Äänestetään aluevaaleissa, mistä ?

Persut / Purra / Tavio

”Vastustetaan globalisaatioita, maahanmuuttoa, bensanhinnan korotusta, ilmastonmuutosta, kaikkia kustannusten nousuja maitopurkista vaippoihin. Nehän kaikki  vaikuttavat sote-uuditukseen ja sen kustannuksiin ”

Kokoomus / Orpo

”Aika yksiääninen hallituspuolueiden kanssa alueiden sote-tavoitteista, joissa hyödynnetään hyviä alueellisia esimerkkejä yksityisten palveluntuottajien mallia julkisessa tuotannossa. Palveluseteli . Digi-etä-liikkuva  . Muutetaan ongelmakohtia tuevassa vaiheessa lainsäädännöllisesti, jos kokoomus on siinä asemassa ”

SDP/ Marin

”Luodaan kuntia isommille hartioille palvelu, jonka saatavuus muodossa sun toisessa on saatavilla joka kunnassa erilasisina palveluyhdistelminä. Uhkaavat ikääntymisestä johtuivat kustannukset rajataan nopeammilla palveluilla sekä ennalta ehkäisyllä. Tästä lähdetään eteenpäin kehittämään- valmis malli ei ole ”

Vihreät / Suomela

”Muuten samaa asiaa kuin edelliset hallituspuolueet paitsi mielenterveys etusijalla ( ovatko vihreät tulleet ihan kaheleiksi )”

Vasemmistoliitto / Andessson

”Hallituksen yleinen linja, mutta voitontavoittelua verorahoin rajoitettava yksityisiltä terveysjäteiltä ”

Pirkanmaan aluevaltuutettuja 724:stä ehdokkaasta valitaan 98 normaalilla vaalien laskentakaavalla / d`hondt. Aluehallitus valitaan hyvinvointialueen edustajista. Hyvien valittujen edustajien tulee olla perehtynyt sote-alaan ammattinsa, valtuustojen, eduskunnan tai 3. sektorin kautta.

Klapihommia

Niilo kirjoitti US/puheenvuoroon mukavan alustuksen, josta innostuin jatkamaan täällä.

Jatkoin omilla kokemuksillani. Olen sitä hommaa tehnyt ihan kakarasta, 10-v lähtien, aina viime vuosiin saakka kirveellä, erilaisilla klapikoneilla, traktoriruuveilla jne.. Billnäs vaan pyörimään, niin klapeja syntyy n. kuutio tunnissa.

Selvennys: lähtötilanne noin 40 cm:n pituisia koivupöllejä, tuoreita tai kuivia halosta halkaistuja. Kirves perinteinen puuvartinen ikivanha halkaisukirves. Halkaisutukkina metrin korkuinen iso tukeva pölli.

Muiden kommentit lainausmerkeissä:

”40 senttiä saattaa olla liian pitkä joihinkin tulisijoihin. Niin se on esim. pienimpään Aitokiukaseen, joka meillä on palvellut jo melkein 40 vuotta.”

40 cm:n, mitta oli vain kuvainnollinen. Entiset pöytäsirkkeliammattilaiset katkaisivat kuivaneen halkaistun halon keskeltä ja ristiin pöydällä eli neljään 25 cm pölleiksi. Nykyään ammattikoneilla saa säädettyä mitat melkein miten haluaa, klapeiksikin. Ns. pienillä kotien klapikoneilla ei tee yhtään mitään.

”Ison juuripölkyn päälle sopivan kokoinen autonrengas muutamalla ruuvilla kiinni. Halkominen renkaan sisälle on nopeaa, turvallista ja kevyttä. Fiksuimmat laittavat renkaan sisään vielä valmiiksi sopivan kantovälineen. Eikä muuten tarvi noukkia lenteleviä puita monen metrin säteeltä.
Just 2 isoa koivua ( 80 cm juuresta )portin pielistä laitettiin nurin.”

Aika kuluu juuri hankalasti halkaistavien oksaisten noukkimiseen, kun täytyy lyödä voimalla kirves molemmissa käsissä kiinni. Toisaalta taas helpommissa, kokenut billnäs-henkilö, pitää vasemmalla pöllistä kiinni loppuun saakka ja viimeinen klapi syntyy juuri sentti peukalon vierestä. Varo oksakohtaa, siitä voi terä kimmota !

Nyt ei ole pilkottavaa kuin keväisin naapurin siirtolapuutarhamökillä, mutta kieroja, kovia , vanhoja omenapuun käkkyröitä. Nuo aikaisemman klapikokemukset eivät päde tähän.

Aivan ihnteellista olisi saada varhaiskevään melkein jäisiä, tuoreita koivupöllejä käsittelyyn, siinä ei tarvitse kuin kirvestä näyttää.

 

 

 

Kiskot vievät ja nysse nyhvää !

Vanha tamperelaisrouva oli ihmeissään että, miten se ratikka talvella kulkee, kun hammasharjalla kiskotkin täytyy lumesta putsata- ”ei nääs tuu yhtääm mitää-  …kele ! Turha rakkine  ”

Nyt sekin rouva on nähnyt, että tuolla se taas tulee minuutilleen niin kuin näyttötaulussa lukee ja toinen vastaan oli lunta tai ei. Erikoisaura kulkee silloin tällöin suihkii lumet kiskoilta pois.

Runkolinjat kulkevat 3 ja 1 kulkevat täsmällisesti ja päiväaikaan lähes täynnä. Nysset liukastelevat tuolta pysäkeiltä liikkeelle, lähes aina myöhässä. Ihmiset könyävät lumisilta pysäkeiltä toinen rollaattorillaan, jos edes pääsevät. Ratikkaan sisään ”tasamaalta”.

On se kauheaa, kun n. 200 vuotta vanha ratakisko toimii edelleen, vaikkakin eri vetopelein. Ei hme, että radan varsi kiinnostaa.

No, sitten alkaa purpatus, kun ne kiskot eivät väänny meidän oviemme eteen.

Valittajien valtakunta, maailman onnellisin maa – eläköön Suomi !

Tästä on hyvä lähteä näilläkin palstoilla, jossa kaikki valtakunnassa on yleensä päin persettä. No, keksiikö joku vielä muuta, mitä Vesa Laitinen/ AL ei hoksannut suomalaisten kyvystä valittaa ?

Puuttuihan tuosta listasta Marinin tyttöhallitus ! Mutta, se taitaa onnistuneenkin hyvin, kun sitä ei löytynyt luettelosta. Vai tarkoittiko Laitinen, että tuo lista on juuri hallituksen syy ?

Kolumni: Suomalaisilla on riesoja vaikka muille jakaa – Kolumnit – Aamulehti

 

Natoa ilman ääripäitä

Nato-keskustelu ruokkii molempia ääripäitä, kokoomuksessa kuin vasureissa, mutta niiden ei pidä antaa vaikuttaa asiaan mitenkään.

Atte Kaleva, Elina Valtonen, mutta Rydman vielä puuttuu keskustelusta, eli   kokoomuksen äärioikeistolaidan ”kuumakallet” kuuluttavat pikaista liittymistä Natoon, mutta…

….Ilkka Kanerva ja Presidentti Sauli Niinistö ovat varmasti hereillä herkimmin, mitä pitää tehdä ja mitä ei.
Suomi on taitavasti luovinut naapurin vuosikymnenten aikana yrittämien ”kaappausten” seassa ja osaa edelleen.
Politiikassamme pesii, onneksi pieni vähemmistö, näitä vahingollisia äärivassareita ja äärioikiestolaisia, joita ei pidä noteerata mitenkään.
Kansalta tässä asiassa ei tule kysyä yhtään mitään, eikä kysytä, se on jo nyt pelkkää hämäystä.
Siellä on paperit ja str. valmiina jo nyt, jos ydinporukka ja puolustusvoimat näin päättävät.
…tai edes jo nykyinen yhteistysopimus mahdollistaa Naton toiminnan laajentamisen täyteen mittasuhteeseen täällä jo nyt.
Luotan valtion ylimpään ydinporukkaan. Ei täällä enää eletä suomettumisen aikaa. Enemmänkin hilluvat täällä molemmat ääripäät.

Näe metsä puilta ja linnut oksilta muutuvassa ilmastossa

Ohessa erinomainen kokonaisanalyysi luonnon muutoksista Suomessa yli 100 vuoden ajalta tähän päivään saakka.  Sisältää ilmaston lämpiämisen, metsät ja luonnon monimuotoisuuden muutokset vaikutuksineen kokonaisuutena. Olen vahvasti samaa mieltä niin kuin valtaosa asiaan perehtyneitä.

Kirjoittaja: Jyrki Itkonen

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Linnut Kerttu Kotakorpi | Uusi Suomi Puheenvuoro

Viite: Kirjoitus perustuu alla olevaan Kerttu Kotakorven kirjoitukseen Ylen uutsissivuilla.

Kerttu Kotakorpi: Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat? | Yle Uutiset

Missä ne rokotusjonot ovat ?

Kävin eilen Hatanpäällä. Aikavarausjono oli aika pitkä. Non-stop tosi pitkä sairaalan laboratoriossa klo 16.15. Menin uudestaan klo 17.30. Ei jonoa ja piikki heti. Ei ikärajaa.

Tänään sama paikka, ei ikä- eikä karenssiaikaa. Piikki rouvalle heti.

Peruttiin tammikuun aikavaraukset.

Hoitui tosi rivakasti.