Uni

Näin unta, että Alamäen Yrjö anto tehtäviä ja net piti itte kenenki tehä kotona. Mulla oli siinä niinko tukena Petäjän Marcus ja Yrjö tykkäs, että mie kyllä selviän, Marcus teki kaikkensa, että hoitasin homman.

Tehtävät tuli nettiin ja aivanko tiesin, että joutuu paljon kirjottaan ja pari asiaa miettiin. Oli neljä asia-aluetta.

Oli kakskerroksinen tila, jossa oli lastuja lattialla ja minun piti omasta mielestä siivota ensin ennenko teen hommat.

Ja tämä oli jotenki tärkeää, mutta minua ei jännittäny, tykkäsin, että kaikki mennee oiken, Marcusta huolettiko en heti alkanu tekkeen.

Siivosin siis ensin yläkerran lattiaa ja siellä oli iso pöytä, jonka päällä aijjoin kirjotella sitte.

Alakerrasta toin kukkia ja tiskipäyällä putsasin ja lannotin niitä, ja koin, että ne voi hyvin, mutta oisin voinu paremminki ne kukat siis hoitaa.

Ja jossaki lähellä oli ihmisiä, jokka piti peukkuja ja toissaalta ootti, että alettas vaikka tekkeen ruokaa.

Mielessäni aattelin niitä neljää kysymystä ja ihmettelin ittekki, miksen oikeasti heti alkanu vastaamaan niihin.

Isäki oli pitämässä peukkuja mulle, siinä oottavassa porukassa, joka siis jossa toisessa huoneessa ootti, että aika kulluu.

Ja Anttijuhani ja Eija ja net niinko katto minua, muttei net eikä se koko porukka puhunu mulle mithän, Marcus vain keskusteli minun kans ja ihan ilman paniikkia. Mutta niilä toisila kysymyksiin vastaajilla oli jotenki paniikki ja heän tukijoukoilla.

Aikaa oli neljä tuntia.

Sitte joku toi kaloja, pari kallaa, jokka putos lattialle ja sotki matot ja mie siivosin nekki ja olttiin niinko ilosia kaloista.

Jokku kävi kerttoon, että muut on jo kauan kirjottanu niitä tehtäviä,

Mie tykkäsin, että mie kyllä selviän.

Ja että mie sain tehä just niinko itte halusin, kukhan ei niinko vänggäny eikä mithän, olin oman hommani omituinen haltija, jotenki rauhallisesti ja tiesin, että se tilaki oli jotenki minun homma ja jääny vähän hommia rempalleen, niin nyt tehin net ensin pois.

Koin, että tehtävät oli siksiki vaikeita, että ne oli kirjotettu yhteen pötköön ja joutu siirttään tekstiä oikealle eikä nähny yhtään riviä alekkain, vaan teksti jatku ja jatku oikealle.

Koin, ettäkö alan tekkeen, net sujjuu kyllä, mutta aloin huolestuun, riittääkö aika ja rauhotin koko ajan itteä, ettei haittaa, vaikken onnistukkaan, että ois ennenki käyny, että en onnistunu jossaki semmosessa ja sitte kuitenki kaikki meni tosi hyvin.

Ja meininki oli jotenki semmonen, että se tila on ollu mulla käytössä, mutta niitten kysymysten takana ois jotaki muuta jossaki muualla ja sois mulle mieleistä se joku muu ja se tila jäis minun osalta nyt siihen, jos onnistun kysymysten kans, mutta jossen onnistu ei haittais ja jään siihen tilhaan.

Ja siis just ennenko aloin tekkeen tehtäviä, heräsin.

Ja olin heti ihan pirteä ja toissaalta muistin unen harvinaisen hyvin ja tulin tähän läppärille ja kirjotin.

Hahhahhaa minua, mie toivon teile kaikile kauhniita aamu-unia tai hyvvää huomenta ihmiset, jatkethaampa.

– hilkkapien