Lainaus: Suomeen oli joulukuussa 1917 palannut Venäjältä ansioitunut sotilas, kenraaliluutnantti Gustaf Mannerheim. Hän osallistui pariin suomalaisten upseerien perustaman sotilaskomitean kokoukseen, mutta arvioituaan ettei komitean haparoivasta työstä olisi tuloksia, Mannerheim sanoi sen kursailematta. Tämä vaikutti, ja komitean ehdotuksesta Svinhufvud valtuutti tammikuun 16. päivänä Mannerheimin järjestyksen säilyttämiseksi luotavien voimien päälliköksi. Kahta päivää myöhemmin kenraali matkusti Vaasaan mukanaan esikunnaksi muutettu sotilaskomitea, ja tammikuun 25. päivänä 1918 suojeluskunnat julistettiin hallituksen asevoimiksi, jolloin Mannerheimista tuli niiden ylipäällikkö. Senaatilla oli nyt armeija, tosin hyvin vaatimaton. ”[i]
”Ratkaiseva merkitys oli niin ollen Jääkäripataljoona 27:n miesten paluulla kotimaahan. Heistä 110 tuli Vaasan Vaskiluotoon helmikuun 18. päivänä laivoilla, joissa oli myös Suomen valtion Saksasta ostamaa materiaalia: 70 000 venäläistä kivääriä, 70 konekivääriä, 20 tykkiä ja runsaasti ammuksia. Suuri osa materiaalista oli sotasaalista mutta käyttökelpoisessa kunnossa. —
Helmikuun 25. päivänä saapui Vaasan satamaan kaksi laivaa mukanaan 950 suomalaista jääkäriä, ja myöhemmin tuli vielä toista sataa viivästynyttä jääkäriä, jotka ehtivät sotaan. — Suomeen helmikuuhun 1918 mennessä palanneista jääkäreistä 403 oli ylennetty upseerin arvoon, 13 suoraa päätä majuriksi, ja 661 aliupseeriksi. Matti Lauerma toteaa tämän vastanneen suurin piirtein Saksassa annettua koulutusta. — Taisteluissa jääkärit olivat urhoollisuuden ja velvollisuudentunnon esikuvana miehilleen, ja heitä kaatui vapaussodassa 127 miestä, joka kymmenes mukana ollut.”[ii]
”Armeijan miehistä eli vapaussotureista oli Rasilan mukaan talollisia ja heidän poikiaan 45%, torppareita ja mäkitupalaisia sekä näiden poikia 11%, työväkeä 23% sekä virkamiehiä, opiskelijoita ja yrittäjiä 17%. — Armeijan vahvuus näyttää olleen maaliskuussa noin 45 000 ja huhtikuun lopulla 70 000 miestä.”[iii]
[i] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 718
[ii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 734
[iii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 732