Talvirengastyön kustannus

Ostin lähes uudet täysnastaiset Hankookit  4 kpl  Furstin kolariautosta takuutuotteena hintaan 80 €

  • Vannetyö+ tasapainotus+irrotus+kiinnitys 14 ” vanteisiin ja alle  80 €
  • Tubeless venttiilit asennettuina   12 €
  • Tasapainot   8 €
  • Työt ja tarvikkeet yhteensä   100 €
  • Renkaat 80 €
  • Kausisäilytys lisäksi / 1 vuosi 60 €, sisältää pesun

Ajo on pehmeää , ei melua edes kesärenkaiden vertaa. Pieni rapina vain kuuluu, Citikassa on hyvä äänen eristys.

 

Ihmisen puhetta ihmisille- Merja Kyllönen

Harvoin kuulee niin avointa haastattelua keneltäkään julkisuuden ihmiseltä, saati poliitikolta. Merja Kyllönen kertoi elämänsä nousut ja laskut hyvin avoimesti, millaista on elää syvässä Kainuun korvessa ja lähteä sieltä politiikan raadolliseen maailmaan ja palata EU-lihapatojen äärestä ihan oma-aloitteisesti huolehtimaan läheisitään hautaan saakka.

Elämä on ollut metsässä ja rasvamontusta, jossa hurtti äijämäinen huumori,  terävä pelkäämätön ja kuvia kumartelematon, elämän oikeiden asioiden kokemus yhdistyvät.

Täytyy todeta, että miten nämä kultalusikka suussa, kaiken vanhemmilta valmiina eteensä saaneet voivat yleensä olla mukana yhteisistä asioita päättämässä- eivät voi !

Kannattaa katsoa- ei voi kun ihailla suoruutta ja rehellisyyttä.

Miksi Merja lauloi? | Flinkkilä & Kellomäki | TV | Areena | yle.fi

Persujen Vallin alitti alimmankin riman Tampereen valtuustossa rasistisilla puheillaan

Mitä Tampereen valtuustossa maanantai-iltana oikein tapahtui? Perussuomalaisten Veikko Vallinin puheet kuumensivat tunteita: ”Lopeta, kuinka kehtaat”

Tampereen kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Veikko Vallin (ps.) piti valtuuston maanantaisessa kokouksessa useita puheenvuoroja kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Moni valtuutettu on kokenut Vallinin puheet loukkaavina ja rasistisina.

Veikko Vallinin puheet kuumensivat tunteita Tampereen valtuustossa – Tampere – Aamulehti

Kokoomuksen Aleksi Jäntti ampui alas koko persuideologian:

”Pikku-Hitlerit ja Stalinin perilliset – ”Nykyisessä nationalismin ja populismin nousussa on selviä yhtymäkohtia 1930-luvun Eurooppaan”

https://www.tamperelainen.fi/paakirjoitus-mielipide/3219540?fbclid=IwAR38GCUauXgpfg5SvChigc7HhJV5YNWDiOtWb_yf–rzV8Xo_m0T-3B6JCY

Myrskyisän kokouksen puheenjohtajan kahvassa oli uusi puheenjohtaja Ilmari Nurminen, joka joutui toistamiseen torppaamaan Vallinin öykkäröinnin. Mitä ihmettä tämä lauma oikein ajaa vastakkainasettelulla ? Purra johtaa samalla agendalla, samaa rasistista laumaa, samoin huutelijoin.

Onneksi heidät eristettiin koalitiosta ulos vastuuttomina. Oli oikea päätös.

Metsämme kasvaa liimapalkkia, oikeaa puuta ei enää ole

Vähän lyhyttä historiaa ja taustaa:

Saneerasin 60-luvulla rakennetun omakotitalon, korotin loivaharjaisen katon jyrkkäharjaiseksi ja sain lisää huonetilaa. Kattotuolit tehtiin paikan päällä 2,5 x 6 tuuman sormiliimatuista lankuista, jossa oli 2 kpl vierekkäin 2 tuuman välillä ja seuraavat tuplapalkit 1, 2 m:n välein. Kesti tuulikuormat, lumikuormat ja vaikka katerpillarin. Lujuuslaskelman oli tehnyt insinööritoimisto.

Katajanokan v. 1901 jugend-talon maalatun lattian konehionta ei meinannut onnistua mitenkään, koska honka, joka oli kaadettu 1700- luvulla, jopa ennen, oli niin  kovaa ja tiheäsyistä, etteivät naulatkaan tahtoneet mennä lävitse tiheästä sydänpuusta. Kruunuhaassa, kaverini talon ikkunapokat vaihdettiin uusiin n. 15 vuotta sitten. Vanhat osin lyijylasiset honkakarmit, erittäin hyväkuntoiset ja vain huonossa maalissa olevat heitettiin siirtolavalle, josta pelastin ne. Ovat kironneet tähän päivään saakka hölmöyttään, kun uudet paikalle varta vasten tehdyt eivät kestä mitään ”päivänvaloa”.

Japanilaiset kävivät hankkimassa Suomesta oksatonta erittäin hitaasti kasvanut kuusta jopa vain 60 cm:n pätkissä ja maksoivat markka-aikaan jopa n. 3 000 mk/m3. Menivät kitaran ja pianon kaikupohjiksi.

Venäjä pani Saimaan kanavan kiinni estääkseen jalostamattoman puun viennin Suomeen. Venäjällä kun riittää oikeaa puuta. Hommasin 90- luvulla VR:n tukkivaunujen sivuilla olleita Venäjällä tuppeen sahattuja sivulautoja kasapäin. Olivat ihan sitä ihka komeaa, tuuman vahvuista ja erittäin leveää kuusta, koivua,  mäntyä, joukossa pihtaa, lehtikuusta jne.,  eikä maksanut mitään, kun vain vein pois. Ja minä rakentelin niistä vaikka mitä ja loput polttopuuksi.

Suomen metsät avohakattiin sodan jälkeen ja, nyt siellä kasvaneet puunäreet kelpaavat vain sellukattilaan tai liimapalkeiksi.

Vanhojen metsien suojelu- jatkuva kasvatus ei tule ajoissa, vaan se on jo auttamattomasti myöhässä kunnon tukkipuun osalta. Ja nyt sellutehtaat ajetaan maasta ulos kaukomaihin tai lähelle logistiikkaa ja Suomen metsäteollisuus nostaa jalostusastetta ja keskittyy kunnon puuhun, jota ei enää ole.

Alla kouriintuntuva juttu samasta asiasta tänään:

Rakentajaa kohtasi järkytys rautakaupassa: laadukkaan lattialaudan sijaan tarjolla oli pehmeää ja oksaista ”mökkilaatua” kovaan hintaan – Sunnuntai | HS.fi

Media on rokotuspiikkirakastajia täynnä

Katsoinpa mitä tahansa uutista rokotustilanteesta, kuvaksi pläjähtää piikki uppoamassa syvälle olkapäähän. Sehän on suorastaan uutispommi, meinaan tuo jo 1 000 kertaa nähty uusintaohjelma.
Ihmekö tuo, etteivät piikkikammoiset mene piikille.
Entä sitten teho-osastolla, kun sinne joutuvat. Kanyylin piikki käsivarteen, verikoepiikki, piikkejä napaan, pahimmillaan isolla piikillä henkitorven avaaminen intubaatio.
Voisi media nyt keksiä jotain muutakin kuin PIIKKI = 25 !

Emil Aaltonen, häkellyttävän monialainen teollisuusmies

Yksi köyhä mies aloitti suutarin opinnot Hattulan pienessä torpassa 1800- luvun loppupuolella. Hänen mottonsa oli; ”kun tehdään jotain, tehdään se kunnolla”. Ja niin hän tekikin. Siitä työstä hän oppi mitä moninaisimmat eri ammattialueet puutöistä metalliin, nahkoihin, lankoihin alkeellisiin koneisiin jne., jne.. Puhumattakaan maataloudesta viljelyineen ja eläinten hoitoineen, mikä oli hänen elämänsä päätavoite, ei kenkäteollisuus, joka oli vain väline päästä maataloutta harjoittamaan.

Ja hän oppi tekemällä ensin kaikki itse, tarkasti ja huolellisesti perehtyen yksityiskohtiin.

Mutta se, että hänen osaamisensa kautta ovat syntyneet ja menestyneet Aaltosen kenkätehtaat, Sarvis, Lokomo, Nanso jne., ja jatkavat elämäänsä osittain toisilla nimillä yrityskauppojen johdosta.

Hän loi työpaikat tuhansille ihmisille, huolehti heistä rakentamalla heille talot, terveydenhuollon. Pula-aikana sisällissodan aikoihin, osti Yliskylän kartanon, että sai itse tuotettua työntekijöilleen ruokaa.

Patruuna vailla vertaa, niin kuin oli muutamalla muullakin teollisuuspatruunalla tapana.

Siihen aikaan ei ollut työttömiä. Kaikille löytyi oma hommansa, mihin kyvyt riittivät.

Raaka-aineet, mitä ikinä tarvittiin, tuotettiin pääasiassa Suomesta. Kotimainen teollisuus kukoisti ja Suomi vaurastui.

Kannattaa käydä ihmettelemässä Emi Aaltosen aikaanasaannoksia. Kauniisti uudistettu Pyynkinlinna on avautunut, joka on ollut Emil Aaltosen koti. Menneillään on Nanson näyttely. Nähtävillä myös maailman hienoimpia kenkiä, Sarvis/ Orthexin muovituotteita ja filmiesityksiä Emil Aaltosen elämästä. Häkellyttävää.

http://www.pyynikinlinna.fi/

Sisällissota-vapaussota-kapina, historiaa kirjoitetaan uusiksi

Tästä kirjasta tullee valtava polemiikki, koska historiaa on aina kirjoitettu voittajan kynällä, niitä tätäkin Suomen sisällissotaa, mitä eri puolet nimittävät omalta kannaltaan katsottuna. Häntä tullaan syyttämään punapelleksi, ryssän kätyriksi ja ties miksi niiden mukaisesti, jotka uskovat Kaj Donnerin kirjoittamat kirjat olevan totuus.

.. mutta

Kunniapaikalla hänen kirjastossaan on Heikki YlikankaanTie Tampereelle”. Se on paras, tärkein ja totuudenmukaisin vuoden 1918 suomalaista sotahistoriaa käsittelevä kirja.

Otteita jutusta, koska se on vain tilaajille:

Kimmo Lehtimäki

Syntynyt vuonna 1947 Turussa.

Ylioppilas Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1966. Suu- ja leukakirurgi vuonna 1978 Turun yliopistosta. Väitöskirja Suun ja leukojen sairauksien hoito Suomen sairaaloissa (1985).

Aloitti vuonna 1987 kutsuttuna Taysin suu- ja leukasairauksien klinikan ylilääkärinä. Eläkkeelle vuonna 2012.

Kirjoittanut teoksen Verner Lehtimäki – Punapäällikkö (2005). Seuraava teos Punaisen ylipäällikön kuolema ilmestyy 16.10.2021.

—–

”Kimmo Lehtimäki, 73, on päättänyt kertoa meille totuuden siitä, mitä Suomessa vuonna 1918 tapahtui. ”Meillä on edelleen valkoisen propagandan leimaama käsitys vuoden 1918 tapahtumista. Suomessa ei ole julkaistu yhtään sisällissodan historiateosta, joka ei enemmän tai vähemmän perustuisi sodan jonkun osapuolen näkökulmaan”, Lehtimäki sanoo.”

Suukirurgia on äärimmäisen tarkkaa hommaa. Ehkä siksi Lehtimäki ei hyväksy puolitotuuksia myöskään historian kirjoituksessa. Hänen 16. lokakuuta ilmestyvä kirjansa Punaisen ylipäällikön kuolema (Warelia 2021) on hyvä esimerkki tästä.

Huomasin, että vuoden 1918 historiakirjoitus on täynnä ristiriitoja ja outoja aukkoja. Kaikesta oli useita versioita, vastaan tuli puolitotuuksia ja huhuja. Hallitsevia olivat sodan voittajan julkistamat propagandistiset kertomukset. Se oli omaa aikaansa vasten peilattuna ymmärrettävää”, Lehtimäki sanoo.

Ymmärrettävää sen sijaan ei ole, että virallisessa suomalaisessa akateemisessa historiakirjoituksessa yli sata vuotta tapahtumien jälkeen on vaikeaa tulkita historiaa tasapuolisesti ja tosiasioihin perustuen.”

Lehtimäki käy läpi kaiken Hugo Salmelan kuolemasta sanotun ja kirjoitetun kirurgin tarkkuudella ja päätyy käänteentekevään johtopäätöksen: Hugo Salmela ei kuollut punaisten esikunnassa 28. maaliskuuta oman käsikranaatin räjähdykseen. Hänet tappoi Tampereen valkoisten tykistä Tampereen teknilliseen oppilaitokseen ammuttu kranaatti. ”

Kimmo Lehtimäki vaihtoi veitsen kynään ja avaa nyt vuoden 1918 tapahtumia kirurgin tarkkuudella – ensimmäisenä hän purkaa punaisten ylipäällikön kuoleman ympärille punotun myytin – Kirjat – Aamulehti

Tampereen ”täydennysrakentaminen” ja politiikan suhmurit

Julkaisin tällaisen kannanoton mm. Tampereen Kuntapolitiikka 2.0 fb-sivuilla:
Pyynikintorin-Heinätorin rakennuskaava herättää voimakasta vastustusta
Näkökulma:
Taidemuseon rahoitus oli kytketty Heinätorin ns. täydennysrakentamiseen. Jo sana täydennysrakentaminen tarkoittaa ikään kuin positiivista tapaa tuoda jotain hyvää lisää. Todellisuudessahan se tarkoittaa viihtyisän ja ilmavan väljyyden tuhoamista.
Saman kaltaista asiaa tarkoittaa sopeuttamien, joka käytännössä positiivisen ilmaisun kautta on irtisanomisia, toiminnan lopettamista ja potkuja ihmisille.
Tämä noista harhaanjohtavista ilmaisuista.
Uusi taidemuseon laajennus ”Siilo” on saanut paljon kiitosta luovana arkkitehtonisena rakennuksena, ja sitä se on. Sitä vastaan voidaan kysyä, ovatko suunnitelmat betonilaatikoista jotain luovaa rakennustaidetta arvokkaalle paikalle, puhumattakaan siitä, mitä se altaan tuhoa, kulttuurimaiseman sekä puiston ja väljyyden ?
Keskusta-alueen arvokasta rakennusperintöä on tuhottu 60-70 luvuilla käsittämättömällä periaatteella, jossa rakennusfirmat, grynderit, ovat olleet kyynärpäitään myöten Tampereen viranhaltioiden taskuissa. Ja jälki on sen näköistä. Jopa niin, että Raatihuone piti hävittää yhden valtuutetun estäessä sen äänestyksessä. Samoin kauppahalli.
Historiaa jokainen voi tutkia alla olevista linkeistä ja verrata sitä nykyiseen Tampereeseen.
Mutta, mikä ratkaisuksi Heinätorille ?
1. Koko Pyynikintori entisöidään historiaansa kunnioittaen palauttamalla sinne myös muuta toimintaa kuin bussiterminaalit. Ja annetaan sen entisöinti luovien arkkitehtien kilpailtavaksi.
2. Siilo toteutetaan ja rahoitus etisitään esimerkiksi Tammelan täydennysrakentamisella, jossa niitä rumuuden esimerkillisiä betonilaatikoita riittää.
3. Poliittisessa päätöksenteossa nyt tehty malli rajata kaavoitus ja rahoitus yhteen rajattuun kilpailukonseptiin hylätään läpinäkymättömänä toimintamallina jatkossa.
Se, kun muistuttaa rakentajien ja poliittisten päättäjien toistensa taskuilla olemisesta.
Tampereen taidemuseon ja Pyynikintorin ympäristön suunnitelmat – Tampere – Aamulehti :

Miksi sähköauto on niin vaikea ja kallis rakentaa ? Se voisi olla helppoakin !

Ajatusleikkiä:

Kun ideat pakottavat päätäni, niin rakentaisin seuraavalaisen kokeellisen sähköauton vanhan auton alustalle. Etuvetoista edustaisi automaatti Saab 93-95. Takavetoista automaatti-autoa en suosittelisi talviajon hankalan hallinnan vuoksi.

  1.  Miksi auton pitää olla 4-vetoinen ? En ymmärrä, koska 2-vetosillakin tulee toimeen mainiosti. Joten se helpottaa ratkaisua.
  2. Heitän polttomoottorin pois nokalta. Vaihdelaatikon /tasauspyörästön jätän paikalleen kardaanin päähän.
  3. Konepellin alle asennetaan samaa voimatasoa oleva sähkömoottori, joka kytketään  entiseen automaattilaatikkoon, josta voima jakautuu vetäviin tasauspyörästöstä pyöriin.
  4. Koska nokkapellin alle jää mahdottomasti tilaa, sinne asennetaan puolet akustosta ja toinen puoli takakonttiin.
  5. Lataus samoin kuin sähköautolla.
  6. Ei kun menoksi. Ei tarvitse opetella uutta ajotyyliä.

Se voi olla, että automaattilaatikko voisi olla vain 1 eteen ja yksi taakse ja vapaa. Kaikki tekniikka olisi valmista ja helppoa  ja halpaa ! Mittaristoa pitää vähän muuttaa.

Keskustelua:

Metsäyhtiöiden täyskäännös- osa avohakkuita täyskieltoon

Ettei heti käsitetä väärin, avohakkuista siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen koskee n.  6-7 % kaikkien suurien yhtiöiden korpimetsiä.

Asialla on muutama tärkeä viesti:

    1. Korpisuot, jotka aikanaan ojitettiin, kuivatettiin ja uudelleen metsitettiin, todettiin nyt mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamista syistä, vesien pilaantumisesta ja turvesoiden tärkeydestä kelvottomaksi tavaksi metsänhoidossa ( vasta nyt ).
    2. Siirrytään jatkuvan kasvatuksen periaatteeseen huolimatta siitä, että yhtiöt pitävät sitä taloudellisesti 25 % huonompana vaihtoehtona. Se ei suinkaan ole sitä kaikille metsänomistajille vrt. perinteisissä metsissä jatkuvalla  kasvatuksella vrt. pienempi pysyvä tulovirta sekä muut metsän tuotot puun lisäksi sekä maisemahaitat ja virkistys jne…
    3. Markkinoilla on tapahtumassa käänne massiivipuun eduksi valtavan rakennuspuun kysynnän vuoksi. Samalla massapuu kattilaan selluksi tai paperiksi hiipuu. Kartonki kasvaa pakkausteollisuuden tarpeisiin. Nyt täyskäännös merkitsee sitä, että metsäyhtiöt perustavat uusia moderneja sahalaitoksia tukkipuun jalostukseen.
    4.  Eli ne metsänomistajat, jotka ovat hoitaneet metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella, nyt heidän metsiensä terveillä järeillä tukkipuilla on suuri kysyntä.
    5. Sitten tuleekin eteen visainen kysymys jatkoksi. Miten toimitaan silloin, kun avohakatun, päätehakatun metsät tulevatkin siihen ikään, että koko metsä on täynnä järeää tukkipuuta. Miten se vaiheistetaan niin, ettei synny taas entistä suuremmat avohakatut aukot. Siinä pohdittavaa.

Metsäyhtiöt tekivät täyskäännöksen – UPM luopuu rehevissä ojitetuissa korpimetsissä avohakkuista kokonaan – Talous | HS.fi