Äänestin ja sitä ennen oli veneilyä aliarvostetulla ””lätäköllä””

Lahden vesijärven huono maine juontaa 1970- 80 luvuilta, jolloin vesi oli niin saastunutta ettei siinä kannattanut edes uida. Nykypäivänä on kuitenkin toisin.

Yleensä ylimieliset lahtelaiset ökyveneilijät suuntaavat pysähtymättä Vääksyn kanavan kautta päijänteen puolelle vaikka pohjoisella vesijärvellä on ihan yhtä hienoja retkeilysaaria ja tulentekolaavuja.

No, saatiinhan olla rauhassa paistamassa makkaraa ja keittämässä varhaisperunoita kallioisella hienolla saarella.

lisäksi vesku antaa uistimella hyvin kuhaa ja sille kalalle voikin antaa arvon mikä sille kuuluu.

4 vastausta artikkeliin “Äänestin ja sitä ennen oli veneilyä aliarvostetulla ””lätäköllä”””

  1. Ehkä Vesijärvi oli enemmänkin rehevöitymyt?

    Jämsän keskustan halkaiseva joki oli aidosti saastunut, mutta vuosikymmeniä puhdistuttuaan sen vesi kelpaa uimiseen ja kalastamiseen. Takavuosien huono maine vieroittaa vielä uimareita. Ja voihan olla, että kun lämmennyt vesi alkaa lämmittää joen pohjaa, niin sieltä saattaa pullahdella vielä jotain

    Eräässä järvessä veden lämpö on yli 25 astetta, mutta järven pohja ei ole vielä lämmennyt talven jäljiltä. .

  2. Vesijärven rannalla tulee aina välistä katsottua menoa kun on Sibeliustalossa käymässä. Muutaman viikon päästä taas matka sinne.

    Mielestäni se järvi näyttää märältä.

  3. Sibeliustalo Kariniemen ranta-asutuksineen sijaitsee ex- suuren sahan/ kyllästämön päällä, jonka alla muhii edelleen sankat myrkyt.
    Vesijärven puhdistuksen sai aikaan pääasiassa Lahden ympäristöekologian laitos/
    Helsingin yliopisto.
    Kaikkea se Suomen osaava metsäteollisuus sai aikaan, raha haisi, metsät parturoitiin ja järvet kaatopaikkoina.

  4. Juu ne tuottoisat teollisuuden alat ja sotkut jäi yhteiskunnan siistittäviksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *