Puolen vuoden kuluttua katsotaan, että mitkä puolueet voittavat, ketkä saavat torjuntavoiton ja kuka kokee veretseisauttavan vaalitappion.
Mutta en ole aikaisemmin sinä aikana kun olen politiikkaa seurannut niin nähnyt sellaista tapahtuvaksi kuin mikä tapahtui v.23 eduskuntavaalien jälkeen, että yksi puolue olisi kieltäytynyt hallitukseen osallistumasta, olipa sitten vaaleissa saavutettu tulos mikä hyvänsä kuin minkä teki kepu jättäytymällä oppositioon. Tarkoitus oli varmasti kepulla lähteä oppositioon ”lihomaan”, sillä yleensähän oppositiossa kannatus kyllä nousee, kun voi riekkua hallitusta vastustavia mielipiteitä äänestäjiä miellyttääkseen….
……mutta……
….Eipä ole kepun viisari juuri värähtänyt oppositioasemasta huolimatta, vaikka hallitus vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi on syöttänyt suoraan opposition lapaan, muut puolueet ovat kyllä saaneet oppositiossa leivän päälle voita pelkän ylähuulensa asemasta.
Katsitaanpas vähän tarkemmin puolueiden vaaleihin valmistautumista.
Demarit käyvät vaaleihin neljän puheenjohtajan voimin, joista nykyistä eli Lindtamania ”suojelee” kolme ex-puheenjohtajaa, Heinäluoma, Urpilainen ja rRinne, eivät sentään enään Lipposta saaneet houkuteltua mukaan vaikka Gallupit vielä tykkäävätkin puolueen taktiikasta, että kun ei tee mitään niin ei tee myöskään virheitä.
Mutta jos kuten nyt puoli vuotta ennen valeja näyttää, että kaksi muuta vasemmistopuoluetta ovat kannatustaan nostamassa, niin se tarkoittaa että demareiden kannatus sulaa kuten se on sulanut jo useamman kuukauden, ollen parhaimmillaan 26% ja nyt ollaankin sitten noin 22%. Ja kun tämä trendi todennäköisesti jatkuu vaaleihin asti, niin uskon, tai olen itseasiassa täysin varma, että demareiden kannatus vaalipäivänä ei ole kakkos vaan ykkösalkuinen.
Eikä varmasti sekään tule demareiden laariin satamaan, kun kolmen vasemmistopuolueen jäsentenväliset karkelot jatkuvat vaaleihin asti kuin sököringissä ikään, jossa vuoroin nokitellaan ja bluffataan.
No entäs kokoomus sitten, jonka viisari on näyttänyt alas päin ja paniikkinappulaa painelee jo pienemmätkin puolueen nappulat peläten paikkansa puolesta ja joutumista sopeutumiseläkkeelle.
Kokoomus kun kumartelee vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle, niin harvemmin sillä paras tulos saavutetaan. Jos kumarrat persujen suuntaan niin osa karkaa vasemmalle ja taas vihervasemmiston suuntaan lipominen johtaa useiden hakevan poliittisen turvapaikkansa persuista.
Jos tai sanoisinko jo että kun kokoomus tulee vaaleissa menettämään johtopaikkansa kolmostilaan, niin jos nyt Orpo vaaleihin astii istuu puheenjohtajana, niin vaalituloksesta johtuen Häkkänen voi jo valmistautua ottamaan nuijan haltuunsa, sillä Lepomäki ei Israel/Palestiina sekoilujensa jälkeen enään nauti kokoomuksen kenttäväen enemmistön suosiota.
Siinä onkin sitten vaalien jälkeen kokoomuksella valinnan paikka, että lähteekä tukemaan Purran pääministeriyttä.
Kepusta ei ole blogin alkuun lisättävää muuta kuin että, pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä ja kun hanhetkaan eivät enään nauti yhteiskunnan koskemattomuus suojaa, niin ei nauti kepukaan. Mutta se jää nähtäväksi, että katsooko kepu taas kuten viimeksikin sen paremman vaikuttamiskanavan olevan hallituksen sijaan oppositiossa. Voipi olla, että Kaikkonen tekee vaalituloksesta johtuen seuraa Orpolle.
Perussuomalaiset sitten. Heille näyttää nyt tuuli olevan myötäinen ja enpä usko että se enään vastaiseksi muuttuisi ennen vaaleja, vaikka muut puolueet tekevätkin kaikkensa löytääkseen taas rasismineulan persujen heinäsuovasta.
Ja vaikka nyt niin demarit kuin kokoomuskin ovat lähtenee peesaamaan perussuomalaisia maahanmuuton kiristämiseksi, niin kyllä kansa kuitenkin tietää ne puheet pelkäksi tuuleen huuteluksi.
Jos nyt veikata saan, vaikka katselenkin politiikkaa sinivalkoisten lasieni takaa, niin Suomessa on ensikevään vaalien jälkeen taas naispääministeri, se ei ole sen paremmin Virta kuin Koskelakaan, puhumattakaan Essaysta.
Hän on Riikka Purra ja silloin kyllä on usempikin puolue kynnysmattoaan Riikkalle kauppaamassa ja en olisi yllättynyt, että demaritkin siihen sakkiin liittyvät omaa suvaitsevaisuuttaan uudelleen päivittäen.
Vaikka nykyiset Gallupluvut eivät perussuomalaisille pääministeriyttä lupaa, mutta kun katsotaan edellisiä eduskuntavaaleja, jossa perussuomalaiset ovat olleet vastaavissa luvuissa kuin nytkin, niin silti ollaan vaalipäivänä oltu hyvin lähellä suurimman puolueen asemaa. Ja vaikka jotkut sanovat, että silloin persut ovatkin olleet oppositiossa toisin kuin nyt niin minä väitän, että juuri määrätietoinen, muuttumaton ja ilman pikavoittojen metsästystä oleva persupolitiikka hallituksessa tuleekin olemaan se tekijä jolle äänestäjän luottamuksensa antaa.
Kun tuolla aikaisemmin sanoin Orpon ja Kaikkosen menemisestä vaihtoon vaalien jälkeen, niin todennäköiseti heille seuraa tekee myöskin Lindtman ja Raz(marin) siellä jo kuopiikin pilttuussaan hypätäkseen aisojen väliin.
