Muutamia vuosia, n viitisen vuotta minulla on ollut tuollainen Polaris Ace 570, pihakoneena, venetreilerin veturina ja pientalon ja pihan töissä.
Aikanaan kun sen ostin, sain vaihdossa mielestäni vanhasta Polariksestani ihan hyvän hyvityshinnan.
Traktoriksihan tuo on rekisteröity, 45 km/h rajoitettu. Sain kuitenkin maahantuojan vaihtumisvaiheessa Otto Brand oy:ltä vielä COC-todistuksen ja sain muutoskatoskatsastettua sen 60km/h rajoituksin, sujuivat pikkureissutkin mukavammin.
Töitä tuolla on puskettu ja paljon. Siitä mukava härpäke kun on vain 129cm raideleveys, pääsee ahtaisiinkin paikkoihin.
Kaksipaikkaiset taas ovat jo yli 20cm leveämpiä, siis minulle liian leveitä.
Sattuneesta syystä, joutui mönkijäni lepäilemään liki vuoden kun tarvitsemaani isotehoisempaa akkua ja muutamia lisälaitteita jouduin odottelemaan.
Samat bensat kun vuoden verran olivat tankissa, ajattelin, niinköhän herää henkiin?
Heräsihän se ja vielä ensistartilla; se ruiskukone, olettaisin, auttoi asiaa. Tuoretta bensaa sitten ensitilassa tankkiin ja matka on jatkunut.
Mainio laitehan tuo mutta kylläkin mielestäni kovinkin hinnakas, huolimatta vaihdokistani, kyllä siinä maksettavaa jäi kun tuo lumilevykin meni vaihtoon, katto, tuulilasi, vinssin vaijerikin vaihtui dyneemaan ja etupuskurikin tulivat hankittua, kyllä siinä ihan kiitettävästi rahaa paloi mutta kun se mönkijä kun on ihan välttämättömyys näin ainakin maalaiseläjälle.
Hyvä peli mutta vaatii taitoa ja huolellisuutta ajamiseen.
Tuttavani pöräytti suoralla tiellä ja väisti kissaa,
jolloin mentiin pöpelikköön.
Äijä lensi kyydistä ojaan ajossa ja on nyt lasareetissa.
Toinen kaverini kaatoi Avantin maastossa onneksi ei ollut vauhtia eikä jäänyt alle.
Tuossa Acessa on luonnollisesti turvavyöt ja suojaverkko, niitä käyttäessä ei lennä ohjaamosta ulos.
Niin ja turvakaaret joita ei kaikissa mönkkäreissä ole.
Avomallilla en lähtisi liikenteeseen.
Kiinalaisen kun ostaa, niin saattaa pian katua syntymäänsä.
Meillä Porvoon maalla oli avonainen Polaris, jolla tehtiin pääasiassa puskulevyllä lumitöitä, vähän hankala oli. Olihan se pienessä lumessa nopea. Isossa lumessa oli väkivahva linko tai Avanti. Ja oikein isossa lumessa traktorilinko. Jos ei ollut auraaja ehtinyt, Jeep Cherokee teki isoon lumeen ajourat ja veteli muita ojista.
Mutta ei se kolakaan päässyt unohtumaan.
Eipä ole sellaisia lumia vielä tullut, etteikö tuo Ace olisi selvittänyt kerta-ajamisella, eikä siinäkään ole kuin 570 kuutioinen kone mutta välitykset ovatkin sitten onnistuneet.
Minulle eivät nuo Jinmat ja muut kiinalaiset pientraktorit ole koskaan tulleet edes mieleen.
Meidän traktori oli ihan oikea Valmet perälingolla.
Meidän nurkissa eivät normitraktorit mahtuisi pyörimään puhumattakaan lingosta; talossa kun pitäisi ikkunoiden olla ehjät.
Se tuo Glacierin 147cm puskulevy juuri ja juuri meillä mahtuu kapeimmista paikoista.
Se peruslinkokin heitti lumet ja roinat pitkälle saati traktorin linko. Piti ajaa molempien puolet samalle suunnalle metsään tai vapaalle alueelle. Tontti oli suuri ja tilaa oli.
Naapuri osti kiinalaisen pientraktorin ja sitä laiteltiin aikansa kunnes antoi vahingon kiertää…
Kolmas kerta, kun yritän tänne kommenttia, en ymmärrä mihin katoavat matkalla.
On se mönkijä meilläkin, kylmällä hytillä ja niinkun naapurin tytär sanoi, että onneksi ei ollut mitään esteitä, hän ehti hyppätä pois heidän mönkijän kaatuessa.
Siinä on se nopeus 60 km / h ihan alunperin, mutta minulle riittäisi puolta pienempikin, enkä oikeastaan koskaan ole kovempaa ajanutkaan.
Meillä se on melkein ja oikeastaan kokonaan hyötykäytössä, minä kuljen metsässä ja vien työkaluja. Sen telikärryillä on tuhannen kilon kantavuus, joskus on tullut kuormattua enemmänkin tuoretta puuta. hyvin siinä riittää voima, kun kuormaa riittävästi aisapainoa, että pysyy pyörät maassa.
Talvella tuli jonkunverran tehtyä lumitöitä, hyvin se onnistuu, jos on korkeintaan 10- 15 sm lunta. Isommalla alueella se ei onnistu, liian kapea levy joka valuttaa aina toisesta syrjästä. Mönkijä on vaan traktoria helpompi ottaa lämpösestä tallista. Akku siinä on todellinen ongelma, se ei kestä kuin pari vuotta ja senkin huonosti. Meillä on jo kolmas akku menossa, on vielä niin hankalassa paikassa, ettei tahtonut sormeni mahtua. Nyt siinä on vielä isonpi akku, arvoiltaan, kun suurempi ei mahdu.
Minulta katoaa kommentti, jos kirjoituksessa on mukana linkki ja kirjaudun vasta kommenttini jälkeen. Jos kirjoittaudun etukäteen, niin voin liittää linkin. Tällöin lähettäjäksi tulee ”Mage”.
Molemmat kirjautumiset tapahtuvat FB:n kautta. En muista, mistä tuo ”Mage” tulee. Se ei taida FB-sivultani löytyä, enkä heti honaa, miten sen voisi halutessa vaihtaa.
Ei meillä mönkkärillä pärjää, kun on pahimmillaan lähes 350 m tietä ja iso piha putsattavana.
Aiemmin oli 4-veto-Zetor, mutta kymmenkunta vuotta sitten vaihdoin Avantiin, kun sellaisen edullisesti sain.
Silläkin menee normaalisti tunti-puolitoista kunnnolliseen auraukseen.
Minulla oli vuokrakoneena kerran pari päivää avant, kun suunnittelin hankkia sellaisen.
Minun tarpeisiini aivan sopimaton, suunnitelmat loppuivat siihen. Hankin jo silloin kolmannen Polarikseni, Sportman 500 Ho ja ratkaisu oli hyvä.
Kubota olisi ollut mieleiseni, joskin aivan liian hintava.
Kun nykyisen Aceni hankin, totesin heti alkuun hankintani onnistuneeksi. Toimii pihakoneena, trailerin veturina, tukkikärryn kanssa metsässä, jopa II autona lyhyillä rekissuilla.
Minun käyttööni aivan oivallinen väline.
Zetori oli veljeni tiluksilla se ensimmäinen – kyllä siinä on nostetta jo äänenkin perusteella. Kuski istuu avopukilla ja talvella pomppa päällä sekä karvalakki korvilla.
No, jos ei nyt pelkästään lumitöistä puhuta, niin onhan niitä koneapulaisia maalla ollut monenlaisia.
Jo 60-luvulla meidän kylätiellä hurjasteli peräkärryllinen iso puutarhatraktori ( jyrsijä), jossa oli hell…..moiset pyörät ja peräkärry. Masa ookaili pitkissä ja isoissa sarvissa peliä kuin hevosmies ja pöly lensi.
Samalla Masalla oli myöhemmin pyöreänokkainen punainen Porche- traktori ja meno oli kuin Monzan ajoissa
Sitten naapurin Make pomppi Zetorlllaan perässä put —put—put ja samaan tahtiin pakoputkesta pöllähti savut.
Ihan kakarana näin vielä, kun Valkilan Antti kyntää peltoaan teräksisillä piikkipyörä Fergusonillaan märkää savipeltoa.
… ja hevosmies niittokoneellaan kaatoi heinät ja, sitten joku haravakoneellaan kasasi heinät laineiksi pellolle ja me teimme kangella reiät heinäseipäille ja seipäät pystyyn ja tikut juurelle. Hangoilla heinäkuun pilvettömän taivaan alla heinät seipäälle. Hevosmies ajoi ruunallaan heinäkasansa päällä ylväänä heinäladolle ja me heinähangoilla täytimme ladon ja ……
Harmaasta Fergusta minulla on kokemuksia paljonkin, sieltä 50-luvun lopusta, bensa/petroolikäyttöinen. Piikkipyöräistä en tosin ole koskaan tullut nähneeksi.
Piikkipyöräinen Farmal tosin kuulemma oli isoisälläni joskus 30 – 40-luvuilla. Oli muuten erikoinen traktori, siinä kun etupyörät olivat liki yhdessä, kaikki pyörät ns kovia. Perusmalli valmistettu 1926. Mäkilän veljesten traktorimuseossa Somerolla, löytyy parikin sellaista.
Meillä oli silloin aikojen alussa harmaaferku ja punainen brauni, bensa vehkeitä mole mmat. Silloin oli vielä jonkun aikaa siinä rinnalla piikkipyörä Fodsonni. Se oli alunperin häkäpytty, mutta se poistettiin. Siitä jäi rautaisia piikkejä pitkin tien varsia, ei se oikein tykännnyt tiellä ajosta. Sillä Braunilla minä muistaakseni ajoinkin vielä 80- luvulla.
Kaikki nuo oli sitä säännöstelyn aikaa, kun ei traktoreitakaan saanut jonottamatta.. Se jonottaminen oli aika kyseenalaista, kun jossa saattoi nimi mennä milloin eteen- ja taaksepäin.
Tuli oikein tarkemmin tuota Fordson traktorin historiaa katseltua, 50 vuottahan sitä valmistettiin ja silläkin oli sellainen ”kolmipyöräinen malli”.
Fordsonista vielä; ainakin minulle yllätys oli, että Pietarissa Putilovin konepajalla valmistettiin Fordsonia kovapyöräisenä, lisenssillä vuosina 1924 . 1933; Fordson Putilovski. Sellaista ei ole Mäkilän veljeksilläkään Somerolla.
Minä joskus tein klapeja hirveällä pyörivällä ”konekirveella”. Voimansa se otti remmeillä harmaasta bensaFergusonistnla. Siinä oli oltava oltava, milloin ja missa asennossa pölkyn työnsi hahloon.
Ja onhan mm. Fergusonit edelleen voimakoneena ihan ammattimaisessa kalpin teossa.
Yksi hankalin ja vaarallinenkin oli traktorin perässä oleva halkaisuruuvi. Sillä sai oksaiset kuusetkin mukavasti halki. Piti vaan olla sellaiset haalarit, joissa ei ole mitään ruuviin vahingossa tarttuvia liepeitä.
Heikki, oliko se ”hirvee” konekirves kiinni noin puolitoista metriä, jos ei enemmänkin halkaisijaltaan. Siinäkin piti olla tarkkana, että ei yhtään jäänyt pöllinpää irti ”pöydästä”.
Ruuviin en kajoa pitkällä tikullakaan, se on ihan kauhea. Klapikoneessa on hydraulitunkilla toimiva moniteräinen kirves.
Pentti, se kiinteä kirves oli suurin piirtein 1,20 m:n halkiasialla olevassa raskaassa ”laikkapyörässä”, joka pyöri Fergusonin kierrosluvun säädöllä. Mutta jotain 2 sek se kirves kiersi kehällään ympäri.
Halkaisupöydässä oli kirveen mentävä hahlo ja pölli oli oltava reiän päällä ja kiinni pöydässä, muuten otti ohraleipä.
Ruuvipöydän toisessa päässä oli sirkkeli. Halkaistava pölli nostettiin ruuvipöydälle pystyyn ja työnnettiin sivuttain vasten kartioruuvia. Ruuvi halkaisi pöllin n. 10-15 cm alapäästään.
Pölliä ei saanut työntää vaakatasossa sahauspäästään ruuviin, muuten pölli saattoi jäädä kiinni pyörimään.
Kaverillani, jolta halkoja usein ostinkin; oli ruuvihalkoja, jolle pölli pantiin tasopöydälle, halko poikittain, ruuvi halkaisi pöllin keskeltä simppeli homma ilman isompia riskejä.
Noin se mennee, jos tekee halkoja.
Katkaistusta pöllistä klapeiksi joko tai, riippuen pöllin paksuudesta.