Aamulehti

Tampereen laitamilta kuuluu moitteita PaperiAamulehden jakelun toimimattomuudesta?
Tänää oli sitten puoli paperilehteä Moroa eli ei ehkä laitamilla kiinnosta jos joku patsas Tampereella on kallellaan?
Aikanaan oli levikki-miehet ja myyjät sekä heillä tavoitteena nostaa lehden levikkiä ja mainostuloja. Sitten tuli aika jolloin tuskailtiin että lehden jakelu äärialoille oli tilaushintaa kalliimpaa ja tänään nähdään mihin ollaan tultu.
Laitamilla on vanhempaa väkeä joilla ei ole digiä eikä digitaitoa, mutta he ovat kuolemassa ja niin kuolee paperiAamulehti heidän mukanaan veikkaan kuolinkappailun jo alkaneen sillä itsekin sinnittelen…

Kyllä työmies (Satonen) on paikkansa ansainnut.

Kaikkihan sen tietävät mutta harva sen tunnustaa ja  USKALTAA  sanoa ääneen, että kaikki nimitykset mitkä kuuluu hallituksen toimivallan piiriin ovat poliittisia virkanimityksiä.

Tälläkin hetkellä mikä aiheuttaa melkoista parranpärinää on uuden pääjohtajan valitseminen Kelaan.

Kokoomuksella ja perussuomalaisilla on enemmistö niiden joukossa jotka valinnan tekevät.

Kokoomuksen ehdokas virkaan on nykyinen työministeri Arto Satonen.  Perussuomalaisilla ei ole omaa puolueen jäsenkirjan omaavaa henkilöä virkaa hakevien  joukossa, joten nyt ei perussuomalaisten pidä lähteä kilpeään kiillottamaan sillä, että päätyisi jotakin muuta ehdokasta äänestämään kuin Satosta, sillä ei se  mustaa kilpeä valkoiseksi tee vaikka kuinka salonkikelpoisuutta tavoitelisitte arvon perussuomalaiset.

Satonen on toiminut työministerinä täyden kympin arvoisesti ja vielä plussat päälle, joten jo sen vuoksi hänet tulee palkita Kelan pääjohtajuudella.  Ja mitä pätevyyteen tulee, niin kyllä sopiva aina pätevän voittaa, mitäs sitä tosiasiaa kiistämään niin pitkään, kun valinta on politikkojen käsissä.

Hyvät perussuomalaiset, äänestäkää nyt ilman muuta Satosta, mutta tehkää se vasta sitten kun saatte mustaa valkoiselle kokoomukselta, että he puoltavat jonkin seuraavan virkanimityksen kohdalla perussuomalaisten valitsemaa ehdokasta.  Pitää ottaa se mikä otettavissa on, sillä aina kun saadaan johonkin virkaan joko kokoomuslainen tai perussuomalainen hakija, niin se on tae punavihreän vallan vähenemisestä vallan linnakkeissa.  Toivottavasti seuraavakin hallituskausi maassamme on nykyisen kahden päähallituspuolueen hyppysissä,  se olisi varmin tae saada lyötyä lisää rumatuumaisia nauloja  punavihreän Woke ruumisarkun kanteen.

Ravintoloiden konkurssit – unelmat ilman realismia kaatuvat vääjäämättä.

Viimeisen vuoden, ehkä kahden aikana on puhuttu paljon ravintola-alan ahdingosta ja varmasti ihan aiheesta, mutta ei välttämättä täysin rehellisesti.

Ahdinkoon on monia syitä ja niitä etsitään edelleen jopa korona-ajasta,joka alkaa kyllä hiljakseen olemaan suht väsynyttä selittelyä.

Talouden alakulo on ehdottomasti yksi tekijä, ihmisten haluttomuus kuluttamiseen vaikuttaa välittömästi palveluiden ostamiseen.

Toisaalta, eikö liiallisen kuluttamisen haitoista ole vuosikausia saarnattu kieli vyön alla ja suupielet vaahdossa?

Harmaa talous, siinäpä vihervasemmiston iän ikuinen syntipesä ja rahasampo, mutta ikävä kyllä tilastot kertovat ongelmien kasautuvan erityisen voimakkaasti etnisiin ravintoloihin, joten EI NATSEJA HELSINKIIN, EI NATSEJA…

Ihan vaan huomiona, ruoanlaitosta on harrastuksena tullut yhä suositumpi ja suositumpi.

Erilaiset Mastercheff jne.ohjelmaformaatit ovat erittäin suosittuja ja seurattuja.

No lähtevätkö nämä köyhän miehen Michelinkokit ravintolaan syömään?
Eivät tietenkään, vaan kutsuvat myös kaverit koteihinsa gulinaristiselle seikkailulle, oli sen taso mikä tahansa.

Tänne Poriin on avautumassa neljä uutta ruokaravintolaa toinen toistaan ainutlaatuisempina, vastaamaan ihan kaikkien mahdollisten ihmisryhmien tarpeisiin.

Jos niistä edes yksi on pystyssä vuoden päästä avajaisista niin käyn syömässä mitä ikinä onkaan tarjolla ja juon oluen kyytipojaksi.

Yhtä olutta enempää ei tarvi juoda, jos edes sitä.

Putlerin sotajuoni onnistui Trumpin avulla

Venäjä iskee Ukrainaan sairaaloihin ja muihin siviili kohteisiin sekä energiantuotantoon. Ukraina on iskenyt kovaa ja onnistuneesti lähinnä vain Venäjän energiantuotantoon. Trump ehdotti molemmille osapuolille täyttä tulitaukoa kuukaudeksi. Putin ei siihen suostunut toisin kuin Ukraina, mutta teki ”myönnytyksen” ja ehdotti kuukauden tulitaukoa energiantuotannon kohteisiin tehtäviin iskuihin. Koska Trump ei saanut muuta ja koska hän haluaa esiintyä ”voittajana” hän tarttui tähän täkyyn ja esitti sitä Ukrainalle. Koska Ukraina ei halua taas joutua riitaan Trumpin kanssa jonka seurauksena sotilasapu ja elintärkeä tiedustelutiedon saanti voisivat vaarantua niin Ukrainan oli pakko hyväksyä Putinin ehdotus koska se tuli Trumpilta.

Joten nyt Venäjä voi rauhassa pommitella ukrainalaisia mutta Ukrainan keinot vastata otettiin pois, tyhmän Trumpin avittamana. Trumpin avustajan mukaan ”rauha ei ole koskaan ollut näin lähellä”. Kalliiksi tulee tuon narsistin palvonta kun pitää esittää kiitollista.

 

 

Saksan punikeilta mittava apupaketti Ukrainalle!

Eipä tässä muuta kuin tuolla rapakon takana MAGA sekä täällä Eurooppassa MEGA porukka ei Ukrainaa tue, Saksan punikit tukee…

”Saksalta mittava tukipaketti Ukrainalle – läpimurto”

”Saksan hallitus aikoo antaa Ukrainalle kolmen miljardin euron suuruisen ylimääräisen aseapupaketin, käy ilmi uutistoimisto Reutersin näkemästä asiakirjasta.” (MTV)

Vasemmiston vallasta takaisin kansanvaltaan.

Minä mitoitan Orpon hallituksen onnistumisprosentin siitä, että kuinka suurella suulla ja mölinällä vasemmisto/kepu niitä valtioneuvoston päätöksiä eduskunnassa ja eduskunnan ulkopuolella vastustaa.

Kaksi vuotta on nyt vasemmisto/kepu ampunut alas eduskunnassa kaikki hallituksen tehdyt päätökset, mutta kuten sanoin, niin mitä suuremmalla volyymilla uraata huudetaan opposition juoksuhaudoista, niin sitä paremmin tiedämme että pelkoonsa siellä huutavat kun huomaavat, että hallitus ei kovasta mölinästä huolimatta  ala ottamaan taka-askelia, vaan mennään tuon vasemmistosuon yli että heilahtaa, eikä jäädä tuleen makaamaan.

On hyvä että Suomi varustautuu ulkoiselle uhalle, mutta vielä yhtä tärkeää on varustautua sisäisesti ja siivota luteet pois julkisen hallintomme rakenteista. Sillä kuten nyt nähdään, että vasemmisto kun päästetiin Neuvostoliiton romahtaessa keittiön kautta salin puolelle, niin nyt näiden luteiden hävittämiseksi joudutaankin uhraamaan paljon voimavaroja, ennen kuin päästään suomineidon markkina-arvoa kohottamaan takaisin isänmaa lähtöiseksi.

Minua naurattaa kun oppositio ei kykene hallitusta kaatamaan, niin nyt se on lähtenyt kohdistamaan hyökkäyksensä yksittäisiin ministereihin, esittäen näille tekaistuin syin epäluottamuslauseita, mutta tähän pätee sama kuin koko hallitukseenkin, eli se ministeri jolle oppositio esittää epäluottamuslausetta, niin hän voi kyllä olla tyytyväinen työnsä tuloksiin ministeriössään, kun se koira on älähtänyt, johon kalikka on kalahtanut.

Nyt kun hallituksen puoliväliriihi lähestyy, niin nyt pitää entisestään painaa vain kaasua jarrupolkimen sijaan, eikä säikähtää Galluppeja eikä vasemmisto/kepu elämöintiä juoksuhaudoistaan, sillä kyllä maailmaan mölinää mahtuu, sen ei kuitenkaan näin kun kuskina olemme pidä vaikuttaa ohjaukseen.

 

Hankintatoimi yhdistyksessä

Allekirjoittanut nimitettiin taannoin Tracon ry:n hankintavastaavaksi kaudelle 2025. Montaa hommaa olen 20 vuoden aikana siellä tehnyt, mutta tämä on yhdistyshommissa uutta. Päätin yhdistää yhdistyksen arvoja ja liiketoiminnallisia oppeja.

Hankintaopas tyhjältä pöydältä

Kirjoitin ensi työkseni pienen hankintaoppaan. Huomasin siinä nopeasti, että asioita ei tarvitse yhdistyksessä miettiä kuten yrityksessä, saati julkisen sektorin laitoksessa. Samoja virheitä ei ole pakko toistaa. Optimisti voi halutessaan nähdä, että tässä saa siis tehdä aivan uusia virheitä.

Seuraavanlaisia lähestymiskulmia otin mukaan.

  • Oston tai vuokrauksen lisäksi lainaus yhdistysverkostolta tai yhteishankinta.
  • Luovat hankintakanavien etsinnät – monet etsityistä asioista eivät ole aivan hyllytavaraa, joten haastetaan positiivisella tapaa toimittajia.
  • Säästeliäisyyden pointti. Säästämiseen on vahvempi motivaatio, kun tietää että oma yhdistys ja oma yleisötapahtuma ovat edunsaajia, ei jokin mystinen johtoporras tai etäinen sijoittaja.
  • Lupa olla hyvis. Asiat kuten toimittajan vastuullisuus, kotimaisuus (EU) ja vastaavat arvokysymykset voidaan huomioida järkeä käyttäen, ei byrokratiaan hukkuen.
  • Hankinnan palveluasenne. Ei ”lue satasivunen ohje ja noudata”, vaan ”ihan mitä vaan, tule juttelemaan”.

Juuri mikään yllä mainituista ei ole mahdollista toteuttaa muualla. Jäykemmillä toimijoilla on paljon reunaehtoja, jotka sinänsä ovat ymmärrettäviä. Ilman näitä reunaehtoja näkee kuitenkin toisenlaisen maailman, josta nähdäkseni voi myös oppia laajemmin.

Vertailu julkiseen

Keskustelemme varsin aiheellisesti julkisen sektorin hankintojen katastrofaalisista epäonnistumisista. Osa ongelmista johtuu tiukasta lainsäädännöstä, vaan yhä useampi ongelma johtuu siitä ettemme ymmärrä lainsäädäntöä – tai jopa vain siitä, että väärät ihmiset, väärillä taidoilla, ovat tekemässä huonoja päätöksiä.

Ovatko pykälät syy ongelmiin vai tekosyy?

Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa

Vanha sanonta ei taida enää pitää paikkaansa? Kun hölmö antaa lahjoja päivittäin, niin ei tiedä enää itkeäkö vaiko nauraa? Ja toisaalla sama tyyppi iskee aseilla syyttömien niskaa. Syyttömien ainoa syy on että heidän takanaan piileskelee terroristi.
Tyypillä on omahyväinen kiire saada imartelua ja vastapuoli on esittämässä verukkeilla viiveitä saadakseen lisää lahjoja:
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000011102909.html

Jos ne olisivatkin meidän käsissämme, mutta kun ne eivät ole.

Tällä hallituskaudella ollaan sentään vähän tuotu tolkkua edellisen vasemmistohallituksen maahanmuutto,-ja kehitysapupolitiikkaan, jossa pieni Suomi esiintyi koko maailman sosiaalitoimistona.  Samaa utopistista maailmanparannus hörhöilyä oli vasemmistohallituksen ilmastopolitiikkakin, kun meidän olisi pitänyt olla koko maailman ilmanputsari ja koelaboratorio.

Mikä helvetti siinä on, että vihersosialistit ovat aina ensimmäisinä pelastamassa maailman köyhiä suomalaisten köyhien verorahoilla ja viemässä suomalaisten köyhien pöydästä leivän ilmastohysteriassaan, vedoten Suomen mainehaittaan.

Mutta se mitä nyt sanon niin tiedän varmuudella, että minut Putinistiksi leimataan, mutta sanon sen silti.

Sillä nyt ainakin minulla on tullut raja vastaan siinä, että kuinka paljon meillä on vielä yhteiskunnassa varaa velkarahalla antaa verorahojamme rajojemme ulkopuolella käytävään sotimiseen.

Ei puhuta kymmenistä, sadoista vaan nyt jo useista miljardeista euroista ja vaikka moraalisesti ja oikeudellisesti onkin oikein auttaa Ukrainaa, niin onko se sitten moraalisesti oikein, että kun nyt yhteiskuntamme taistelee eduskunnasta jokaisesta eurosta köyhien ja sairaiden auttamiseksi, niin silloin ei kyllä olla köyhiä eikä kipeitä kun sotakilpeä kiillotetaan.

Tätä Ukrainan tukemista kaikin mahdollisin avuin perustellaan sillä, että jos nyt emme heitä auta voittamaan sotaa venäjää vastaan, niin sen jälkeen me olemme seuraavana venäjän ”ruokalistalla”.

Kyllä minäkin olen valmis Ukrainaa auttamaan, mutta jotain rajaa sentään.

Se minua vähän sieppaa, että nyt suomessa puhutaan päättäjien taholla siitä, että kyllä Suomi saa korkojen kanssa takaisin Ukrainaan menneet miljardit, kun jälleenrakennus lähtee liikkeelle sodan loputtua, EPÄILEN.

Minä ainakin antaisin kaiken lahjoituksena Ukrainalle mitä siihen on tähän menessä annettu, se olisi moraalisesti oikein.  Mutta Suomen rahoin ja toimin ei pieni köyhä maa kykene ilmastonmuutoksen syklejä muuttamaan, eikä köyhyyttää vähentämään siellä missä köyhiä halutaan olla, sama koskee sotimistakin, joten  lähdetään nyt kerrankin siitä vaikka se joidenkin mielestä on moraalitonta, että oma kansa ensin.