Onko oikeuskansleri Pöysti pätevä tehtäväänsä?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007901065.html

”Muistio: Oikeusministeriö tyrmäsi hallituksen ensitulkinnan valmiuslain käyttöönotosta”

”Käytännössä asiantuntija-apuna olivat olleet oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen ja oikeuskansleri Tuomas Pöysti.”

Pöystin pitäisi virkansa puolesta tietää lait ja niiden soveltaminen.

Kuitenkin Pöysti oli mukana neuvomassa hallitusta toimimaan lainvastaisella tavalla.

Kun ottaa huomioon nämä pandemian aikaiset lakien soveltamiseen liittyvät mokat, voi perustellusti kysyä, onko Pöysti tehtäviensä tasolla vai meneeko jokin ideologinen ajattelu sivuraiteen kautta ohitse?

32 vastausta artikkeliin “Onko oikeuskansleri Pöysti pätevä tehtäväänsä?”

  1. Asia kulminoituu yhteen(?) asiaan – Onko koronatilanne riittävän vakava, että ihmisten liikkumista voitaisiin rajoittaa Helsingin, Vantaan ja Turun alueella kolmen viikon ajaksi.

    *
    Hallituksen esitys liikunnan rajoittamisesta on toki sekava.
    .
    Minua jossain määrin ihmetyttää median (ja monen muun tahon) kanta, että Perustuslakivaliokunnan kanta olisi lähes tieteellisesti perusteltu oikeaksi. Asiahan on pelkkää tulkintaa – onko tilanne riittävän vakava liikuntarajoitusten asettamiseksi.
    .
    Hallituksen esityksen vastustajien ehdottama yksityistilaisuuksien valvonta on varmasti tosi vaikeaa toteuttaa.
    .
    Onkohan Suomi ainoa maa Euroopassa, jossa kaksi organisaatiota pallottele korona-rajoituksia keskenään, kun samanaikaisesti ongelma on vakava.
    *

    Mutta—

    Perustuslakivaliokunnan tärkein väite on, että hallituksen esitys on perustuslain vastainen. Useat tahot pitävät valiokunnan kantaa ikään kuin tieteellisesti oikeana. Nykyisen koronatilanteen vakavuuden arvioinnin on kuitenkin tehnyt pieni joukko ihmisiä – valiokunta.

    Kuinka vakava uhka pitäisi olla? Pitäisikö uhka olla yhtä suuri kuin Ranskassa tai Brasiliassa?

    Lakeja yleensä ei voida tehdä niin, että ne antaisivat selvän (oikean) vastauksen kaikissa tilanteissa.

    Perustusvaliokunnan vastustava kanta noudattaa melko lailla opposition kantaa. Täytyy ihmetellä Antti Rinteen (sd) esiintymisen jyrkkyyttä.

    Hallituksen jäsenet kuin myös perustusvaliokunnan jäsenet ovat ihmisiä – erehtyväisiä

    *************************************************************************’
    Perustuslain kohta johon valiokunta (m.m.) viittaa:

    ”Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan xxxxxxxx samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. ”

    1. Asiassa on kuitenkin kyse siitä, että Pöystin pitäisi olla se ylin laillisuuden valvoja ja neuvoja hallituksen osalta.
      Niinpä hänen olisi pitänyt neuvoa esityksen sisällöstä muotoilusta ja laatia selkeät perusteet perustuslakivaliokuntaa varten, jotta esitys olisi ollut kelvollinen.
      Nyt hän ei sitä tehnyt, vaan ”silitti vain myötäkarvaan”.

  2. Tehtävän huonoa hoitoa ja taas pykälien taakse lymyämään välittämättä menetyksistä joita molemmista seuraa. Politiikka ei tähän eikä lakipykält.

  3. Aikoinaan oikeusministeriö ehdotti tehtävään erästä Viljasta. Vaan ehdotus poistettiin. Ei kuulemma ollu innostunut presidentti. Pöysti valittiin. Kertoo 2017 HS.

    1. Niin kyllähän jo esitystä laadittaessa olisi Pöystin ja ehkä joidenkin muiden myös pitänyt osata sanoa jos lakiesitys on mahdoton perustuslain kannalta. Ei sellainen pitäisi tulla yllätyksenä.

  4. Tässä Pöystin valinta:

    Helena Petäistö arvioi Tytti Iso-Viikarin ranskalaisen huippuyliopisto ENA:n koulutusta, jonka myös Macron ym. valtioiden korkeat virkamiehet ovat käyneet. Sitä verrataan Brittien Eatoniin eli paperit ovat kunnossa, osaaminen huipputasoa, mutta Petäistöä hiukan arvuuttaa rankalaisen virkakulttuurin tapojen omaksumien, jotka eivät ole välttämättä moraalisesti kestävimmällä tasolla.

    Hauska kuvaus ENA käyneistä on se, että he osaavat tehdä yksinkertaisista asioita monimutkaisia. Heitä kutsutaan ”enarkeiksi”. Jos kysytään montako lammasta tuolla juoksee. Enarakki laskee ensin sorkkien määrän ja lisää saparot ja jakaa viidellä = lampaiden määrä.

    Maailmanlaajuisen matkustamisen suhteen hän on pystyy perustelemaan Yli-Vikarin toiminnan VTV:n roolin kannalta asiallisena.

    Odotamme, miten suomalainen kohtuu yks`niitinen virkakoneisto arvioi Yli-Viikarin toiminnan ja osaamisen tason, joista taas kukaan ei ole käynyt ei Eatonia eikä ENAa.

    Huom ! Tämä ei ole mikään puolustuspuhe. Lööppimedia on kyllä osannut asian jo päättää, kuka on rosvo ja kuka on tyhmä poliisi tai korruptoitunut poliitikko ja kusetettu lainvalvoja.

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helena-petaiston-kolumni-mika-ihmeen-ena-tallainen-kirjainyhdistelma-loytyy-myrskyn-silmaan-joutuneen-vtv-n-tytti-yli-viikarin-koulutuslistalta/8106910#gs.xfighz

  5. Ellen ole aivan väärässä niin huomenna mediassa käydään läpi oikeuskanslerin tehtäväkuvaa ja roolia. Asiasta ymmärtääkseni pitäisi olla jonkinlainen tiedotustilaisuus.

  6. Kuva Tuomas Pöystistä ei ole minulle kovinkaan selvä. On hän jotain hyvääkin esittänyt, kuten alla selviää. Mies taitaa olla aikalailla politiikkojen ’vanki’ – mitään politukoille hankalaa päätöstä ei ole mahdollista saada läpi.
    .
    Alla on lainattu pätkä artikkelista, joka liittyy Heikki Haaviston syyllistymisiin rikoksiin ja joista Eduskunta antoi vapauttavan päätöksen hallituspuolueen edustajien tuella.

    ************************************************************************************************
    https://yle.fi/uutiset/3-11467232

    28.7.2020

    Paksu palomuuri juridiikan ja politikoinnin välille

    Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo emeritusoikeuskansleri Jonkan lailla, että oikeudellisten ja poliittisten asioiden välissä on oltava vahva muuri.
    Eduskunnan täysistunto on Pöystin mielestä huono areena puida rikosvastuuta.

    – Kyllä siinä vaanii vaara siitä, että politiikka ja juridiikka sekoittuu. Oikeudelliset prosessit ja eduskunnan täysistunnolle kuuluvat lainsäädäntö- ja yhteiskuntapoliittiset asiat pitäisi lähtökohtaisesti pitää erillään toisistaan, Pöysti sanoo.

  7. ”Sinisten ajatusten lisäksi tarvitsemmekin sinisiä verkostoja. Kansainvälisen kauppakorkeakoulun ja tutkimuslaitoksen Inseadin professori Charles Galunic on tutkinut verkostojen vaikutusta innovaatioiden johtamisessa. Hän puhuu sinisistä verkostoista eli
    avoimista, uusiutuvista verkostoista, jotka tarjoavat verkostojen jäsenille mahdollisuuden
    monipuoliseen oppimiseen ja uuteen ajatteluun. Tällaiset verkostot tukevat innovatiivista
    toimintaa, sillä niissä on mahdollista yhdistää ideoita ja tietoja uudenlaisella tavalla. Ne
    ovat moniulotteisia ja auttavat valmistautumaan sekä ennakoimaan tulevia riskejä.
    Sinisten verkostojen vastakohta ovat punaiset verkostot, joissa kaikki verkoston jäsenet
    tuntevat toisensa. Tällaiset suljetut verkostot toimivat erinomaisesti akuutissa kriisinhallintatilanteessa, koska niissä vallitsee vahva keskinäinen luottamus. Ne eivät kuitenkaan
    ole erityisen resilienttejä silloin, kun toimintaympäristön turbulenssi lisääntyy ja jatkuvan uusiutumisen tarve kasvaa. Suljettujen verkostojen heikkous on siinä, että ne ovat
    konservatiivisia ja hitaita hankkimaan ja yhdistämään uutta tietoa.
    Toimintaympäristön muutos ja politiikkakysymysten monialaisuus haastavat
    uudistamaan hallinnon rakenteita avoimiksi verkostoiksi.
    Suljettu verkosto
    Avoin ja uusiutuva
    verkosto
    Kuvio 1: Sinisissä verkostoissa ihmiset kohtaavat uusia ajatuksia ja monipuolista tietoa. Lähde: Charles
    Galunic, 2020, Insead.
    11
    Hallinnon ja hallinnan resilienssiä tulee tukea panostamalla virkamiesten osaamisen
    kehittämiseen ja määrätietoiseen verkostotoimintaan. Henkilöstön liikkuvuus, asiantuntijuuksien törmäyttäminen ja näkökulmien ristipölytys ovat välineitä, joilla hallinto voi
    parantaa joustavuutta ja uuden oppimista. Verkostotoiminta tulee ulottaa hallinnon ja
    yksityisen sekä kolmannen sektorin välille ja kansainväliseen ja kansalliseen ajatushautomo- ja tutkimustoimintaan. Lisäksi ihmisten henkilökohtaisia verkostoja tulee monipuolistaa.
    Tarkastus tukee hallinnon uudistumista.”
    Ote on Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksesta eduskunnalle 2020.
    Päivätty 17.9. 2020 Helsingissä. Kirjoittaja Tytti Yli-viikari, pääjohtaja.
    ——————————————–
    Epäilen joko Tytti Yli-Viikarin mielenterveyttä tai todellisuudentajua, tai molempia.
    Tämä liittyy oikeuskansleri Tuomas Pöystiin siten, että lehtitietojen mukaan Yli-Viikarin uskotaan päätyneen VTV:n pääjohtajaksi Tuomas Pöystin tuella.
    Eli nähdäkseni Tuomas Pöysti ei ole pätevä virkaansa.
    ——————————————-
    Lähteet: Uusi Suomi 31.3.2021 otsikolla ”Tytti Yli-Viikarin uskomaton tapaus heittää synkän varjon myös Tuomas Pöystin ylle.”
    Kauppalehti 28.3.2021 otsikolla ”Oikeuskansleri Pöystiin liitetyn Tytti Yli-Viikarin uralta puuttuu dokumentteja – tutkintoja ei voitu VM:ssä todentaa, VTV laittoi opintotiedot julki.”
    Arto Luukkasen blogi 30.3.2021 Uusi Suomi otsikolla ”Tapaus Yli-Viikari lentää yli yli parodiahorisontin.”
    Nämä päällimmäisenä.

  8. Eihän se taida Pöysti olla pätevä virkaansa, siksi hyviä kelpoisuuksia löytyy näiltäkin alustoilta; päättäjät vain eivät sitä ole hoksanneet.

    1. Siltä näyttää.
      Poliisi ja muut tutkintaan asetetut tekevät laillisuus ym. selvitykset..
      Lööppijournaliatit taas mittaavat irtonumeromyynnin tuloksia, kuka parhaan myyntiotsikon teki.
      Pappi-poliitikko-persudosentti – Luukkanen lienee niitä ”uskottavimpia” kriitikoita.

  9. Voi lohduttautua ajatuksella, että ei ole enää oikeuskanslerina muuan Jorma,jonka mielestä mikään ei koskaan antanut aihetta toimenpiteisiin. Erästä lehteä joka uskalsi kritisoida uhkasi ko. herra raastuvalla.

    1. Appelsinin juttu kuuluu samaan sarjaan ip- lehtien kannanotoissa Karvalasta ja Haapalasta puhumattakaan. Malttaisivat nyt odotella. Tutkinta on jo menneillään.

  10. Kun tätä blogia lueskelee, niin aina tasaisin välein saa lukea kommentteja, joissa vähätellään kansalaisten oikeutta ottaa kantaa erilaisiin asioihin.

    Se, että jotkut seuraavat uutisointeja ja tekevät niistä omia johtopäätöksiään, ei liene kiellettyä.

    Oikeuskanslerin toimia ovat aivan arvovaltaiset ja ”täysipäisten” kirjoissa kulkevat tahotkin kritisoineet.

    Sekin minua huvittaa, kun täällä niin kovasti eräs puhuu lööppijournalismista. Kun hallituksen tai muun instituution toimia kritisoidaan, niin silloin on kyse lööppijournalismista. Kun saman julkkaisun sivuilla suitsutetaan samoja tahoja, niin silloin onkin kyse laatujournalismista.

    Kukin tavallaan.

    1. Eli koska suitsutetaan ja missä ?

      Jatkuva hallituksen ja viranomaisten nälviminen poikkeustilanteissa on vastuutonta. Sillä nälvimisellä lööppimediat (ip-lehdet) ansaitsevat palkkansa.
      Asiallista kritiikkiä tulee riittämiin lähellä riippumattomuutta olevista lähteistä kuten Yle ja maakuntalehdistö.
      Oppositio kyllä pitää myös huolen puolueellisuudestaan, mutta se on täysin laillista.

          1. Se riippuu aika pitkälti toiminnasta vastaavista henkilöistä, joista yksi liian merkittävä on minkäänlaista toimittaja-/journalismikoulutusta saamaton vasuri/femakko Liekki, joka valitsee toimittajia ja määrää toimituslinjan.
            Se näkyy ylen jutuissa kirkkaasti.

              1. Kyllähän sinulle itsellesikin kelpaa ”lööppijournalismi” silloin kun aihe on sopiva. Muistaakseni olet täällä linkittänyt useampiinkin iltapäivälehtien uutisiin koskien perussuomalaisia.

              2. Se on vain niin, että sellaiseen edes likimain asiantuntevaan ja riippumattomaan arvioon eivät hallituksen putkinäköiset ihailijat alkuunkaan kykene

  11. Kun luki tuon linkkaamani Pöystin vastineen ja seurasi tiedostustilaisuutta niin en minä ainakaan heittäisi Pöystiä rekan alle.

  12. Onko Tuomas Pöysti tehtäviensä tasalla?
    ———————————————
    Keväällä 2021 Pöystiä kohtaan virisi epäluottamusta. Hänen on epäilty edistäneen sittemmin virasta pidätetyn Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin etenemistä uralla, vieläpä ilman julkisia virkahakuja. Pöysti on kiistänyt olevansa Yli-Viikarin perhetuttu ja avannut muutamien tapaamisten luonteen. [8]

    Lisäksi oikeusoppineet Tuomas Ojanen, Janne Salminen ja Veli-Pekka Viljanen ovat arvostelleet Pöystin toimintaa oikeuskanslerina liittyen koronavirusrajoituksiin. Heidän mukaansa Pöysti ei ole hoitanut tehtäväänsä vaaditulla tavalla, mikä on johtanut valtioneuvoston laillisuusvalvonnan pettämiseen. Tästä syystä osa valtioneuvoston lakiesityksistä on ollut perustuslain vastaisia. ”Perustuslakivaliokunnan lausunto pakottaa vakavasti kysymään valtioneuvoston laillisuusvalvonnan toimivuuden perään. Varsinkin, kun perustuslakivaliokunta on jo monta kertaa aiemminkin vuoden kuluessa esittänyt huomattavan ankaraa arvostelua lakiehdotuksista tai valmiuslain mukaisista asetuksista koronaviruspandemian aikana”, sanoo Tuomas Ojanen. Janne Salmisen mukaan ”hallituksen lakiesitys herättää toki kysymyksiä lainvalmistelun tasosta, mutta myös siitä, miksi ennakollinen laillisuusvalvonta [oikeuskansleri] on asiassa repsahtanut”.[9] – Wikipedia-artikkeli ”Tuomas Pöysti”.

  13. Heikki Karjalainen, älä pane sanoja minun suuhuni, eivät ne siellä pysy.

    Tapaus Yli-Viikari on sen verran puhutteleva, ja lehtitietojen mukaan Tuomas Pöysti on avittanut Yli-Viikarin urakehitystä sen verran ponnekkaasti, että Tuomas Pöystin kompetenssia Suomen korkeimpana oikeusviranomaisena on vähintäänkin aiheellista penkoa tarkemmin.

    Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtajana varainkäytön epäselvyyksistä poliisitutkintaan ja eduskunnan syyniin joutunut Tytti Yli-Viikari tuli tarkastusviraston palvelukseen vuonna 2007. Tehtävään hänet palkkasi silloinen VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöysti, joka oli saman vuoden alusta aloittanut tehtävässä.

    Ennen VTV:lle tuloa Yli-Viikari oli toiminut Pöystin alaisena valtionvarainministeriön controller-toiminnossa. VTV:lle Pöysti palkkasi Yli-Viikarin avoimen haun kautta johdon asiantuntijaksi. Hakukriteereissä ollut ranskan taito toimi Ranskassa opiskelleen Yli-Viikarin eduksi. Myöhemmin Pöysti muutti Yli-Viikarin virkanimikkeen ensin esikuntapäälliköksi vuonna 2009 ja ylijohtajaksi vuonna 2013.

    Eduskunta nimitti Yli-Viikarin Pöystin seuraajaksi vuoden 2016 alusta. Pöysti lähti alivaltiosihteeriksi valmistelemaan sote-uudistusta syksyllä 2015. Oikeuskanslerina Pöysti on toiminut vuoden 2018 alusta lukien.

    Monella Iltalehdelle puhuneella entisellä tai nykyisellä VTV:n virkamiehellä on ollut käsitys, että Yli-Viikari ja Pöysti – joilla molemmilla on ranskankieliset puolisot – olisivat pitkäaikaisia perhetuttuja. Iltalehden haastattelemilla yli kymmenellä viraston sisäisellä lähteellä ei kuitenkaan ole ollut asiasta muuta tietoa kuin kuulopuheita tai eri asioista syntynyt mielikuva perhetuttavuudesta.

    Pöysti on kiistänyt tiedot perhetuttavuudesta.
    ——————————————–
    Väistämättä tulee mieleen epäilys siitä, että Pöysti olisi syyllistynyt nepotismiin ja myös siitä, ettei Pöystillä olisi sitä vertaa pelisilmää, että erottaisi tunarin ammattilaisesta.
    Ja ei, en vaadi Pöystin eroa, mutta toivon että asiat tutkitaan perinpohjin. Kyseessä on sentään se, että demokratiassa valvojallakin pitäisi olla valvoja, ja jos tämä ketju pettää, seuraukset eivät ole hyviä.
    ————————————————–
    Lähde: Iltalehti 29.3.2021.

      1. Tässä n.s. nollakommentti Heikki Karjalaiselta

        ”Vanha ja pöyhitty juttu. Lue kommenttini /Helena Petäistö aikaisemmin”

        **********************************************************************************
        A. Miksi lukisin?
        B. Jos haluaisin, niin mistä?

  14. Mediakohu tapaus Yli-Viikari/Tuomas Pöysti tuntuu laantuneen nopeasti, kun Tuomas Pöysti astui reilusti julkisuuteen. Pöysti saa tästä pisteet, myös minulta.
    Tarkoittaako tämä kuitenkin sitä, että kleptoratia saa jatkua vapaasti ja ehkä myös lisääntyä (nykyhallituksen aikana julkishallinto ei ole nähdäkseni ainakaan vähentymään päin)?
    Vai sitä(kin), että vaikka naismyönteisyys, vai pitäisikö sanoa feministimyönteisyys, on ainakin eliitin parissa sananhelinää ja tosipaikan tullen nainen uhrataan, että mies voisi kukoistaa?
    Esimerkki. Nämä, varsin feministimyönteiset napinpainajat, olivat valmiit uhraamaan Sirpa Paateron, jotta Antti Rinne voisi kukoistaa ja jatkaa virassaan. Häiriötekijäksi nousi keskustan Katri Kulmuni, mutta hänet pelattiin nopeasti syrjään.

    En nyt tarkoita, että Tytti Yli-Viikari olisi tämän tapauksen uhri, kaikkea muuta!, mutta että yleisluontoisesti tässä olisi samat elementit kuin Paateron ja Rinteen tapauksessa.
    En vaadi enkä edes toivo oikeuskansleri Pöystin eroa (siis jos hän on pätevä virkaansa), mutta toivon että väitteet Pöystin avittamisessa Yli-Viikaria yhteen Suomen tärkeimmistä viroista, pengottaisiin pohjamutia myöten.
    Muuten annetaan poliittiselle ja muulle eliitille singnaali: kleptoratia jatkukoon rauhassa ja vaikka lisääntyköön. Jos kiinnijääminen uhkaa, niin hyväveli – hyväsisko- järjestelmä ja poliittisen korrektiuden korruptoima media pelastavat.

    Onhan toki Suomessa myös realismintajuisia, hyvällä moraalikoodilla varustettuja miehiä ja naisia virkaan kuin virkaan, mutta kaksikymmentä prosenttia on kevyttä kauraa, jos muidenkin kuin perusuomalaisten kannattajien joukossa silmät eivät aukene tälle luterilaisen kristinuskon, kulttuurimarxismin ja väärin ymmärretyn evoluutioteorian aikaansaamalle ihmistä turmelevalle aivopesulle. Että mihin unohtui poliittiset kristilliset? Ei mihinkään. Heissä on kyllä hyvää moraalipohjaa, mutta he ovat (ainakin vielä) liiaksi tämän mainitun aivopesun harhauttamia.

Kommentoi