, tietenkin samaan aikaan, kun laatii käsityömalleja ja säveltää, sanoittaa&sovittaa laulua seuraavalle musiikkitunnille?

Jokainen päättävä taho katsoo asiaa omasta pienestä tirkistysreiästään eikä suostu luovuttamaan valta-asemaansa niille, jotka tilanteissa kantavat seuraukset virastopäätöksistä. Terveen järjen, vapaan harkinnan ja luovuuden käyttö kun nyt vaan on kertakaikkiaan näille ihmisille kauhistus ja paha vaiva.  Vai lieneekö kyse samasta ilmiöstä, mistä Sherlock Holmes nuhteli aisapariaan: ”Näet samat asiat kuin minäkin, Watson, mutta sinulta puuttuu kyky vetää niistä johtopäätökset”?

 

 

 

8 vastausta artikkeliin “Terveen järjen kaipaus”

  1. Valitettavasti osa johtajista näyttää olevan opportunisteja joille tärkeintä on oman aseman säilyttäminen. Silloin halutaan antaa kuva, että ei ole mitään ongelmia, jotta ei tulisi kritiikkiä. Ja jos jotain ongelmaa on, sen sanotaan johtuvan alaisista, jotka eivät osaa.

    Ei ole kauaa siitäkään, kun Tampereella rehtoreiden esimies Kristiina Järvelä ilmoitti, että vastoin luuloa rehtorit saavat palkata sijaisia, jos haluavat. Samaan aikaan rehtoreille kuitenkin sysättiin valtavat säästöpaineet. Käytännössä voit siis palkata sijaisen jos viitsit maksaa palkan omasta pussistasi! Mutta medialle päästiin kertomaan, että on kokonaan rehtorin oma vika, jos ei palkkaa sijaista. Tuo mainitsemasi koulutoimenjohtaja taas peittelee sitä, ettei rahaa ole annettu oppikirjoihin. Siinä hän luultavasti kuitenkin on oikeassa, että korostaa kuntansa pieniä opetusryhmiä. Sellainen hyvä uutinen vaan ei kiinnosta mediaa samalla tavalla kuin lahoavat oppikirjat.

    Kumman muuten ottaisit, jos olisi pakko valita: suuremmat opetusryhmät ja uudet oppikirjat vai jaetut kirjanresut ja pienemmät opetusryhmät?

    1. Pienemmät ryhmät. Ja jos itse voisin valita mitä kirjoja uusitaan, niin ehdottomasti matikan ja englannin. Niissä on kirjaan tehtävistä harjoituksista hyötyä.

  2. Tämä särkylääkekielto on tullut tutuksi myös yleisötapahtumien järjestelyissä. Et saa ostaa apteekista pakettia ibuprofeenia ja antaa sitä aikuiselle ihmiselle sinetöidystä paketista. Siinä voisi loppua tilaisuus ja tulla keskustelua nimismiehen kanssa.

    Tämä lienee niitä hyviä tarkoituksia jolla se tie helvettiin on päällystetty. Mutta miten se voi olla? Jos helvetti on paikka jossa kaikki on pahasti, ja tämä on se maa jossa kaikki on hyvästi, eikö tuo tarkoita että helvetissä saat antaa buranan sitä tarvitsevalle? Joten jos se tapahtuu helvetissä, se on paha juttu, eikä siis hyvä aikomus.

    Saatoin ajaa metaforani suohon.

    P.S. Minulle ei kannata antaa ibuprofeenia, jostain syystä minulle se toimii laksatiivina.

  3. Voi hyvän tähen jälleen kerran! Tuohon lääkkeen anto asiaan olen minäkin törmännyt. Esim. Laitoksessa asuva nuori voi ostaa apteekista pillerii ku pillerii, mutta edes Buranaa ei lääkeluvaton työntekijä saa antaa paketista. Sitten etsitään pitkin kyliä lähihoitaja, jolla luvat kunnossa ja oikeudet sitä antaa. Kumpi sitten lie taloudellisempaa/inhimillisempää!? Ja nuo terveetrakennuksetjotkakuitenkinsaaneetpurkutuomion, on surullista luettavaa 😩

  4. Joitakin arvauksia siihen miksi tavallinen ihminen aina joskus haikailee terveen järjen perään kohdatessaan lain ja virkamiesten jäykän ja leikittömön maailman.

    Virkamiehet pelkäävät virkavirheen tekemistä kuin ruttoa, kun sitten pelaavat varman päälle unohtuu maalaisjärki ja panos tuotos ajattelu tyystin.
    Virkamiehiksi kenties hakeutuu ihmisiä joiden ajattelun rakenne on jotenkin teoreettinen ja rajoitteinen, heille ei oikein avautuisi ovia vapaassa yritysmaailmassa.
    Virkamies joutuu taistelemaan tylsistymistä vastaan, on keksittävä jotain tekemistä työpäivien ajaksi.
    Virkamiestä kiehtoo valta, laki on hänen takanaan, suo mahdollisuudet vallankäyttöön aivan toisin kuin on yritysmaailmassa.

    Toki on varmasti paljon virkamiehiä joihin eivät yllä arvatut olettamat sovi vaan hoitavat he virkaansa ansiokkaasti meidän kaikkien hyvinvoitiamme turvaten.

  5. Pitäisi varmaan koko suomi rokottaa samalla ”rokotteella”, kuin Nokialaisetkin rokotettiin -07. Siis teknisellä vedellä!
    Nyt on tutkimuksissa havaittu, että allergiat ovat vähentyneet, ehkäpä koulujakaan ei enää tarvitse purkaa!
    Ei se liiallinen hygieniakaan ilmeisesti ole ihmiselle hyväksi!? 😮

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *