Syyllisenä syntyi hän

Ei syntynyt tässä tarinassa syyttömänä, eikä tarinaan liity työttömyys, perhe ja kirves. Tarinaan liittyy mm. tuorein keskustelu julmasta seksuaalisesta väkivallasta punk-liikkeessä ja sen monet seuraukset. Moni on hermostunut, vihainen, suuttunut, aivan perustellusti, mutta viha ei ole ratkaisu vaan oikeus.

Asiaan liittyisi paljon linkkejä, mutta päätin etten laita niitä tähän juttuun, koska en halua ottaa mitään osaa sormella osoitteluun tai syytteelyyn, ns. maalittamiseen.

Kaksi huonoa sanontaa

Lienemme toivottavasti kaikki samaa mieltä, että on jäätävän typerää huutaa esim. ”mamut on ongelma”. Yhtä typerää on huutaa ”miehet on pahoja”. Edellisen sanomisesta ammutaan jo ennen aamunkoitetta, jälkimmäisen sanomisesta palkitaan etusivun näkyvyydellä. Ihminen ei valitse sitä miksi hän syntyy, mutta silti, Herran vuonna 2021, syyllistämme silti ihmisiä siitä. Sen paremmin maahanmuuttajuus, ihonväri, seksuaalinen suuntautuminen tai mikään osa sukupuolen identiteettiä ei tee ihmisestä automaattista syyllistä. Nämä yhdessä tekevät ihmiset yksilön, kauniin ihmisen.

Ihmisen syyllistäminen synnynnäisen ominaisuuden perusteella on syrjintää hirveimmässä muodossaan. Se on niin kaukana modernin maailman ehkä kauneimmasta aatteesta, liberalismista, kuin olla ja voi. Se on niin kaukana liberalismista, että sinne ei näe edes Hubble. Silti, moni tätä syrjintää harjoittava lasketaan liberaaliksi. Se on absoluuttinen virhe.

Leikitäänpä konservatiivia

Hypätäänpä hetkeksi konservatiiviseen, vanhaan maailmaan. Monelta osin kasvatuksessani oli paljon konservatiivisia arvoja. Siihen kuului mm. semmoisia vanhoillisia sepustuksia kuin ”mies ei koskaan lyö naista”, ”naista kohdellaan aina kunnioittavasti” ja ”lain edessä olemme kaikki tasa-arvoisia”. Tässä teille vuosikymmenten takaisia oppeja, jotka olivat sekä suullisessa opetuksessa että painettuna käytöksen, tapojen ja etikettien kirjoihin. Aikanaan oli absoluuttisen väärin mieheltä tehdä pahaa naiselle. Tänä päivänä on absoluuttisen väärin mieheltä tehdä pahaa naiselle. Pohjoismainen kulttuuri ei moista ole aikapäiviin sallinut eikä salli. Jos joku tätä rikkoo, ei hän ole konservatiivinen tai vanhoillinen, vaan paha ihminen. Hänet pitää saattaa edesvastuuseen, eikä hänen tekoja pidä kenenkään puolustella.

Siinä kohtaa olen muutamien kriitikoiden puolella, että monilla miehillä on peiliin katsomisen paikka. Miehen ei sovi katsoa hiljaa vierestä kun naista kohdellaan kaltoin. Miehen ei sovi hiljaisesti hyväksyä huonoa käytöstä. Joskus tämän vaatiminen on todella paljon vaadittu. Monelle miehelle ystävän puolustaminen vetää kaiken yli ja ajatuskin kaveripiirin sosiaalisen hierarkian sotkemisesta on liikaa. Kynnys on korkea, muttan sen ylittämiseen pitää rohkaista, eikä aloittaa herjauksella. Miesten on otettava itseään ja kaveriaan niskasta kiinni. Meinaan jos nyt vanhoja arvoja kunnioitetaan, mies joka ei puolusta naista ei ole mies ensinkään. Kun sanotaan jotta kaveria ei jätetä, ei myöskään jätetä kaveria vaille huomiota hänen yrittäessään tehdä typerää virhettä.

Miksi yrittää kun on jo epäonnistunut?

Johtavan narratiivin perusongelma on, että siinä ei anneta yhtään syytä asioiden parantamiselle. Jos joka ikinen mies tuomitaan ennalta, miksi yrittää enää? Pelkkä keppi ilman porkkanaa ei ole koskaan toiminut. Kun vain pieni murto-osa ryhmästä on syyllisiä, miksi evätä enemmistöltä mahdollisuus olla osa ratkaisua? Vaikka edelleen ymmärränkin vihan syitä enkä hetkeäkään aio osoittaa sormella ketään, lopputulos on ikävä. Se on yhtälö syrjintää, ahdasmielisyyttä ja ennen kaikkea äärimmäisen vakavan ongelman pahentamista.

Seksuaalinen häirintä eliminoidaan yhdessä. Mitä enemmän on veneessä soutajia, sen nopeammin pääsemme perille.

Ole hyvä. Ja ole mies. Jos haluat.

Toimittaja Pekka Juntin kolumni ihanista äijistä on herättänyt paljon tunteita – pääosin väkeviä. Haluaisin itse jatkaa siitä rakentavien ehdotusten kera. Sanomani on tämä: voit olla hyvä mies ilman että olet yhtään sen vähemmän mies – vaikka stereotypiat ja median kuvat toisin sanovatkin.

Lippu kun lippu

Jos nyt jätetään juorulehdistö pois, perinteinen iso media on erityisen halukas nostamaan positiivisessa mielessä esiin miehiä jotka pyrkivät eroon kaikesta perinteisesti miehenä olemiseen liitetystä. Äänestä vihreitä, ryhdy vegaaniksi, ole aktiivinen intersektionaalinen feministi, ruoski itseäsi, polta sillat kaikkeen entiseen ja tätä rataa. Tietenkin voit näin tehdä ja osa edellisistä päätöksistä ei välttämättä ole mitenkään typeriä objektiivisestikaan mitaten. Mutta mielestäni tämä litania ei ole hyvyyden vaatimus. Itse asiassa osa tämän stereotypian edustajista ei edes ole hyviä ihmisiä mielestäni, joissain tapauksissa yksi väkivallan muoto on vain vaihdettu toiseen.

Olisi omalle terveydellisikin parempi jos pari pihviä vaihtuisi juureksiin, mutta loppujen lopuksi hyvyys on tekojesi yhtälö. Voit äänestää vihreitä tai persuja, tai vaikka kepua jos koet olevasi villi luonne. Voit kunnioittaa sukupuolten oikeuksia aivan hyvin ryhtymättä äärimieliseksi. Voit olla hyvä ihminen – väkivallaton, luotettava keskustelutoveri, toisia kunnioittava ja lainkuuliainen vaikka ryypiskelisit kaljaa, söisit makkaraa, pitäisit kansallisromanttista t-paitaa, metsästäisit riistaa ja hiljaa itseksesi pelkäisit homoja ja islamia. Hyvyys ei ole ideologioiden ja mainospuheiden, vaan tekojen summa.

Hyvyys ei tarkoita virheettömyyttä. Sinulla voi olla vikoja ja huonoja tapoja, et ehkä kunnioita itseäsi tarpeeksi ja omaat turhia pelkoja. Voit olla hyvä mies kunhan ymmärrät eron korvien välissä olevalla ja tosielämässä tapahtuvalla. Voit olla hyvä mies modernien trendien mukaisesti, tai voit kaivautua historiaan ja lukea vanhoista käytöskirjoista muistutukset siitä miten naista ei koskaan saa kohdella kaltoin ja miten rehellisyys maan perii. Ei tämä ole siis myöskään aikakausikysymys, vaan järjenkäytön kysymys. Voit olla juuri niin perinteinen tai juuri niin moderni mies, sillä ei ole väliä, kunhan pyrit olemaan hyvä mies. Tyylejä on monia ja voit vapaasti valita omasi.

Tee tilaa hyvälle

En sitten hetkeäkään koita kaunistella niitä tekoja, joita liian monet miehet tekevät tai jota tietyissä maissa toksinen maskuliinisuus saa aikaan. Olen jopa pettynyt että Iranin korkean johdon valtiovierailun yhteydessä näistä ei puhuttu lainkaan, vaikka siellä jos missä ovat kovin monet miehet melkoisen häpeällisiä sikoja. Mutta tiedän myös, että se mitä toinen mies tekee, tai mitä ehkäpä edellisten polvien miehet tekivät, ei ole minun syytäni. On monta pahaa asiaa mistä minut voi tuomita, mutta tuomittakoon kukin ihminen omista teoistaan. Tämänkin kolumnin jälkeiset joukkosyytökset olivat mielestäni täysin sairaita, etenkin kun niitä kuuli jopa vallassa olevilta päättäjiltä. On häpeällistä syyttää ihmistä teoista, joita hän ei ole tehnyt ja joihin hän ei ole voinut vaikuttaa.

Täten peruskysymys kuuluu: haluammeko hyviä miehiä, toimia väkivaltaa ja vallan väärinkäyttöä vastaan – vai haluammeko vain tehdä politiikkaa kulloinkin trendikkään, uhriksi sopivan ihmisryhmän kustannuksella? Antakaa miesten, kuin muidenkin sukupuolten, olla moninaisia, erilaisia, yksilöitä, sellaisia kuin ovat. Keskittykäämme siihen, että elämme rauhassa yhdessä, välitämme toisistamme emmekä tee pahaa. Yksi askel siihen on, että on lisää hyviä miehiä. Kaikenlaisia hyviä miehiä. Tarjokaamme hyvälle tilaa.