Petteri Orpon ykköshallituksessa on 19 ministeriä ja tuossa vähän räknäilin kulunutta kolmea vuotta ja sitä, että ketkä ministerit ovat eniten joutuneet opposition oksennuksen kohteeksi.
No, sellaiset henkilöt jotka ovat seuranneet esim. eduskunnan jokaviikkoisia kyselytunteja niin ovat huomanneet, että siellä on kaksi persuministeriä, jotka ovat erityisesti olleet eturintamassa näihin opposition nyyhkytarinoihin vastaamassa.
Purralle lauletaan koko punakuoron voimalla ja kepun tupailtojen vimmalla, että kuinka sinä kehtaat saksinesi olla leikkaamassa niiltä kaikkein vähävaraisemmilta, joilla jo ennestäänkin on kaikkein vähiten ja ”rikkaat” pääsevät kuin koira veräjästä. Yhyy…yhyy, eikö sinulla ole ollenkaan sydäntä.
Sitten toinen persuministeri, joka on joutunut Purran tavoin kuuntelemaan ja vastaamaan näiden edellämainittujen vollotuksiin kuinka sairaat eivät saa hoitoa ja kansalaiset kuolevat ennen aikojaan julman oikeistohallituksen päätösten seurauksena. Kolme vuotta Kaisa Juuso kantoi yksin vastuuta hallituksessa koko sosiaali ja terveyssektorin päätöksistä ja kun väsyi tähän opposition jatkuvaan vihanlietsontaan itseään kohtaan, niin nyt viestikapulkaa kantaa viimeisen vuoden Wille Rydman ja kuten eilen kuultiin kyselytunnilla, niin samalla nuotilla se oppositio laulaa Rydmanille kuin lauloi Juusollekkin että yhyy…yhyy eikö sinua hävetä kun sairaita ja vanhuksia niin julmasti kohtelet.
Toki pääministeri Orpokin on joutunut näiden opposition hyökkäysten kohteeksi aina silloin, kun on muilta kiireiltään ehtinyt näitä opposition nyyhkytarinoita kuuntelemaan, mutta kyllä näiden opposition koulukiusaajien pääasialliset kohteet ovat olleet Purra ja Juuso ja nyt viimeiseksi vuodeksi Rydman.
Joten, hallituksen 19 ministeristä 17 ovat olleet ministerinaitiossa lähinnä kuuntelemassa kuinka oppositio syyttää Purraa ja Juusoa ja nyt Rydmania siitä, kuinka he tappavat köyhät kyykkyynsä ja sairaat peteihinsä ilman rahaa ja hoitoa. Kyselytunnelta olisi aivan hyvin voitu kaikki 17 ministeriä vapauttaa hoitamaan tärkeimpiä asioita, kuin olla kuuntelemassa opposition vollotusta ja populistista kollotusta Purran ja Juuson suuntaan.
Mikäs sen parempi onkaan opposition keräillä irtopisteitä ja laarin täytettä nyyhkytarinoillaan kansalaisilta kun köyhät ja sairaat ja että oppositio hoitaa jatkossa kyllä sairaat terveiksi ja nostaa köyhät kyykystään, kunhan sitten muistatte, että vain punaisen viivan vetäminen äänestyslappuunne nostaa köyhät kyykystään ja sairaat peteiltään ja se punainen viiva on tae sillekkin, että voimme taas laulaa rallatella jatkossa että, kyllä valtio kyydin maksaa ja että antaa hevosen surra, sillä on suurempi pää.
Ja vaikka nyt ei ole odotettavissa köyhyyttä ja kurjuutta kummempaa, niin itse tervehdin ilolla sitä, että loppuu tämä jatkuva valtion piikkiin eläminen ilmaisine lounaineen ja oikeuksiin ilman velvoitteita ja ainoa mikä maamme pelastaa pankrotilta, on kansalaisten oppia rakastamaan sitä ruoskaa joka on hänet pelastava.
Kuten ollaan nähty tämän kuluneen kolmen vuoden aikana, että persujen perse kyllä kestää merivettä, mutta nähtäväksi jää, että jos niin kävisi että vasemmisto pääsee vaaleissa kuskin paikalle, niin lähteekä vasemmiston jalka taas vanhaan malliin hiplaamaan vain sitä kaasupoljinta ja jarrupoljin on tyhjän panttina kun tiet kapenee ja puut suurenee.
Jos perussuomalaiset eivät olisi nyt olleet hallituksessa, niin elämä jatkuisi maassa entiseen malliin, mutta mitä pidempään olisimme jatkaneet niillä Huittislaisen miehen opeilla, niin sitä enempi se sitten sattuisi ja nämä Purran sakset siihen verratessa on vain kuin sulan pyyhkäisi ennen puskutraktorin tuloa.
