Tekijä: Timo Lennart

Tänään sai syödä mettiksen kirkolla niin paljon kuin jaksoi pippuriporsasta perunoilla, koska oli vähemmän ruokailijoita kuin yleensä.

Sain diakonilta 30 euron S-lahjakortin kun näytin tiliotteet ja selvityksen kuun menoista. Oluelle ja tupakalle siihen oli laitettu esto, mutta saa pitkäksi aikaa elintarvikkeita.

Torstaisin on vielä ilmainen aamiainen ja hävikkiruoan jako.

Ja ensi sunnuntaina messu jossa on uuden salpausselän seurakunnan tiimiin liittyvän pastorin virkaanastujaiset. Voisin mennäkin, vaikka jos olisin joku Raamatun henkilöistä niin ehkä Tuomas, koska en mitenkään saa mahduttumaan esimerkiksi dinosauruksia Raamattuun. Tosin muistan kun yhteiskoulun yläasteella biologianopettaja kysyi kahdelta meidän luokan uskovaiselta tytöiltä miten he selittävät dinosaurukset?? Tytöt vastasivat yhteen ääneen että ne olivat saatanan valtakaudelta…….

Vielä muutama päivä sitten se olis varmaan käynyt kirkumaan 🙂 Pesen vielä ikkunat toiseen kertaan, niin eiköhän se ole siinä.

Täytyypä ostaa paketti juhlamokkaa niin keitän asuntotarkastajille kahvit kun ne tulee 9. päivä.

Toivon kuitenkin niiltä sen verran ymmärrystä että kun nyt olen asunut tässä 13 vuotta, niin ei enää kaikki paikat voi kiiltää uutuuttaan, vaan normaalit asumisen jäljet näkyvät.

Lahden Taloilta tuli tänään kirje että ovat saaneet tiedon että en ole kunnolla hoitanut huoneistoa ja tulevat tekemään tarkastuksen 9.9.

Yritin soittaa asuntosihteerille kun pitäisi muistaa että olen asunut tässä 13 vuotta, eikä paikat voi enää kiiltää kuin muuttovuonna 2011.

No, tilasin huomiseksi siivoojan, mutta tuskin hänkään ihmeisiin pystyy eli saamaan keittiötä pinttyneistä rasvaroiskeista putipuhtaaksi.

Sellaista ””mukavaa”” tälle päivälle.

Kattelin tuossa eräs lauantai kun vietin iltaa torilla istuskellen, niin nuoret ajelivat jopa 3 päällä noilla kaljakassien kanssa melkoista haipakkaa. En minä sitä sano , onhan tuo vekotin oikein käytettynä hyvä keksintö, kunhan muistetaan muut liikkujat ja liikenneturvallisuus.

Metsät ja järvet antavat antimiaan ja pimenevät illat ovat tunnelmallisia.

Kävin tänään kaverillani kahvittelemassa ja hänet olen tuntenut lapsuudesta lähtien vuodesta 1977 kun oltiin naapuriperheistä.

Sitä ennen kävin metsäkankaan kirkolla syömässä kun siellä alkoi taas tiistairuokailu kesätauon jälkeen. Oli tosi hyvää merimiespataa jossa oli reilusti lihaa ja pullakahvit siihen päälle.

Talon takametsiköstä löysin ja keräsin pienellä vaivalla yli litran kantarelleja. Sen sijaan torvisieniä en ole koskaan täältä pirttiharjun metsiköistä löytänyt, vaikka olen niitä silmä kädessä etsinyt. Tai sitten en osaa etsiä niitä oikeanlaisista kasvupaikoista.  Kuhmoisesta kesämökkimme läheisyydestä torvisieniä on löytynyt melko runsaasti, niin ja suppiksia myös myöhemmin syksyllä.

Kuhmoisten Iso-järven rantavesi oli vielä +23-asteista niin tuli uitua enemmän kuin monena kesänä yhteensä. Vielä kun meillä on kunnon rantasauna. Sitä ennen käytiin uistelemassa lautalla jota työnsi eteenpäin pienellä pintakaasulla 5hv honda. Tuo laiturista irroitettava lautta oli tähän kesään hyvä keksintö veljiltäni, voi istua leppoisasti tuolissa ja välillä jaloitella ja sama ei onnistu veneessä. Kerran oli iso ahven kiinni yhdestä koukusta, mutta pääsi irti ennen haavittamista. Mutta veljeni vaimo onki mato-ongella laiturilta 2,3 -kiloisen lahnan. Ilma oli kaunis kuin morsian , mutta sitä edeltävät rajut ukkoset taisivat viedä isot petokalat väliveteen köllimään josta niitä on vaikea uistimilla tavoittaa. No varsinainen monen päivän kalareissu tehdään vasta syksyllä ja nyt oli tärkeää että muistisairas isäni sai nauttia mökkeilystä ja silminnähden kovasti nauttikin 🙂

Varasin herrasmannista puusaunan ja muutaman kaverin porukalla saunotaan ja uidaan 2 tuntia. Muutenkin tulee minulle muutos elämässä kun yritän syyskuussa saada lahden keskustasta vuokra-asunnon, joko ison yksiön tai pienen kaksion. 13 vuotta pirttiharjun sykekatua riittää. Ainoastaan luontoa jää vähän ikävä, mutta haluan että kaupat ja palvelut on lähellä.

Läppärini on alkanut surista kovaa ja sivut ei meinaa aueta, niin tämä saattaa olla viimeisiä avauksia tällä koneella tänne blogeihin.

Ohjata pelottava kauhuelokuva.

Minulle ykkösenä on edelleen William Friedkinin Manaaja 1973, vaikka ei se enää pelota, toisin kuin silloin 12-vuotiaana kun näin sen videolta ensimmäisen kerran. Mutta se on edelleen mielestäni kauhuelokuvista se jossa on käytetty kaikkein taidokkaimmin kameraa ja kuvakulmia.

Hopealle pääsee Stanley Kubrickin Hohto 1980. Jotkut luulevat edelleen että Jack Nicholson ylinäytteli siinä, mutta olen aikoinani kuullut, että niin ei ollut, vaan hän eläytyi niin vahvasti rooliinsa että muuttui oikeasti lähes sellaiseksi mitä näytteli siinä elokuvassa ja hänen silloinen vaimonsakin alkoi kuvausten aikana pelätä häntä.

Pronssista listallani kilpailee sekä John Carpenterin Halloween 1979, että Sam Raimin kauhun riivaamat, jonka vuosilukua en nyt muista, vaikka se on todella raskassoutuinen ja vähän koominenkin.

Sen mitä olen täällä pirttiharjun sykekadulla asunut vuodesta 2011, niin kertaakaan ukkonen ei ole tullut ihan päälle.

Eräs herra sanoi eilen tupakkipaikalla että se johtuu soraharjusta jota ukkosrintama ei pysty ylittämään-

Voihan se noinkin olla vaikka en tiedä puhuiko se mies tuollaista ihan lämpimikseen, kun minussa ei ole yhtään meteorologin vikaa.