Kaiken maailman parkkipatet

Bernerin aikaan saannos tehdä nuot yksityiset parkki valvojat kun ihmiseltä tutussa paikassa unohtuu parkki kiekko on se 60 eken meno

Onko nyt vaan tuokin laki saatava kumottua kun tuntuu että nää patet kyttää niitä jotka sen kiekon unohtaa

Paikassa jossa ovat pysäköineet ennen eikä ole tarvinnut parkki kiekkoa sitten käyttää

No onpa yksi kauppa vähemmän missä tulen käymään millään kulkuneuvolla muutenkin kierrän kaupat jotka ovat valvonnan antaneet yksityiselle

kaikella on hintansa tuo kiekko unohdus maksaa 60,00 euroa kerta mutta kuka häviää se onkin tuo kauppias

Jolta asiakas poistuu eikä osta kaupasta enää mitään seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

Missä onkaan oikeus ja kohtuus ja kellä onkaan vastuu?

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/laukaus-tappoi-ukk-n-kansallispuistossa-miten-metsastys-voi-olla-sallittua-retkeilijoiden-suosimalla-alueella-nain-sanoo-laki/7957980#gs.ihbtr8

”Laukaus tappoi UKK:n kansallispuistossa – miten metsästys voi olla sallittua retkeilijöiden suosimalla alueella?”

Voi myös kysyä, onko retkeilijöiden saatava kulkea joka paikassa?

Koko ajan lisätään kaikenlaisia retkeilyreittejä maanomistajien oikeuksista piittaamatta ja mm. metsästystä pyritään rajoittamaan retkeilijöiden eduksi.

Onko sekään kohtuullista, koska metsästysoikeus kuuluu lain mukaan edelleenkin maanomistajalle?

Kaivoslaki

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin monikansalliset kaivosyhtiöjätit saavat puoli-ilmaiseksi tulla tonkimaan maaperästämme kallisarvoiset mineraalit ja jättää jälkeensä saastuneet järvet ja maaperän. Tiemmmä nyt Suomen kaivoslakiin puuhataan muutosta, mutta minulle on epäselvää mihin suuntaan (??)

YK:lla on tavoite, että maailmassa ei olisi yhtään nälkäistä vuoteen 2030 mennessä

Tavoitteen saavuttamisen ohjelmassa ei ole hiiskaustakaan maailman välikuvin kasvun pysäyttämisestä tai edes kasvun hidastamisesta. Ilmeisesti YK:n byrokraatit katsovat rajattoman lisääntymisen kuuluvan kansakuntien perusoikeuksiin. Oikeuksien ja vastuiden pitäisi kulkea yhdessä. YK:ssa ajatellaan toisin. Vastuu näyttää kuuluvat kaikille kansoille, paitsi ei ongelmakansoille.

Kriisialueiden sotien väitetään olevan nälänhädät lähdesyy. Pitäisikö asia nähdä toisinpäin? Eivät ihmiset huvikseen sodi keskenään. Nälkä ajaa ihmiset rauhattomiksi ja lopulta rauhattomuus kärjistyy sodaksi.

………………………………………………………………………………………………………………………………………………

AL 18.10.2020 sivu A23

”Jos koronapandemiaa ei saada loppumaan, nälkäkuolemia voi tulla 3-, 4- tai 5-kertaisesti.”

DAVID BEASLEV Maailman ruokaohjelman pääjohtaja

Miten ratkaistaan?

YK:lla on tavoite, että maailmassa ei olisi yhtään nälkäistä vuoteen 2030 mennessä. Nyt näyttää siltä, että jopa 37 maassa ei yllettäisi tähän tavoitteeseen.
Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, jos pienviljelijöitä matalan tulotason ja keskitulon maissa autettaisiin viljelemään ilmastonmuutoksen kestäviä kasveja ja viemään tuotteitaan myytäväksi. Heidän työtään helpottaisi myös tukijärjestelmä.
Näin esittää asian tuore raportti, jonka on tehnyt Ceres2030-kumppanuus.
Sen takana ovat Cornellin yliopisto sekä tutkimusinstituutit International Food Policy Re-search Institute ja International Institute for Sustainable Development. Tutkimuksesta kertoi uutistoimisto Reuters.
Pienviljelijöiden auttaminen maksaisi vuodessa 33 miljardia dollaria, josta lahjoittajamaat antaisivat 14 miljardia dollaria.
Raportin tehneiden tutkijoiden mielestä kyseessä ”kohtuullisen vaatimaton summa” siihen verrattuna, mitä maat maksavat korona-viruspandemian taltuttamiseksi.

[ Pitäisikö raportin laatijoiden mielestä koronan taltuttamiseen käytettäviä varoja ohjata väkiluvun kasvua tukeviin toimiin?]

 [ Sustainable Development – hah..]

 

Ensimmäiset lumihiutaleet Tampereen Pyynikillä su 18.10. klo 17

Osui se ennuste taas pieleen, kun vasta ensi viikolla piti sataa lunta. Nou hätä, se oli vai pieni hetkellinen ja paikallinen hitulointi. Samoin tuttua nastojen ropinaa alkoi kuulumaan Mariankadulla.

Varsinainen liukkaus osoittautui kuitenkin olevan märällä ja hyisen suojatien valkoiseksi maalatulla viivalla, kun siinä melkein persiilleen menin kiiruhtaessani ”rengasnokkaisen” egoilijan auton alta pois. Oli sellainen voimistelijan tasapainoliike ja alastulo, jolle ei nimeä löydy ja lopuksi puolispagaatti.

Jos koronasäännöt / määräykset tulevat maakunnallisiksi, pitäisi talvirengaspakko olla maakunnallinen ja sidottu ehdottomaan päivämäärään. Miksi ? Tulee liian monta tulkintaa liukkaudesta kuin on  ukkoja ja akkoja auton ratissa.

Nyt vielä lisäksi, on syytä olla pirun tarkkana, kun jo kesäkeleillä on näitä vauhtikoheleita riittänyt, niin ans´ olla, mitä otsikoita lehdet ovat taas pullollaan – toivotaan parasta, pelätään pahinta !

 

Japanilaisten superherkkuja Suomen metsistä

Japanissa on kaksi erittäin arvostettua sientä, joista maksetaan hurjia, jopa nelinumeroisia (euroina) kilohintoja, nimittäin matsutake ja shimeji. Molempia löytyy meidänkin metsistämme.

Matsutake on sama sieni kuin Suomessa kuivilla mäntykangasharjanteilla kasvava tuoksuvalmuska. Löysin vuosien etsimisen jälkeen ihan lähiseudulta alueen, jolla niitä kasvaa – silloin kun kasvaa, sillä sienen esiintyminen on jaksottaista.

Matsutaken kotimainen nimi kertoo sienestä olennaisen, mitä nyt vähättelee rajusti. Se nimittäin enemmänkin haisee kuin tuoksuu. Haju on todella voimakas ja pistävä, muistuttaa monien mielestä halpaa hajuvettä tai lasten hajustettuja pyyhekumeja. Itselleni siitä tulee mieleen liima, jota isoisä käytti kauan sitten nahkatöissään.  Olen antanut löytämäni muille sienestäjille, koska pääni ei kestä hajua. Keittiön pöydälle jätetyt pari sientä haisivat toisessa päässä asuntoakin. Kokeilin kerran valmistaa matsutakesta ruokaakin, mutta maku ei ollut mieleeni, muistutti liikaa pistävää hajua. Jotkut rakastavat sitä.

Shimeji taas on sama sieni kuin niin ikään kuivilla mäntykankailla kasvava tievatupaskynsikäs. Tämän löysin tänä syksynä ensimmäisen kerran. Makua on kehuttu paljon, mutta en päässyt maistamaan, koska kaikki löytämäni olivat selvästi yli-ikäisiä. Ehkä ensi syksynä.

Kyllä suomalainen metsä on monipuolinen!

 

 

 

 

 

Velkaantuneisuus.

Tällä hetkellä näyttää, että velkaongelmaisia eivät ole yksistään pieni- ja keskituloisissa. Myöskin suurituloisten ryhmässä velkaongelmat näyttävät lisääntyvän.

Ainut ryhmä, joka voi huoletta lepäillä laakereillaan, toistaiseksi ainakin, ovat ylivelkaantuneet kansanedustajat; heillä työpaikka ei mene alta ainakaan seuraavaan kolmeen vuoteen.

Tavallinen kansalainen; pikavippejä, asuntolaina, autolaina, työpaikka ja tulot. Entäs kun tulot vähenevät/jopa loppuvat?

Ei kaikilla ihan välttämättä hyvältä näytä.

Tauti tulee kassajonossa

 

Siinäpä käppäilet kassajonossa, mukana leipää, juustoa, voita ja perunoita. Kotona alkaa parin päivän päästä olla huono olo. Flunssahan se vain on,,,olo pahenee, eihän tässä mitään,,,

Tauti tulee sieltä missä sinä olet normaalisti, nyt suosittelisin pysymään poissa sieltä missä normaalisti olet, käy kaupoissa aamulla aikaisin tai illalla,,,

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/dbdd820f-5a48-425e-9460-7f656d8478d1

”Suomen koronatilanne nyt – yli puolet tartunnoista alle 30-vuotiailla”

Lääkärilehti - Suomessa on sairaalahoidossa 199 koronapotilasta(Kuva: Lääkärilehti)

Kiinnostaisiko kuvan kaltainen olotila…

 

Lynkkaajalaumat liikkeellä – päättäjät menevät lauman mukana

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006673366.html?utm_campaign=is_tf&utm_term=0&utm_source=tf-other&utm_medium=promobox

”Ulla Appelsinin kommentti: Milloin tästä maasta tuli 17 sekunnin Suomi – ja miksi se on vaarallista?

Koronan takia on jäänyt vähälle huomiolle Suomen huolestuttava kehityssuunta. Siitä esimerkkejä ovat Elokapina, huonekaluliike Jyskin työntekijä, Geisha-patukka ja Kansallisteatterin näyttelijä, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.”

Appelsin on jälleen liian oikeassa.

Somessa mylvivät lynkkaajat eivät todellakaan edusta vastuullista asioiden käsittelyä, vaan kännistä lynkkaajalaumaa, mihin eivät mitkään tosiasiat vaikuta.

Pahinta on se, että päättäjät ovat alkaneet mennä tuon lynkkaajalauman mukaan kantamatta omaa vastuutaan.