10 vastausta artikkeliin “Lama syvenee”

  1. Oikeistopopulistit näyttäisivät myöskin jokseenkin onnistuneen tekemään valtionvelasta ilmastohuolien lisäksi toisen mörön suomalaisille nuorille:

    ”Valtionvelka pelottaa suomalaisia.
    Ylen teettämän kyselyn mukaan se huolestuttaa suomalaisia jo yhtä paljon kuin ilmastonmuutos.

    Myös nuoriso kammoaa velkaa kuin ruttoa.

    Valtion nuorisoneuvoston mukaan(siirryt toiseen palveluun) yli puolet 18–29-vuotiaista on sitä mieltä, että valtionvelka on saatava pikaisesti kuriin – ”riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa”.

    Eduskuntavaaleistakin näyttää tulevan velkavaalit. – –

    – Keskustelu on hiukan ylimitoitettua, ehkä voisin sanoa, että hysteeristä, sanoo Helsingin yliopiston mikrotaloustieteen professori Hannu Vartiainen.

    – Se on tietysti luonnollistakin poliittista retoriikkaa vaalien alla. Se kuitenkin yksinkertaistaa kysymystä siitä, mistä valtion taloudessa ja velassa on kysymys.

    Vartiaisen mukaan keskustelu jumittaa yksinomaan velan määrässä – vaikka keskeisempää on se, mihin velkaa käytetään.”

    (https://yle.fi/a/74-20024184)

  2. On tietysti eri juttu mutta johtuukohan oma velkakammoni siitä kun muistelen opinto- ja asuntovelkojani. Oli kovat korot ja lyhyet takaisinmaksun ajat. Nyt on nuorilla paljon helpompi tilanne.

  3. Niin, älkää sitten ihmetelkö, jos nuoria ei huoleta vanhusten tilanteet tai hoitajakriisi, koska heitä huolettaa valtionvelka.

  4. Kovasti tuntuu nuoria huolettavan ”liian vähäiset tuet” elämiseen ja opiskeluun.
    Aiemmat ikäluokat eivät niitä tukiaisia edes saaneet, mutta silti selvisivät.

  5. Ylen jutusta:

    ”Velkaongelma tai kestävyysvajeongelma ei kaadu huomenna niskaamme. Siinä mielessä ei ole syytä paniikkiin, sanoo Tampereen yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi. – –

    Kotakorven mukaan vaalien alla keskustelussa ovat jääneet osin paitsioon esitettyjen sopeutustoimien vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Valtiovarainministeriön suurta huomiota saaneissa kartoituksissa kohdistettiin vain niukasti huomiota siihen, miten hyvinvointivaikutukset jakautuvat.

    Hän kritisoi myös eräitä raportin rajauksia.

    – Verokartoitus koostaa esimerkiksi tuloveron korotusten merkittäviä haittoja talouskasvulle. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimuskirjallisuudessa konsensusta, hän sanoo.

    – Kaikilla sopeutuskeinoilla, sekä veronkorotuksilla että leikkauksilla, on haittoja ja hyötyjä. Näistä on tärkeää saada kattavaa tietoa, ja niiden painottaminen ja valinnat ovat osa poliittista päätöksentekoa.”

    ”Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Mikko Puhakka ei anna pisteitä Suomen velkakeskustelulle.

    – Keskustelu on epätäsmällistä ja sen seurauksena harhaanjohtavaa, hän sanoo.

    Puhakan mukaan velan kanssa ei tule ongelmia niin kauan kuin kansantalouden kasvunopeus on reaalikorkoa suurempi.

    – Jos joku osoittaa, että reaalikorot ovat varmuudella talouden kasvuvauhtia suurempia seuraavan viiden vuoden ajan, meillä olisi ongelma. Mutta kun katsoo valtiovarainministeriön ennusteita, en minä sieltä sellaista hätää pysty lukemaan.

    Mikko Puhakka muistuttaa, että valtionvelka on työkalu, jota ei ole tarkoituskaan nollata.”

  6. Kaikkien pitää nyt tajuta miksi velkaa onkaan jouduttu ottamaan terv tepivaari

  7. Kun raha ei liiku, lama syvenee, nyt raha ei liiku, päättely, lama syvenee…

Vastaa käyttäjälle Marko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *