Sopivan mansellismielinen blogialusta
Meillä uskomattoman hyvä työkalu supikoirien torjuntaan ja ääritapauksissa kissojenkin torjuntaan.
Tarkka ase, aliäänipatruunalla ei muuta kuulu kuin pieni poksahdus.
Laadukas ase, varsinkin hinta/laatusuhde, kiikaritähtäinkään ei mitään huippua mutta ensilaukauksella supikoira/kissa on siirtynyt sinne roskikseen.
Kyllä venäläinen on aina osannut tappokoneet tehdä, oli sitten kysymys kivääristä tai panssarivaunusta ja kaikkea siltä väliltä.
No sitten tuli eteen talvirengaskausi; Nokian Hakkapeliitat nyt alle, renkaat rengashotelliin, kevääksi Michelinin kesärenkaat; koko potti 1000€. Jokainen miettiköön sopimuksen edullisuutta.
Joka tapauksessa mielestäni tein aika edullisen kaupan.
Joitain aikoja sitten kirjoittelin alkavan syksyn aamuista ja puuhellasta.
Nyt se syksy alkaa taipua lopuilleen ja aamuisin alkaa olla jo hieman viileää. Meillä kun patterit on säädetty + 18.
Kun siinä 04 aikaan heräilen, köpöttelen keittiöön ja panen hellan tulille; ah, siinä puolen tunnin sisään alkaa huomata, että keittiöstä tulvii miellyttävää lämpöä vanhoihin jäseniin.
Meidän nuoriso (20 + ja vanhemmat 50 +, väittävät meitä fossiileiksi, ehkä oikeassa ovatkin mutta sanoisin, kyllä fossiilinakin ihan kiva on olla.
Ei kaiken pidä syntyä vain napista vääntäen, tai klikkauksella netin näytöllä.
Ihmisellä tulee olla sellaisia pieniä arkipäivän nautintoja; elämyksistä en välitä.
Kenellä on ongelmia kurkunpään liman kanssa, lääkkeistä tai muuten johtuvia; siis yskää, limaista.
Kokeilkaahan timjamia; meillä kesäisin sitä kasvaa ”ämpäripuutarhassani”, ja nyt laatikossa pöydällä. Pureksin päivän mittaan timjamin oksia, aina ohi mennessäni; ei enää yskitä, Lisäksi juon päivän mittaan timjami/hunajasekoitusta; hyvin toimii, ei yskitä.
Tuli sitten tehtyä erikoispitkä savustussessio; kalaa ja tomaatteja.
Kaikkiaan meni runsaat kaksi vuorokautta kun fileet olivat niin paksuja, kuivuusaste oli mieleiseni vasta tänään.
Tomaatteja lisäilin ja pakkasin koko periodin ajan. Kokeilin tomaattien kohdalla savustusaikoja 3 – 4 tuntia. Ei paljon eroa, kuitekin hyvää.
Itseäni kehuen; vanhanajan kouluarvosanoilla kala sekä tomaatit 9+. Hiukan kriittinen kun tulee olla.
Tuosta kylmä- ja lämminsavustuksesta; ei kyllä ole hätäisen miehen puuhaa. Kylmäsavustus, lämpötila alle 25 astetta, voi kestää jopa kolmatta vuorokautta ja kuitenkin prosessia pitää valvoa. Lämminsavustuskin; lämpötila 40 – 80 astetta, voi kestää jopa 10 tuntia.
Joitain ehkä häiritsee artikkelikuvan epätarkkuus; johtuu kaapissa virtaavasta savusta.
Kuumasavustus, lämpötila 80 – 100 astetta sopinee hätäisimmille; savustusaika kun on vain 1 – 3 tuntia.
Mitenkäs se vanha kansa sanoi; hiljaa hyvä tulee.
Varsin paljon ja vuosikymmenet kun olen asioinut tuolla etelänaapurissamme; silmiinpistävää on tuo kuittikulttuuri.
Varsin isossa ja maineikkaassa hammasklinikassa yleinen kysymys kassalla kuuluu, silloin kun lasku on n 200 – 300€; tarvitsetko kuitin? Kun maksan pankkikortilla, en saa sitä asiakkaankaan kuittiakaan.
Autoliikkeissä (merkkikorjaamoissa) kuitti tulee automaattisesti. Taas parturissa on kuittia edes turha odottaa. Pankkikorttia harva parturiliike hyväksyy.
Nuoriso välttelee asevelvollisuutta, yliopisto-opiskelijathan ovat siitä vapautetut. Asevelvollisuutesi voit myöskin maksaa vapautuaksesi.
Siispä yhteiskunnalliset vastuut ovat melko huonossa kurssissa etelä-naapurissamme.
Palkkaa maksetaan aivan yleisesti käteisenä, siis ei työnantajakuluja eikä työntekijän eläkekertymää.
Toisaalta; Suomessakin omassa ammattikunnassani, armeijapalveluksen jälkeen, moni ikääntynyt kauppias eläkeiän lähestyessä; näin vähänkö saan eläkettä?
Suomessa tämä ei näy niin kärjistyneenä kuin esim balttiassa.
/etlehti.fi/s3fs-public/discussion_comment_image/original_18184.jpg?itok=ZRIB9Yky)
Tulihan sitä tapani mukaan tuota ”Latvian kansallisjuomaakin” tuotua. Se muuten on melkoisen tehokas flunssalääke, toimii myöskin ruuansulatusvaivoihin.
Se on 25 eri aineosasta uuttamalla valmistettu katkero (45%). Sellaisenaan nautittuna se maistuu lähes yskänlääkkeeltä. Perulainen balsami on siinä yhtenä ainesosana. Mustaa balsamia latvialaiset käyttävät lääkkeenä vaivaan kuin vaivaan; no ehkä katkennutta jalkaa sillä ei paranneta.
Jos Latviassa olet ravintolassa hiukankaan epävarma juomatilauksessasi; takuuvarmasti tarjoilija suosittelee mustaa balsamia tai joitain sen variantteja.
Pidän tai oikeastaan voisin sanoa, että olen oppinut pitämään mustan balsamin varsin voimakkaasta mausta.
Musta balsami on pakattu ruskeanmustaan savipulloon, koska auringonvalo ei tee sille hyvää.
En pidä makeista likööreistä; terävän voimakas maku pitää olla, kuten katkeroissa yleistä onkin.
Tulipahan taas kotiuduttua.
Mukaan kotiin viemisiksi tuli kolme klassikkoa; paksusilavaista savustettua siankylkeä, räimerullid (molemmat saaremaalta) ja Maruzhalta Nömmen torilta tseburekkejä.
Sitä tuota tseburekkiä en ole vaan oppinut tekemään, yrittänyt toki mutta ei ole onnistunut täysin. Virheellisesti muuten luullaan että tseburek uppopaistetaan kuten savolainen lörtsy mutta kyllä se paistetaan öljytilkassa ihan pannulla. Voihan uppopaistaakkin mutta silloin piiraasta tulee todella rasvainen; molempia tapoja käytetään.
On muuten alkujaan venäläinen piiras ja venäläisväestö sitä pääasiassa valmistaa. Nämä piiraathan venäläisväestö n 300 – 400 vuotta sitten mukanaan Eestiin toi. Näinhän se ruokaperinne usein kulkeutuukin. Eestiläiset ovat kyllä piirasperinteen ruokakulttuuriinsa omaksuneet ja osaavatkin. Eestiläinen perinneruokahan sisältää lukuisia erilaisia piiraita.
Kylmäsavustus; menetelmäni vaihe vaiheelta:
https://yle.fi/uutiset/3-10919015
Luin tuon Asta Lepän kolumnin poikkeuksellisen huolellisesti ja ajattelin, sen kun vanha mies nyt pystyy.
Elämme kiistatta aikakautta, joka palvoo nuoruutta, väheksyy ikäihmisiä, kokemusta, vähättelee, jopa syrjii ikääntyneitä ihmisiä.
Unohtuneet ovat vanhat ytimekkäät viisaudet:
Nuoruus ja hulluus.
Nuoruus on korjaantuva vika. Paljon löytyy vastaavia vanhoja viisauksia.
Näilläkin palstoilla jopa joskus ihan pursuu tämä ikääntyneiden ja kokeneiden väheksyminen, puhumattakaan siitä, että voitaisiin ottaa opikseen.
Ei se asia, että ikääntynyt ihminen ei osaa hallita tietokonetta; ei se tästä ihmisestä debiiliä tee. Ikääntynytkin oppii. Minä mm opiskelin eestin kielen liki 70:senä.
Toisaalta sitten minulle tarjottiin kansalaisopistossa seniorien atk-kurssia. Minä sitten menin; niin huonoa ja ylimielistä opettajaan en konsanaan ole koskaan tavannut.
Oppituntien valmistelu oli; tai ei oikeastaan ollut kun sitä ei oltu edes valmisteltu. Kehtasi ko opettaja vielä s-postitse kysellä, miksi kolmen opetusperiodin jälkeen lopetin. En edes vastannut.
Ei ikääntynyttä ihmistä mitata sillä, osaatko käyttää internettiä, osaatko itsenäisesti hoitaa s-postisi …?
Toisaalta, kun moni nuori pistetään tekemään kädentaitoja vaativia töitä, esim pyydyskalastus, verkon paulominen, paikkaaminen. Kädet nousevat helposti pystyyn.
Tätä aihetta esimerkkien valossa voisi jatkaa ehkä pitkäänkin mutta lopetan tähän. Jään odottelemaan kommentteja.