Muistan kun rippileirillä talvella 1984 lapin kiilopäällä isonen laittoi meidät näyttelemään nykyaikaan sijoitetun näytelmän laupiaasta samarialaisesta.
No, olin siinä näytelmässä ensimmäinen välinpitämätön ohikulkija joka ei pysähtynyt auttamaan pulaan joutunutta, jonka auto oli hajonnut tielle kaukana asutuksesta.
No, nyt 2024 tuota näytelmää voisi pitää enteellisenä, koska en ole juurikaan auttanut elämässäni ketään, ainakaan rahallisesti. Vaikka monet läheiset ja ystävät ovat tukeneet minua lähes aina kun minulla on ollut vaikeita jaksoja henkisesti ja taloudellisesti.
