Luonnon monimuotoisuus takaa terveemmän elämän

Luonnon monimuotoisuus vai luonnon yksipuolinen teollistamien tuotannon käyttöön ?

Suuri ikäpolvi tietää kokemuspohjaisesti, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa, mikäli on elänyt maaseudulla tai kaupungin kyljessä.  Oli luonnollista, että karjaa oli lähellä, käsittelemätöntä maitoa ja muita luonnon tuotteita oli kotipiirissä. Lannoitteet tulivat karjasta ja, jopa omista tuotoksista maatuneina ja palaneina. Ruoanjätteet kelpasivat possukarsinaan  ja lihaa sai kotiteurastamoilta tai riistasta. Oli ketoja ja laitumia, jossa kasvillisuuden ja hyönteisten monimuotoisuus kukoisti. Linnut pesivät.

Lapset mylläsivät ja leikkivät kaikkialla multaa ym. sorminen välissä ja porkkanat huudeltiin järvivesipytyssä ja pantiin poskeen. Hypittiin heinäladoissa. Puhdas vesi tuli kaivosta tai järvestä. Kaikki viljeltiin itse.

Synnyttiin kotona, joku saunassa tai sitten Marian Sairaalassa, päätapana normaali synnytyskanava. Saatiin äidinmaitoa runsaasti. Sitten sairastettiin kulkutaudit kuten vesirokko, vihurirokko, tuhkarokko, sikotauti, joku tulirokonkin, kun ei ollut rokotteita. Harva niihin kuoli. Tuli erilaisia vastustuskykyjä.

Monimuotoisuus antaa halutun ja parhaan kuvan tuosta, mihin kaupunkilaisetkin halusivat kesäisin päästä, muuttaessaan kesäisin maalle mummulaan tms.

  • Metsiä täällä blogissa on käsitelty ja minun näkemykseni on selvä metsän olemuksesta ja käsittelytavoista- en toista päätapaa, poimintahakkuita ja luonnollista uudistumista
  • Alla oleva Aamulehden juttu taas kertoo viljelijän heräämisestä luomutuotantoon mallia ”Skåne”. Luomutuotanto ei ole ihanteet unohtaen yksinkertaista siirtymisvaiheessa monine vaiheineen ml. lannoitus, kierto, rikkakasvien torjunta jne..
  • Naturan toteutus pitää kulkea läpi Suomen, jossa kaikki joutuvat osallistumaan siihen omisti maata, vesiä tai ei, jos ei muuten niin kustannuksin

Tuo kaikki ei tarkoita sitä, että kaikki muuttuisi ”sim sala bim, mutta tavoite on selvä. Jos sitä ei hyvällä ymmärretä, niin luonnon kosto on hirmuinen.

Herääminen on vihdoin tapahtumassa, mutta kaikki tapahtuu aina pakon ja katastrofien kautta.

Alla oleva juttu on valitettavasti vain tilaajille.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008124508.html

30 vastausta artikkeliin “Luonnon monimuotoisuus takaa terveemmän elämän”

    1. Yritän, se on pitkä juttu, mutta yritän ottaa olennaisen: AL.18.7. 2021 Sunnuntai s. A 8

      ”Kangasalalainen Liskon tila kisaa Itämeren ympäristöystävällisimmän viljelijän tittelistä. Luomuviljelyssä suositaan viiden vuoden kiertoa. Apilalla on huipputärkeä tehtävä. Niitä riittää useampikin Kangasalalla sijaitsevalla Liskon tilalla, jota isännöi viljelijä Sauli Brander perheineen.

      Branderin vanha sukutila voisi kertoa monta tarinaa menneiltä vuosikymmeniltä ja -sadoilta.
      Brander siirtyi isännöimään vuonna 2005. Viljelyksiä on liki 200 hehtaaria, joista noin puolet on omaa ja toinen puoli vuokrattuna. Lisäksi tilalla on metsää.
      Hyötyä molemmille:
      Vielä 1980-luvun alussa tilalla oli suuri lypsykarja, ja 1990-luvulla tuli lihakarja.
      Nyt karjaa ei enää ole, eikä muitakaan kotieläimiä, ellei oteta huomioon 12-vuotiaan Sanni-tyttären hoitamaa kesäkanalaa. Laiduntavat hevoset kuuluvat lähistöllä olevalle ratsastustallille.

      – Hyödymme tästä molemmat. Hevoset pitävät huolen siitä, että perinnelaidun säilyy. Kotieläinten osuus on vähentynyt voimakkaasti. Perinnelaidun ei säily, ellei siellä ole eläimiä syömässä ja tallaamassa maastoa. Kaikki tämä on luonnolle arvokasta. Tallin väki on puolestaan tyytyväinen, kun eläimet voivat laiduntaa vapaasti monipuolisella laitumella.

      Liskon tilan reseptit ympäristön hyväksi:
      Käytössä luomuviljely koko tilalla. Pelloilla on tarkka viljelykierto. Aluskasvien, lähinnä apiloiden hyödyntäminen viljelyssä. Perinnelaitumien vaaliminen tilalla. Suojavyöhykkeet ja kosteikot vesiensuojeluun. Kompostoidun broilerinlannan käyttäminen.

      Hakkeen ja auringon hyödyntäminen sähköntuotannossa, jolloin energia­omavaraisuus­aste on korkea.

      Kesäisin pieni kanala ja kasvihuone lisäämässä omavaraisuutta.
      Viiden vuoden kierrolla: Liskon tilalla viljellään kauraa, rukiita ja apilaa. Joskus on hiukan myös hernettä. Näistä eniten viljellään kauraa. Käytössä on viiden vuoden kierto viljelyssä.

      – Luomutiloilla on käytössä erilaisia viljelykiertoja. Me päädyimme siihen, että kaksi vuotta viljellään apilapitoista nurmea. Apilahan sitoo typpeä ilmasta. Apilavuosien jälkeen on kolme viljavuotta, jolloin ikään kuin otamme ravinteita talteen maasta.”

  1. Entä sitten ? Miten luonto ottaa omansa tai toisin sanoin ”kostaa”.

    Ilmastonmuutos on totta ja sen aiheuttajia on monia tekijöitä, ihminen ja sen toiminta yksi suurehkoista.

    1. Saasteet ja niiden tuotanto.
    2. Maanpinnan rakenteiden murtamien ja maan painovoiman muuttamien ja auttaminen kaivannaisteollisuudella ja siirtämällä maa-kiviperää paikoista- maanosastakin toisiin.
    3. Suurien pinta-alojen asfaltointi kuten Euroopan jne.. kaupungit, jolloin vesi ei pääse imeytymään luonnollisesti.
    4. Metsien parturointi laajoilta metsäisiltä rinnealueilta, jolloin tuulet ja vedet pääsevät vapaasti mellastamaan.
    5. Ojitustekniikka pelloilla on muutettu hitaasti vetäviksi salaojiksi entisten avo-ojien sijasta.

    Kun tämä tiedetään näinkin varmasti ja todetusti, näihin pitää osata varautua.

    1. Ilmastokatastrofin julistamisesta suureen ääneen vielä tuottoisampi bisnes ja tavallinen kansalainenaksa niiden valheidenkin kustannukset.
      Ilmastonmuutos on totta, mutta se on ollut totta koko sen ajan, mitä maapallolla on ollut ilmasto eikä se ole ihmisen aiheuttama.
      Al Goren on tienannut satoja miljoonia dollareita julistamalla katastrofia ja valehdellen tosiasioista.
      Goren firma osti suuren määrän rantatontteja alueelta, mitkä muka Goren mukaan jäävät nousevan meren alle jne.
      Maapallolla on ollut lmuutaman asteen tätä lämpimämpää ilman, että maapallo olisi tuhoutunut, mutta nyt on yht’äkkiä keksitty tuollainen ihmeellinen 1,5 asteen raja, jonka ylittämisestä maapallo tuhoutuukin. Tieteellisesti perusteltus faktaa siihen ei ole.

      1. Sinänsä luonnon monimuotoisuudelle on luonnon itsensä asettamat perusteet ja edellytykset.
        Kuitenkin pitää muistaa, että niittykukkien ja joidenki perhoslak´jien kehitys ja leviäminen johtui nimenomaan vanhan mallisesta maataloudesta niittyineen ja karjan paimentamiseen niityillä sekä peltojen raj´kenteeseen.
        Nyt, kun tuo ihmisen tuoma elämäntapa on kadonnut, katoavat sen aikaansaamat lajit takaisin lähtöpisteeseensä. Siitä ei pidä ihmistä syyttää, koska ne eivät olisi koskaan levinneet ilman ihmisen silloista toimintaa.

        1. Luonto palautuu tai muuttuu sille otolliseen kasvillisuuteen ja hyönteistöön hyvin pian, jos olosuhteet muuttuvat.
          Tänä vuonna, jona on ollut normaali kunnon talvi ja nyt hyvin lämmin kesä on tuonut kasvillisuuteen erikoista voimaa ja makua.
          Samoin mm. perhoslajikkeet meidän erittäin monimuotisella viljelyalueellamme kukoistavat niin, ettei niitä ole moniin vuosiin nähty. Toisaalta sadetus järvivedellä alueellamme on ollut poikkeuksellisen runsasta ja päivittäistä.

          Se on selvä, että muutos maataloudessa on ollut valtava ns. vanhaan malliin verrattuna. Eräs monille tiedostamaton uhka on raskaiden koneiden tuoma maakerrosten tiivistymien pelloilla, joka saattaa aiheuttaa isoja ongelmia veden imeytymisessä maaperään. Se on aikamoinen riski pelloille poikkeusolosuhteissa.
          Euroopassa tämä on yksi syy monien muiden lisäksi.

  2. Luonto pitää ymmärtää, mutta myös ymmärtää että ei ole universaalia ratkaisua.

    Joka paikka, joka tilanne tarvitsee oman ymmärryksensä.

    1. Luonnon nopein muuttuja ja muuttaja on ihminen ahneudessaan. Luonnosta voi ottaa, mutta pitää antaa takaisin saman verran, muuten luonto ottaa sen tavalla tai toisella, vaikka väkisin säilyttääkseen tasapainon.

  3. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006500887.html

    Filmi antaa tekopyhän ahneuden siloisimmat kasvot Yhdysvaltojen entiselle varapresidentille Al Gorelle, ”Voit kysyä itseltäsi, miten ihminen ilkeää tuhota luontoa rikastuakseen itse” elokuva pohtii ja vastaa: ”Siksi he ovat miljardöörejä, ja sinä et ole.”

    1. Ehkä tuossa Lasse Lehtisen artikkelissa Michael Moore on se kriitikko, joka kuvaa ihmisen ahneutta osuvasti ja, jossa kaikki nimekkäät poliitikot Trumppeineen ja Busheineen sekä Baransson ja Musk saavat suurimman kyseenalaisen kunnian ml. Al Gore.

  4. Donald Trump ei ole rikastunut huijaamalla ihmisiä niin kuin Al Gore, näin uskon.

    1. Trump on huijannut koko maailmaa ja taloudellisesti hyötynyt itse mittaamattomasti, josta seurauksena ovat kymmenet oikeudenkäynnit lahjotuin todistajin.

  5. Ehkä Maurice Strong (1929-2015) on pistänyt kaikkia muita paremmaksi.

  6. Meillä täällä korvessa on eläimiä sammakosta karhujen. On monimuotoista, ympärillä on Natura aluetta ja koskematonta korpea, eli puu 🌲 kaatuessaan jää siihen ja mm lahottajasienet ja erilaiset ötökät saa elää sitä heidän oikeaa elämää.

    Itse harvennan omia metsiä tarkasti jotta vain sen tarvitsemani polttopuun saan, katson huolella mitä kehtaa kaataa ja nekin metsänhoidollisin päätöksin, suuri ei ole tarve ja antaa myös mahdollisuuden pitkäaikaiseen luonnon monimuotoisuuteen

    1. Lisäys: erämaita pitää suojella, jotta jälkipolvetkin näkevät ns villin luonnon eikä pelkkää kasvatettua suoralinjaista energiaksi suunniteltua ”metsää”, eipä moni ole puistoa ihmeempää edes nähneet, eksyvät jo sinnekin …

    2. Ei se metsä tuota pelkästään polttopuina. Jos tosiaan omistaa metsää; tuotto pitää hakea joko lyhytnäköisellä aukkohakkuulla tai ns harsintahakkuulla.
      Isäni kanssa kiersin pikkupoikana kun isäni leimasi, ehdottomiaan puita, jotka sitten metsäteknikko hyväksyi tai ei; puu kerrallaan.

  7. Puupellot nyt ovat jo poistuvaa ajattelua, samoin auraaminen ja kantojen energiaksi kerääminen.
    Harsintahakkuun isäksi voisi nimetä orimattilalaisen Kalevi Takalan; paljon sanktioita sai vaan nyt Takalan jälkeen alkaisi kait järki voittaa.

  8. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.240371

    ”Vanhakin metsä on kerran ollut taimikko, eivätkä kaikki metsän lajit viihdy vanhassa metsässä. Vanhassa metsässä ei kuki maitohorsma, kultapiisku tai suolaheinä; vanhassa metsässä ei lennä sinisiipi eikä kultasiipi: maamehiläiset eivät pesi vanhassa metsässä, ja sen vuoksi siellä ei ole toukohärkiäkään; vanhassa metsässä ei marjo pihlaja eikä vattu; vanhassa metsässä ei saalista kotka eikä pikkulepinkäinen. Niille kaikille ja monille muille eläin- ja kasvilajeille uudistusala tarjoaa mahdollisuuden kukoistukseen.” (Seppo Vuokko, s. 1946, on filosofian maisteri, kasvitieteilijä, luontotoimittaja, kirjoittanut toistakymmentä tietokirjaa.)

    1. Noin vanha metsä on ns. ikimetsä eli koskematon luonnonsuojelumetsä.
      Siellä ei kasva maitohorsmaa, ei kultapiiskua, pietaryrttiä, vaan ne kasvavat avohakkuilla aukeilla paikoilla heinikön keskellä.
      Siellä kasvaa paikoin valon pilkahtaessa isoja puolukoita vanhojen kantojen nokissa ja mustikoita. Se on rahkasammalpitoinen ja paljon erilaisia sieniä ja saniaisia.
      Ötökät, jos jotkut siellä tonkivat puun jäännöksiä. Hyttysiä ja itikoita pirusti. Ja niiden perässä jotkut linnut. Sinne ei kaikin paikoin valo osu.

        1. Siellä on monenlaista ja ikäistä puuta; lahoavia kaatuneita vanhoja kuusia, tikkojen hakkaamia haapoja ja ikivanhoja koivuja. Hongat kurottelevat taivaalle. Siellä ei pysty kunnolla kulkemaan kuin joillakin aikanaan tehdyillä poluilla tai kiipeämällä kaatuneiden runkojen yli. Nuoret koivut ja haavat hakevat sijaa itselleen ja jokunen muu kuusen ja männyn alku.

  9. Piekana havainto taas tänään. Kanahaukkoja nähty useampi. On se vaan korpielämä hauskaa.

  10. Saunan lämmitystä ja uimaan puhtaaseen veteen. Ei kuulu metelit täällä korvessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *