Fredrik Bull ja Kenneth Olsen
Helmikuun 5. päivä oli norjalaisen viulisti Ole Bullin syntymäpäivä. Hän syntyi v. 1810 Bergenissä. Bull sävelsi kauniin ja rakastetun ’Paimentytön sunnuntai’ -viulukonserton. Tästä ajatuksenkulkuni lähti ensin Pariisiin ja sitten Maynardin kaupunkiin USA:n Massachusettsissa.
Helmikuun 5. päivä oli norjalaisen viulisti Ole Bullin syntymäpäivä. Hän syntyi v. 1810 Bergenissä. Bull sävelsi kauniin ja rakastetun ’Paimentytön sunnuntai’ -viulukonserton. Tästä ajatuksenkulkuni lähti ensin Pariisiin ja sitten Maynardin kaupunkiin USA:n Massachusettsissa.
Ole Bullin kaukainen sukulainen, Fredrik Bull, syntyi v. 1882 15-lapsiseen perheeseen Norjan Kristianiassa. Insinööritutkinnon suoritettuaan Bull palkattiin tekniseen tehtävään vakuutusyhtiöön, missä hän kiinnostui reikäkorttikoneista ja alkoi kehittää omaa versiotaan, jolle hän sai patentin vuonna 1919. Sitä pidettiin ylivoimaisena verrattuna amerikkalaisen Herman Hollerithin laitteeseen, josta kehittyi myöhemmin IBM:n reikäkorttikone. Fredrik Bull kuoli 42-vuotiaana syöpään, mutta hänen patenttinsa myytiin 1931, mistä muodostui ranskalainen tietokoneyhtiö Groupe Bull, joka toimi yli 100 maassa. 1960-luvulla Groupe Bull joutui taloudellisiin vaikutuksiin, ja General Electric osti sen 1964, muodostaen tietokoneyhtiön GE-Bull. Suomessa sitä edusti ja toi maahan Nokia.
No sitten 1970-luvulla alkoi tapahtua, ja minunkin urakehitykseni joutui tapahtumien pyörteisiin:
Honeywell Bull
Valmistuin TKK:n Sähköosastolta (elektroniikka) 1969, mutta tein diplomityöni prof. Olli Lokille liittyen sovellettuun matematiikkaan. Lokin kontakteilla päädyin ensimmäiseen työpaikkaani Outokummun Fysiikan laitokselle matemaatiikkona. Tehtävänäni oli Outokummun rikastamoille kehittämän Courier-röntgenanalysaattorin matemaattinen mallinnus ja myöhemmin sen ohjelmointi Honeywellin H316-minikoneelle.
Vuonna 1970 amerikkalainen Honeywell, Inc. osti ranskalaisamerikkalaisen GE-Bullin, jonka Suomen maahantuoja, Nokia, ei kuitenkaan ottanut ohjelmistoonsa Honeywellin 16-sarjan minitietokoneita. Niinpä perustettiin Honeywell Bull Oy myymään niitä Suomessa. Minulla oli siellä tuttuja, entisiä outokumpulaisia, jotka pitkään houkuttelivat minua siirtymään sinne. 1973 alussa viimein hyväksyin tarjouksen myynnin asiantuntijan tehtävään. Merkittävänä houkuttimena oli kansainvälisen yhtiön tarjoama johtamiskoulutus ja -seminaarit.
1973 loppupuolella Nokia päätti kuitenkin, ehkä päämiehen painostamana, ottaa Honeywellin 16-sarjan minikoneet edustukseensa ja osti Honeywell Bull Oy:n. Oli aika dramaattinen näytelmä, kun mustat limusiinit ajoivat yhtiön Kulosaaren toimipaikan edustalle. Suomessa pitkään toiminut automaatioalan Honeywell Oy piti kuitenkin oikeuden käyttää Honeywellin minikoneita osana automaatiosovelluksissaan. Minulle tarjottiin paikkaa Nokialla, mutta samaan aikaan Honeywell Oy sai suuren automaatioprojektin ja teki minulle tarjouksen, joka merkittävästi ylitti Nokian vastaavan. Niinpä hylkäsin siirtymisen Nokialle.
Digital Equipment Corporation
Projektini Honeywellillä toteutettiin vuodessa eikä näkyvillä ollut enää uusia tietokoneprojekteja. Minulle ehdotettiin palovaroittimiin liittyvää asiantuntijatehtävää, mutta samaan aikaan tietokoneyhtiö Digital Equipment Corporation Oy (DEC) haki myynti-insinööriä. Minulla oli jo Outokummun ajoilta kokemusta DEC:n PDP-11-koneista, joten rohkaistuin hakemaan paikkaa, jonka myös helposti sain.
Miten sitten norjalaiset? DEC:in perustaja Kenneth Olsen oli amerikannorjalainen, MIT:ssä koulunsa käynyt insinööri. Hän ja v. 1957 perustamansa yhtiö, Digital Equipment Corporation, ovat legendoja tietokoneliiketoiminnan historiassa. Vaatimattomasta alusta Massachusettsin Maynardin kaupungissa hän kehitti yhtiön, joka työllisti parhaimmillaan 140 000 työntekijää maailmanlaajuisesti. Ken Olsen oli Business Weekin kannessa jossain vaiheessa menestyneimpänä bisnesmiehenä.
Toimin DEC:in Suomen tytäryhtiössä 1974–77 ja sitten sain siirron pääkonttoriin Maynardiin, missä olin 1977–86 eri tehtävissä. Ken Olsenin vaimo Aulikki oli Suomesta, ja minulla oli tilaisuus tutustua heihin molempiin Bostonin Finlandia Foundationin tilaisuuksissa.
Digital Equipment Corporation
Projektini Honeywellillä toteutettiin vuodessa eikä näkyvillä ollut enää uusia tietokoneprojekteja. Minulle ehdotettiin palovaroittimiin liittyvää asiantuntijatehtävää, mutta samaan aikaan tietokoneyhtiö Digital Equipment Corporation Oy (DEC) haki myynti-insinööriä. Minulla oli jo Outokummun ajoilta kokemusta DEC:n PDP-11-koneista, joten rohkaistuin hakemaan paikkaa, jonka myös helposti sain.
Miten sitten norjalaiset? DEC:in perustaja Kenneth Olsen oli amerikannorjalainen, MIT:ssä koulunsa käynyt insinööri. Hän ja v. 1957 perustamansa yhtiö, Digital Equipment Corporation, ovat legendoja tietokoneliiketoiminnan historiassa. Vaatimattomasta alusta Massachusettsin Maynardin kaupungissa hän kehitti yhtiön, joka työllisti parhaimmillaan 140 000 työntekijää maailmanlaajuisesti. Ken Olsen oli Business Weekin kannessa jossain vaiheessa menestyneimpänä bisnesmiehenä.
Toimin DEC:in Suomen tytäryhtiössä 1974–77 ja sitten sain siirron pääkonttoriin Maynardiin, missä olin 1977–86 eri tehtävissä. Ken Olsenin vaimo Aulikki oli Suomesta, ja minulla oli tilaisuus tutustua heihin molempiin Bostonin Finlandia Foundationin tilaisuuksissa.