Sotejohtaja avautuu: Hallitus ei ymmärrä, mistä kriisissä on kyse
Soten kriisi|Sotea vaivaa ”pohjimmainen ristiriita”, sanoo Kanta-Hämeen Olli Naukkarinen. Se ei hänen mukaansa ratkea ainakaan alueiden yhdistämisellä.
Tiiviisti:
Hyvinvointialueiden alijäämäennusteet eivät kerro alueiden todellisesta tuottavuudesta, sanoo Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja. Hallitus ja valtiovarainministeriö patistelevat hyvinvointialueita järeämpiin säästötoimiin. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen mukaan nykyinen rahoitusmalli ei ota huomioon sitä, kuinka tehokkaasti alueella toimittiin ennen sote-uudistusta.
Viimeksi tiistaina hallituspuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi, että alijäämät kertovat ”moraalikadosta”, eli siitä, että alueet eivät yritäkään etsiä säästöjä.
Naukkarisen mukaan ministeriö ja hallitus tulkitsevat tilannetta väärin. Hyvinvointialueet voivat toimia verrattain tehokkaasti, vaikka niiden alijäämä asukaslukuun suhteutettuna olisikin suuri. Tämä johtuu nykyisen rahoitusmallin perustavanlaatuisesta ongelmasta, Naukkarinen sanoo.
Malli ei nimittäin ota huomioon sitä, kuinka tehokkaasti alueella toimittiin ennen sote-uudistusta. Osa alueista oli jo etukäteen laittanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteen tai tehnyt muuten säästöjä.
Naukkarinen käyttää vertauskuvana hedelmiä.
”Pöydällä on 23 hedelmää, joista pitää tehdä litra mehua. Siellä on sitruunoita, joista on jo puristettu suurin osa mehuista pois, ja sitten on isoja, juuri halkaistuja appelsiineja. Totta kai niistä appelsiineista lähtee enemmän ja nopeammin mehua irti.”
Eli: koska osa alueista vasta aloittaa palveluidensa yhdistämistä ja karsimista, näyttää tilinpidon näkökulmasta siltä, että ne onnistuvat saamaan paremmin aikaan säästöjä. Ne, jotka karsimista ovat jo aiemmin tehneet, eivät Naukkarisen mukaan yksinkertaisesti saa irti samanlaisia säästöjä. Tuottavuutta kun on etsitty jo aiemmin.
”Se, miten nopeasti saadaan säästöjä aikaan, riippuu siitä, miten paljon alueella on ollut kustannuksissa ilmaa.”
Kanta-Hämeen virkamiehistön koostamien tietojen mukaan alueiden ennustettu alijäämä ei korreloi sen kanssa, miten tehokkaasti alueet palvelunsa tuottavat. Tietojen perusteella esimerkiksi Päijät-Häme olisi tehokkuudessa kärkipäätä. Siellä olikin tehty mittavaa palveluiden yhdistämistä ja karsimista jo ennen sote-uudistusta. Silti sen alijäämä on alueiden keskikastia.
”Alijäämät eivät siis kerro, onko alue kriisissä tai onko sen kustannusrakenne lähtökohtaisesti hirveän kallis”, Naukkarinen sanoo.
Eli summa summarun: alueiden yhdistäminen ei ratkaise mitään, vaan sotkee entisestäänkin soten. Osa alueosta on jo ennen alueuudistusta saneeranneet toimintaansa, joten säästömahdollisuudet eivät näy kuten niillä, jotka eivät ole sitä tosissaan tehneetkään. Kustannukset asukasta kohti eivät kerro välttämättä oleellista.
Nyt pitää antaa alueille työrauha ja poliitikoiden lopettaa talous-sote-populismi.
Tilaajille:
