Suomen HX-hanke.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

Yllä Heikki Hiilamon kolumni Suomen HX-hankkeesta ja samalla tarkastellaan mm Hollannin ja Belgian, kuin myöskin Sveitsin hävittäjähankintoja.

Mielestäni linkki kannattaisi lukea, se sisältää monen muotoista pohdintaa esim johtavien sotilaiden kieltämättä asiantuntemusta mutta valtiontalous jätetty täysin sivuun.

Suomalaiset eivät näköjään ole oppineet 90-luvun alun hankinnoista ja niiden kokonaiskustannuksista. Paljon mainostetut vastakaupat kuihtuivat, jälkiostot kohosivat pilviin, koska ostettiin kallis, ”riisuttu” versio. Mielestäni Suomi leikkii rikasta miestä mutta muistaa pitää, että rikkaalla on myös rikkaiden menot.

Moni keskituloinen, jopa köyhäksi luokiteltu, hallitsee raha-asiat montaa rikasta paremmin.

Minusta Hiilamon kolumni herätti paljonkin ajatuksia.

Meillä on parikin ylimitoitettua hankintaa, HX-hanke sekä neljä korvettia; se on muusta maanpuolustuksesta kiistämättä pois.

21 vastausta artikkeliin “Suomen HX-hanke.”

  1. Valitettavasti nuo korvetit upotetaan muutamalla halvalla ohjuksella, joten niiden merkitys on jonkun amiraalin rinnan pöyhistuys ja jumalaton rahanmeno vastikkeetta.
    Niiden sijaan olisi pitänyt hankkia kunnon joukko rannikkovesille sopivia ohjusveneitä merimaali- ja it-ohjuksin.
    Olisi ollut jotain hyötyä ja halvempaakin.

  2. Pitänee täysin paikkansa, merivoimien osalta. Suomella kun on Rauma-luokan alukset ja tuskin isompia tarvitaan; ehkä PR-mielessä mutta kalliiksi tulee.

    Niin, kun ”euroopan itara mies” katsoo pärjäävänsä puolta pienemmällä hävittäjämäärällä. Entiset F-16, niin kuin aivan yleistä NATO-maissa lienee, oikeastaan pyysi F-16 päivityksiä ja kokonaishinnalla.

    Miksiköhän Suomi toistaa 90-luvun virheet?

  3. Tässä toimivampi linkki:

    https://yle.fi/uutiset/3-10928006

    Heikki Hiilamon kolumni: Hävittäjiä ostellaan, mutta valvooko jättihankinnan kuluja kukaan?

    Suomen hävittäjähankkeen valmisteluun pitää saada pikaisesti erityisesti kustannuslaskennan osaamista puolustushallinnon ulkopuolelta, kirjoittaa Heikki Hiilamo.

  4. Hiilamo kirjoittaa:

    ”Sotilaille tärkeintä on uusien aseiden määrä, tehokkuus ja luotettavuus sekä mahdollisesti myös sotilaallinen yhteistyö ja syntyneiden kumppanuuksien ylläpito sekä mahdollisuus osallistua kiinnostaviin operaatioihin.”

    Mikä muu sotilaille pitäisi olla tärkeintä? Sotilaat ovat sotimisen asiantuntijoita ja siksi heille pitääkin olla tärkeintä se, miten voidaan sotia tehokkaimmin. Jos olisi kyse putkimiehistä, niin soimattaisiinko heitä siitä, jos heillle tärkeintä olisi saada vesijohdot ja viemärit toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla?

    ”Poliittisten päättäjien on otettava huomioon aseiden hinta, koska he ovat vastuussa siitä, miten veronmaksajien rahoja kohdennetaan erilaisiin tarpeisiin.”

    Hinnanhan ovat poliitikot päättäneet, Se on 7-10 miljardia. Mitä Hiilamo oikein itkee?

    ”Hollantilaisten ja belgialaisten tutkijoiden artikkelin mukaan sotilaat voivat käyttää hävittäjähankinnoissa väärin asemaansa asiantuntijoina edistääkseen omia etujaan veronmaksajien kustannuksella.”

    Omia etujaan? Mitä omia etuja? Hiilamo ei esitä mitään esimerkkiä siitä. Vai onko kyky puolustaa omaa maata ”sotilaiden oma etu”? Naurettava, typerä väite!

    Hiilamo väittää myös, ettei Hornetien suorituskykyö tarvitse korvata, koska Itämeren tilenne on muka vakaampi nyt kuin 1990-luvulla! Venäjän pullisteluko sen on tehnyt vakaammaksi? Silloin oli hajoava Neuvostoliitto ja heikko Venäjä. Nyt on vahva ja nationakistinen Venäjä. Sekö on tehnyt tilanteesta vakaamman ja Itämerestä ”rauhan meren”? Käsittämätön analyysi!

    ”Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. toimittajana Yleisradiossa 1994–1997.”

    Hiilamolla näyttääkin olevan melkoiset meriitit arvioida sitä, millaiset ilmavoimat Suomi tarvitsee. Ideologia antaa siivet.

  5. En ihan sellaisenaan kyllä Hillamon kirjoitusta niele, mielestäni siinä on kyllä aika vahva ideologinen lataus takana.

  6. Ehkei noilla taustoilla pitäisi esiintyä ainakaan asiantuntijana asehankintoja tehtäessä.

    ***
    Heikki Hiilamo – usein tausta selittää miksi ihminen ajattelee niin kuin ajattelee – no ei aina

    *
    Katsotaanpa mitä Wikipedia kertoo.

    Heikki Tuomas Hiilamo (s. 4. joulukuuta 1964 Lahti) on valtiotieteiden ja filosofian tohtori sekä tietokirjailija. Hän on työskennellyt Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina elokuusta 2013. Tätä ennen hän työskenteli Kansaneläkelaitoksessa tutkimusprofessorina. Hiilamo nimettiin vuonna 2008 Tampereen yliopiston terveystieteen laitokselle sosiaali- ja terveyspolitiikan dosentiksi.

    Heikki Hiilamo on aiemmin toiminut muun muassa diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajana kirkkohallituksessa sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun Diak Etelän -yksikön johtajana Helsingissä.

    Vuosina 1993–1994 Hiilamo teki Ylessä kokeellista ja ärhäkkää ajankohtaisohjelmaa A-mok yhdessä Jouko Salokorven, Ari Korvolan, Kari Tervon ja Heikki Vuennon kanssa.

    Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Hiilamo oli vihreiden ehdokkaana Uudellamaalla saaden 1 596 ääntä.

    ***

    http://www.ohion.fi/tukijat.htm

    – Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori
    .
    ”Minusta ”yleinen” asevelvollisuus on vanhanaikainen. Velvollisuushan ei ole yleinen, koska se ei koske molempia sukupuolia. Yksi viime vuosisadan suurista ja parhaimmista saavutuksista on naisten ja miesten tasa-arvo. Tuskin missään muualla kuin armeijassa tarvitsee enää luulla, että se mikä on normaalia ja yleistä, koskee vain miehiä, että naiset olisivat poikkeus ja erityistapaus.”

    [ Onkohan ukko itse suorittanut asevelvollisuutta?]

    1. ”Vanhanaikainen” onkin hyvä perustelu olla jotain vastaan. Hyvät tavatkin ovat ”vanhanaikaisia”.

      Samanlaista soopaa näköjään Hiilamolta myös asevelvollisuudesta. Hiilamo näyttää ottavan kantaa maanpuolustukseen aivan muista näkökulmista kuin siitä, miten Suomella voisi olla uskottava puolustus, joka antaa turvaa kriisitilanteissa ja ennaltehkäisee Suomea joutumasta muiden tukikohdaksi.

      Hiilamon näkökulman mukaan armeijassa tärkeintä on miesten ja naisten tasa-arvo ja hävittäjissä hinta, Minun mielestäni taas tutkimusprofessorille on tärkeintä kyky käyttää dokumenttikameraa esityksissä ja tuuhea parta. Tieteellisiin ansioihin vetoaminen on vanhanaikaista ja pätevyyden vaatiminen nostaa kustannuksia.

  7. Vähän tämä kommentointi näkyy rönsyilevän; tein avauksen H Hiilamon kolumnista aiheesta; HX-hanke ja muutamilla näyttää kommentin kärki suuntautuvan Hiilamon henkilöön tekstin sijasta.
    Kysehän oli siitä; mitä hankitaan, mistä hankitaan ja millä hinnalla.
    Kyllä kenraalikunta omaa asiantuntemusta mutta kun palveluksesta eronneita upseereja on siirtynyt lobbareiksi, ei asia ihan yksinkertainen ole.
    Jos taas asiat menisivät 90-luvun malliin, ei tilanne niinkään hyvä ole. Harvapa tietää mikä Hornettien loppuhinta oikeastaan oli. Jopa HX- hintahaarukka 7 – 10 miljardia ei ihan pieni ole ja mitä sillä saataisiin?
    Toisaalta, olihan E Rehnillä lentokokemustakin, kerran istunut Hornetin ohjaamossa ja käynyt ostoksilla Pv:n kopterilla Kirkkonummen K-Kirsikassa ruokaostoksilla kiire kun oli.

    1. ”Toisaalta, olihan E Rehnillä lentokokemustakin, kerran istunut Hornetin ohjaamossa ja käynyt ostoksilla Pv:n kopterilla Kirkkonummen K-Kirsikassa ruokaostoksilla kiire kun oli.”

      Henkilöä siis sopii arvostella, kunhan ei Hiilamoa? Hiilamo itse arvostelee kenraaleita, joten sopii häntäkin artvostella. Kumpi on suurempi asiantuntija hävittäjähankintojen suhteen, tutkijaprofessori Hiilamo vai kenraalit?

      Tavallisen ihmisen on vaikea arvioida, mikä on paras hävittäjä meille. Siksi jäämme asiantunitjoiden tiedon varaan. Minä ei ainakaan pidä Hiilamoa asiantuntijana. Hiilamon mukaan elämme nyt vakaammassa ja turvallisemmassa maailmassa kuin 1990-luvulla. Silloin Venäjä oli heikko, nyt vahvempi ja aggressiivinen. Lisäksi hävittäjät hankitaan seuraaviksi vuosikymmeniksi. Hiilamo haluaa varautua vain hyvän päivän varallle, Hänen kirjoituksessaan ei ole päätä eikä häntää. Jos Itämeri on nyt rauhoittunut niin miksi Ruotsi yrittää saada purkamaansa armeijaa takaisin? Hiilamon mielestä meidän pitäisi tehdä samat virheet kuin Ruotsi nyt kun Ruotsi itsekin pitää niitä virheinä.

      1. ….Siksi jäämme asiantunitjoiden tiedon varaan. Minä ei ainakaan pidä Hiilamoa asiantuntijana. Hiilamon mukaan elämme nyt vakaammassa ja turvallisemmassa maailmassa kuin 1990-luvulla
        Norppa.
        Jos Hiilamon kolumnin ehkä jopa luit, saatoit huomata, että Hiilamon kolumnissa ei kiistetä ylimpien upseerien asiantuntevuutta, en minäkään ole kiistänyt.
        Kauppa itsessään muodostuu; mitä ostetaan, mistä ostetaan, asiantuntijalausunnot (asintuntijaupseerit), hinta-arvio kokonaisuudessaan ja ostopäätös (poliitikot).

        Mitä E Rehniin tulee, en henkilönä häntä ole arvostellut vaan hänen tekemisiään Hornet-hankkeen yhteydessä.

        1. Kyllä Hiilamo nimenomaan heittää lokaa kenraalien päälle. Hiilamon mukaan kenraalit ”ajavat omia etujaan”. Hiilamo itse esiintyy melkoisena turvallisuuspolitiikan asiantuntijana ja ennustajana esittäessään Itämeren tilanteen olevan nyt vakaampi kuin 1990-luvulla ja Suomen maanpuolustuksen heikentämistä sen takia. Astumisesta liian suuriin saappaisiin häntä on helppo arvostella. Kolumni on silkkaa ideologista propagandaa.

        2. ”Mitä E Rehniin tulee, en henkilönä häntä ole arvostellut vaan hänen tekemisiään Hornet-hankkeen yhteydessä.”

          Viittaako tämä siis tekemisiin vai asiantuntemukseen?

          ”Toisaalta, olihan E Rehnillä lentokokemustakin, kerran istunut Hornetin ohjaamossa ja käynyt ostoksilla Pv:n kopterilla Kirkkonummen K-Kirsikassa ruokaostoksilla kiire kun oli.”

  8. Minä luotan puolustusvoimien- ja valtion kansantalouden päättäjien arvostelukykyyn. Ainakin täältä ”mettäkulmilta” on ihan turha huudella, me olemme ne rahapussin vartijat itse valinneet.

  9. Näinhän tämä ”mettäkulmalaisten” asia lienee mutta, itse keskusteluun, kyllä mielestäni Hiilamon (kukin olkoon omaa mieltään henkilöstä), ajatukset herättväti, kuitenkin, melko voimattomia olemme, paitsi keskustelufoorumeilla.

  10. Edelliseen vielä lisäisin; 90-luvun Hornet-hankinnat, vastakauppoja, +/- 0. loppusummaa tuskin monikaan tietää. Meille myytiin perushävittäjä riisuttuna ja sitten saimme ostaa siihen asejärjestelmät. Minun luottamustani ei herätä.

  11. Eikös ne vastakaupat sitten osottautunut USA;n lakien vastaisiksi. Ne olivat olemassa, mutta suomalaisille kerrottiin vasta, kun kaupat oli jo tehty.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *