Kirjoitan nyt tuntemuksistani Suomesta Suomalaisena Suomalaisille, sillä muualla asumisesta ja elämisestä minulla ei ole sen parempaa näppituntumaa kuin mitä mediat ja reissulasset kertoilevat värittyneenä totuutenaan.
……………………………………………………………………………………………………………..
Mutta kun nyt Suomessa taivastellaan ja kauhistellaan, että miksi lasten ja nuorten pahoinvointi on vuosi vuodelta jatkanut kasvuaan, vaikka aineellinen hyvinvointi on lisääntynyt kautta linjan. Toki ns.köyhiä ja köyhyyttä on aina yhteiskunnassamme, välillä enempi ja välillä vähempi, mutta kun sanon, että köyhien taskuissa on reikiä, niin sellaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei olekkaan, joka köyhän taskut saisi pitäväksi.
Minä kyllä tiedän mistä johtuu yhteiskuntamme pahoinvointi ja ehkä sen tietää myöskin osa päättäjistä, mutta he eivät sitä uskalla julki tuoda.
Kaksi tärkeintä tekijää joka on johtanut yhä lisääntyneempään pahoinvointiin ja mielen sairauksiin lasten ja nuorten keskuudessa on kasvatuksessa ja kun ei ”kasvateta”, niin se tietää sitten jos ei ennenaikaista hautaa, niin ennenaikaista eläköitymistä kykenemättöminä työelämään. Kun vanhemmat eivät kanna vastuuta lastensa hyvinvoinnista muuten kuin materian kautta ja kun kasvatuksellinen vastuu on siirretty yhteiskunnan kontolle, joka myöskin on edennyt jo vuosi kymmeniä materialismin kaikkivoipaisuudessa, niin minusta niin huoltajat kuin yhteiskuntakin syyllistyvät lasten henkiseen heitteillejättöön.
Kun on unohdettu, että rajat on rakkautta.
Ja se joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa.
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
Nämä eivät tarkoita eikä yllytä väkivaltaan, vaan kun nämä opinkappaleet lapsi tunnistaa rakkautena häneen vanhemmiltaan ja huoltajiltaan ja kun hän koulutiensä aloittaa, niin voi kuinka helppoa silloin onkaan opettajilla keskittyä opettamiseen, kun kasvatuksellinen pohjatyö on tehty jo kotona ja jota linjaa sitten koulussa jatketaan.
Vaikeata on lähteä muuttamaan yhteiskuntaa, kun juurisyitä ei tunnusteta eikä tunnisteta, vaikka ne vasten kasvoja lyövät päivittäin, sillä helpommalla vanhemmatkin pääsevät kasvatusvastuussaan, kun lyövät lapselle ”helvetinkoneen” käteen ja sitten myöhemmin pillerin murheeseen.
Tämä on tietenkin vihapuhetta nykyisillä mittapuilla mitaten, mutta kun olen itse kasvaunut henkisesti rikkaan lapsuuden, niin nyt osaa asettaa asiat tärkeysjärjestykseen, sillä eihän se tyhjä lato kattoa kaipaa.
