Tavoitteen saavuttamisen ohjelmassa ei ole hiiskaustakaan maailman välikuvin kasvun pysäyttämisestä tai edes kasvun hidastamisesta. Ilmeisesti YK:n byrokraatit katsovat rajattoman lisääntymisen kuuluvan kansakuntien perusoikeuksiin. Oikeuksien ja vastuiden pitäisi kulkea yhdessä. YK:ssa ajatellaan toisin. Vastuu näyttää kuuluvat kaikille kansoille, paitsi ei ongelmakansoille.
Kriisialueiden sotien väitetään olevan nälänhädät lähdesyy. Pitäisikö asia nähdä toisinpäin? Eivät ihmiset huvikseen sodi keskenään. Nälkä ajaa ihmiset rauhattomiksi ja lopulta rauhattomuus kärjistyy sodaksi.
………………………………………………………………………………………………………………………………………………
AL 18.10.2020 sivu A23
”Jos koronapandemiaa ei saada loppumaan, nälkäkuolemia voi tulla 3-, 4- tai 5-kertaisesti.”
DAVID BEASLEV Maailman ruokaohjelman pääjohtaja
Miten ratkaistaan?
YK:lla on tavoite, että maailmassa ei olisi yhtään nälkäistä vuoteen 2030 mennessä. Nyt näyttää siltä, että jopa 37 maassa ei yllettäisi tähän tavoitteeseen.
Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, jos pienviljelijöitä matalan tulotason ja keskitulon maissa autettaisiin viljelemään ilmastonmuutoksen kestäviä kasveja ja viemään tuotteitaan myytäväksi. Heidän työtään helpottaisi myös tukijärjestelmä.
Näin esittää asian tuore raportti, jonka on tehnyt Ceres2030-kumppanuus.
Sen takana ovat Cornellin yliopisto sekä tutkimusinstituutit International Food Policy Re-search Institute ja International Institute for Sustainable Development. Tutkimuksesta kertoi uutistoimisto Reuters.
Pienviljelijöiden auttaminen maksaisi vuodessa 33 miljardia dollaria, josta lahjoittajamaat antaisivat 14 miljardia dollaria.
Raportin tehneiden tutkijoiden mielestä kyseessä ”kohtuullisen vaatimaton summa” siihen verrattuna, mitä maat maksavat korona-viruspandemian taltuttamiseksi.
[ Pitäisikö raportin laatijoiden mielestä koronan taltuttamiseen käytettäviä varoja ohjata väkiluvun kasvua tukeviin toimiin?]
[ Sustainable Development – hah..]