Auton merkki on peilikuva omistajastaan

Auton brandikuvalla on ollut suuri merkitys, joka on aina tähdännyt omistajansa minäkuvaan, maailmankuvaan ja maailmankatsomukseen ja varallisuuteen. Brandin nimi viittaa mielikuvaan tuotteesta sekä sen kuluttajakuvaa = minäkuvaa itselleen haluavalle.

Esimerkkinä Coca Cola, jonka resepti, maku ja pakkaus ovat suojattuja. Kemiallisesti tuote on plagioitavissa hyvin lähelle, mitä monet kilpailijat ovat tehneet. Nokian johtaja Anssi Vanjoki esitteli meille Nokia-brandiä. Mielikuvaharjoituksena hän pani selkänsä taakse kaksi pulloa. Otti toisen  esiin, joka oli täynnä ruskeaa nestettä lasipullossa ja kysyi, mikä tämä on. Odotti vastauksia, joita tuli, mutta ei oikeaa. Paljasti toisen, joka oli oikea Coca Cola pullo. Tämä on brandi – toinen ei !  Tämä kuvaa brandin perusajatusta, jolle haetaan markkinoinnilla oma kuluttajakunta  kohderyhmäajattelulla. Vastaavia omaleimaisia tunnettuja Brandeja on paljon. Ja brandin markkinointiin kuluu paljon pääomaa, joka parhaimmillaan realisoituu yrityksen taseessa.

Autot ja niiden haluttu mielikuva on tarkkaan mietitty jo vuosisata sitten, joista alla muutama esimerkki:

Mercedes Benz on yli 100 vuotta vanha brandi, jonka peruspilareina ovat olleet tekninen huippulaatu ja kallis hinta sen seurauksena. Se mielikuva pysyi aina 70-80- luvuille saakka, jolloin Mersu oli laadun tae, jota varakas omistaja arvosti. Heitä uskollisia näkee vielä teillä hyvin hoidettuine Mersuineen. Ja sellaisiakin,  jotka  olisivat sen mielikuvan halunneet koskevan heitäkin, mutta auto on rapistunut alta niin kuin kuskikin. Nyt Mersun mielikuva on pohjalukemissa, jonka on aiheuttanut lähes kaikille taloudellisesti helppo saatavuus, jota parhaiten romuttavat nuoret pitkälippispäiset ”minäensin” kaaharikuskit onnettomuuksiin osallistuneina. Siitä on tullut enemmänkin naurun aihe ja kul….n jatke. Näin brandin tuho voi edetä.

Toinen ajatusmaailma arvokkaimmista autobrandeistä on vastakkainen, italialainen / ranskalainen, jossa auton muoto, tyyli ja mukavuus ovat avainsanat brandin kulmakivinä. Ja se on tähdätty sitä maailmakuvaa arvostaville tyyliniekoille. Heille merkitsee enemmän auton muotokieli,  tyyli ja kauneus. Se brandikuva pätee edelleen kuten esimerkkeinä Alfa Romeo ja  Citroenkin. Tekninen laatu ei ole pärjännyt saksalaisille.

Kolmas ajatusmaailma brandikuvissa on taloudellis-tavallisuus, johon kategoriaan kuuluvat pääosa Nissanit, Toyotat, WV Gofit jne.. Niitä haluavat noita arvoja arvostavat ihmiset, jotka eivät halua erottautua autobrandillään tavallisuudesta muihin nähden paitsi hyvin hoidetulla autollaan.

En ota kantaa hyötyajoneuvoihin brandin kannalta.

Mitään linkkiviidakoita en tänne halua, enemmänkin omia näkemyksiä. Pidetään tuo kampiakseli laakereineen ja stefoineen sekä ristinivelet tai perän toimintaperiaate tästä blogista erillään.

 

Hellejakso kesti Tampereella yhden kuukauden 19.6.-17.7. 2021 eli 30 päivää

  • Päiväkirjani mukaan hellejakso alkoi lauantaina 19.6. aamun klo 6  lämpötilan ollessa n. 17 C ja päivän korkein 29 C.
  • Lauantaina 17. 7 klo 6 aamulämpötila oli 17 C ja korkein 28 C
  • Sitten hellejakso loppui
  • Eilen sunnuntaina alkoi viilenemään; aamu 20 C ja korkein 23 C. 
  • Tänään 19. 7 aamulla maanantain 12 C , ennuste illalle 22 C

Nämä lämpötilat on mitattu Pyynikillä maanpinnasta n. 20 m:n korkeudelta ympärillä avonainen metsä-kaupunki-järvimaisema.

Saksan katastrofialueen läheltä

Tyttäremme perhe asuu Etelä-Saksassa Baden-Badenissa 10 km sivussa Reinin varrelta, jota tulva on runnellut ylempänä juoksua. Hän kertoi juuri, että heillä ei ole hätää, mutta ylempänä on käynyt pahasti. Tuttua aluetta heille. Kuvitellaan itse etäisyyttä, Tampereelta matka Hämeenlinnaan- Helsinkiin.

Sateet ovat nyt loppuneet ja nyt ennustetaan jopa 30 C helteitä jatkoksi.

Aloittivat heti yhteisökeräyksen ns. ”oldtimer meetingin”, joka on saanut nimensä ikivanhojen autojen näyttelystä. He keräävät kaikkia mahdollisia tarpeita onnettomuuksista selvinneille, vaatteita, avustuksia, leluja jne..

Hänen viimeinen lauseensa oli : ”on ihan hirveää” !

Voi vain kuvitella.

Luonnon monimuotoisuus takaa terveemmän elämän

Luonnon monimuotoisuus vai luonnon yksipuolinen teollistamien tuotannon käyttöön ?

Suuri ikäpolvi tietää kokemuspohjaisesti, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa, mikäli on elänyt maaseudulla tai kaupungin kyljessä.  Oli luonnollista, että karjaa oli lähellä, käsittelemätöntä maitoa ja muita luonnon tuotteita oli kotipiirissä. Lannoitteet tulivat karjasta ja, jopa omista tuotoksista maatuneina ja palaneina. Ruoanjätteet kelpasivat possukarsinaan  ja lihaa sai kotiteurastamoilta tai riistasta. Oli ketoja ja laitumia, jossa kasvillisuuden ja hyönteisten monimuotoisuus kukoisti. Linnut pesivät.

Lapset mylläsivät ja leikkivät kaikkialla multaa ym. sorminen välissä ja porkkanat huudeltiin järvivesipytyssä ja pantiin poskeen. Hypittiin heinäladoissa. Puhdas vesi tuli kaivosta tai järvestä. Kaikki viljeltiin itse.

Synnyttiin kotona, joku saunassa tai sitten Marian Sairaalassa, päätapana normaali synnytyskanava. Saatiin äidinmaitoa runsaasti. Sitten sairastettiin kulkutaudit kuten vesirokko, vihurirokko, tuhkarokko, sikotauti, joku tulirokonkin, kun ei ollut rokotteita. Harva niihin kuoli. Tuli erilaisia vastustuskykyjä.

Monimuotoisuus antaa halutun ja parhaan kuvan tuosta, mihin kaupunkilaisetkin halusivat kesäisin päästä, muuttaessaan kesäisin maalle mummulaan tms.

  • Metsiä täällä blogissa on käsitelty ja minun näkemykseni on selvä metsän olemuksesta ja käsittelytavoista- en toista päätapaa, poimintahakkuita ja luonnollista uudistumista
  • Alla oleva Aamulehden juttu taas kertoo viljelijän heräämisestä luomutuotantoon mallia ”Skåne”. Luomutuotanto ei ole ihanteet unohtaen yksinkertaista siirtymisvaiheessa monine vaiheineen ml. lannoitus, kierto, rikkakasvien torjunta jne..
  • Naturan toteutus pitää kulkea läpi Suomen, jossa kaikki joutuvat osallistumaan siihen omisti maata, vesiä tai ei, jos ei muuten niin kustannuksin

Tuo kaikki ei tarkoita sitä, että kaikki muuttuisi ”sim sala bim, mutta tavoite on selvä. Jos sitä ei hyvällä ymmärretä, niin luonnon kosto on hirmuinen.

Herääminen on vihdoin tapahtumassa, mutta kaikki tapahtuu aina pakon ja katastrofien kautta.

Alla oleva juttu on valitettavasti vain tilaajille.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008124508.html

Huippu-urheilu on kaiken pahan alku ja juuri ja juuri niiden organisaatiot

Tämän asian kaikki tietävät, vaan kukaan ei toimi, koska taustalla ovat valtavat taloudelliset edut, lahjonta ja korruptio.  Yksi näytelmä nähtiin jo jääkiekon ja Valko-Venäjän välisissä suhteissa.

Tunnen itse hyvinkin nämä asiat jääkiekon taustaorganisaatioiden näkökulmasta, jossa sponsoreina ovat olleet suurten aikakauslehden lukija-tilaajat ja lehden kustantajat suurilla summilla. Ratkaisu liittyi lehden saamaan poikkeuksellisen hyvään mainonnan näkyvyyteen poikkeuksellisella ratkaisulla. No, siinä tietenkin lehden johdon edustatkin pääsivät nauttimaan sponsorin ominaisuudessa eduista ja trahteerauksesta. Urheiluorganisaatio oli hyvin valvottu ja johdettu, eikä siinä ollut moitteen sijaa.

Toinen asia erikseen ovat urheilijoiksi kasvatettavat nuoret epäterveen rahan voimalla:

… mutta se asia juuri nyt, jota ongelmaa ei ollut aikanaan:

Lainaan suoraan Jussi Vaaralan tekstin / US:

”Tekeekö urheilu bisnestä kansanterveydestä piittaamattomuudella – ja poliitikot ja viranomaiset eivät puutu asiaan

Tuliko koronapandemiasta urheilun häikäilemätön epäeettinen keino vahvistaa taloudellista asemaansa muihin nähden terveyttä uhraten.

Pitääkö urheilun ja baarien kansanterveydestä piittaamattomuudella hankittuun taloudelliseen hyötyyn puuttua takavarikointitoimin.

EM jalkapallostakin näyttäisi tulevan Italialle katastrofaaliset taloudelliset seuraukset puhumattakaan sairauskärsimyksistä ja koronakuolemista – ja tietty muiden hoitojen saamisen venymisistä koronasairastumisten takia.

Urheilun laaja epäeettisyys on tullut tiensä päähän.”

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eerojuhani-vaarala/tekeeko-urheilu-bisnesta-kansanterveydesta-piittaamattomuudella-ja-poliitikot-ja-viranomaiset-eivat-puutu-asiaan/

Jos metsään haluat mennä nyt, niin …

Tämä Topeliuksen  ”Luonnonkirja” vuodelta 1893 opettaisi teitäkin luonnon monimuotoisuudesta ja merkityksestä kaikke elolliseen. Se on tasoa Linkola, jonka filosofia on aukoton eikä kumottavissa.

Uudempi painos on v. 2009. Valitettavasti en saa käännettyä kuvaa vaaka-asentoon kännykällä.

Julkaisu: Suomen Kirjallisuuden Seura 175 v

 

 

Puusilmäistä touhua

Menneillään oleva keskustelu Suomen metsistä keskittyy niiden omistukseen  ja käyttöön etupäässä tuotannollisena välineenä, ei metsiin luonnonvarana kuten vesi ja  ilma, jotka kuuluvat kaikille.

Eu:n metsästrategia muuttuu rajusti ottamalla huomioon niiden lähteen luonnonvarana, jossa vaiheittain halutaan n. 30 % liittää ns. suojelun piiriin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, joka on niin tärkeä asia, jota eivät puusilmiäset tahdo nähdä. He näkevät ”rahapuun” ja seteliselkärangan kuvan. Miksi, koska non 60 % metsistä ovat yksityisten omistamia ja monin eri tavoin hoidettuja vararahastoja. Mutta Suomi ei ole yksin, vaan huolimatta siitä, että  Suomi on yksi metsävaltaisimmista maista Euroopassa n. 72 % metsäalasta, useat Euroopan maat ovat metsäpinta-alaltaan huomattavasti suurempia kuin Suomi kuten Ruotsi, Saksa, Espanja, Ranska ja Italiakin on samalla pinta-alatasolla kuin Suomi.

Suomi on metsänjalostuksen / jalostusasteen kehnoimpia maita, jossa pääosa puusta menee energian ja massateollisuuden käyttöön. Ja, se massa jalostetaan muualla korkeatasoiseksi paperiksi tai pahviksi. Vietyä raakalautaa jalostetaan muualla huonekaluiksi ja taloiksi.

Eikö meidän olisi korkea aika herätä kahteen asiaan:  1. Jalostusasteen nostoon ja  2. Luonnon monimuotoisuuden arvoon laajentamiseen mm. matkailukäyttöön ja näin myös maaseutumme elävöittämiseen ?

Eivät kaukomaiden matkailija tai suurkaupunkien eläjät tue tänne kaupunkien taloja ja katuja kapakoineen katsomaan, vaan etsivät rauhallisia metsiä, puhtaita vesiä, ilmaa ja luontoa.

Samalla sellainen strategia säilyttäisi meille ihmisille tärkeimmät elementit, ilman, veden ja luonnonvarat elollisine olentoineen laajasti. Suomi, jos joku voisi olla edelläkävijä tässä strategiassa. Metsäteollisuus ei kauaa Suomessa viihdy, vaan viimeisimmätkin ”pulpit” tullaan sulkemaan 10 vuoden kuluessa ja viemään ne logistisesti edullisimpiin maihin.

https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_01_03_metsat.html

Yksityinen sektori omistaa metsien pinta-alasta 60 %, valtio 26 % ja metsäteollisuus 9 %. Loppu 5 % jakautuu kuntien, seurakuntien, yhteismetsien ja muiden yhteisöjen kesken. Puuston tilavuus on 2,4 miljardia kuutiometriä.

Kannattaa mennä myös Luken sivuille ( www. luke.fi ) , josta löytyy laajat tietopaketit asiasta. En liittänyt tähän suoraa linkkiä, koska se avasi kaikki sivut kerralla.

Persuilla pyyhittiin pe…..tä Tampereen politiikassa

Tampereella persujen äänet menivät kankkulan kaivoon. Muut puolueet eivät kelpuuttaneet persuja koalitioon päätöksien tekijöiksi saati apulaispormestareiksi. Kukaan ei luota persuihin.

”Perussuomalaisilta kovaa kritiikkiä koalitioneuvotteluiden lopputuloksesta – ”Tämä on edustuksellisen demokratian halventamista”:

https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008106348.html?share=ee77f6da979f29cc938a182e07d19282 ”

Kunnon ”jätkä” ministerinä – Krista Kiuru !

Jos muut kuin STM ja THL eivät ymmärrä, mitä hallituksen ainoa jätkä, Kiuru, tahtoo sanoa , menköön lukemaan aapista apukouluun.

Kiuru yrittää kaikin voimin rajoittaa MaRa:n huutoa avata rajat sepposen selälleen huolimatta siitä, että tuontivirus ”delta” on vaarallinen ja, sitä tulee koko ajan lisää Suomeen ulkomailta matkustusrajoitusten höllentyessä.

Jos järki nyt taas on jäässä kesähelteellä, olemme kusessa loppusyksystä ja talvi menee koronapoteroissa entistä tiukemmin.

Nyt poliitikko Kiuru, on ainoa joka uskaltaa panna vastaan, mitä  sosiaali – ja terveysvaliokunnan muut poliitikot olivat päättäneet lepsuudessaan.

Juoskoot terveysterroristit kepu ja kokkarit etunenässä jorpakkoon. Kiurun tehtävä ei ole heittää heille pelastusrenkaita.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c28b962f-e65c-4f15-9097-75fe1ddcbfc2

https://www.is.fi/politiikka/art-2000008104534.html