”Ukrainan järjestetty nälänhätä”, jenkit, NATO …

Muka ”Ukrainan (järjestetystä) nälänhädästä” esiintyy ainakin neljä (4) erilaista versiota eri ajoilta, jotka poikkeavat toisistaan usein poissul- kevalla tavalla mm. ”tapahtuma”vuoden (1931, 1932, 1933-), ”tappa- misen” ”tapahtuma”paikan (Ukraina, Venäjä), tapahtuman luonteen (taitamattomuus/kommunismin kehnous, joukkomurha, kansanmurha), uhrien määrän (1 – 14 mlj.) ja luonteen (karkotettuja, tapettuja, muuten kuolleita), oletettujen ”välittömien syiden” (”kulakkien, ukr. kurkuli, fyy- sinen hävittäminen”, ”natsistinen/ hirohitoistinen rotuvaino”, oletettu it- senäisyyssalaliitto jne.),”todisteiden” (havainnot/kokemukset, oikeiden väestötietojen 1927 ja 1939 väärinluku, väärennetty/väärin ”tulkittu” v. 1937 tilastollinen yhden päivän väestölaskentadata, puolueen todellis- ten päätösten väärinluku, väärennetyt puoluepäätökset) jne. suhteen.

Nämä versiot EIVÄT muodosta etenevän tiedon sarjaa, edellinen ei sisälly seuraavaan (parempaan!) ”kumoutuneessa muodossa”, kuten dialektikko edellyttäisi tieteeltä, vaan nämä eri ”teoriat” kumoavat toisensa muodollisloogisesti. Viimeisin on tieteelliseltä kannalta tyhmin.

Venäläiset ovat kumma kyllä salailleet aina näihin päiviin asti nimeno- maan tietoja, jotka osoittavat ”kansanmurhateoriat” varmasti vääriksi!

Väestötiedot eivät kerro minkäänlaista selittämättömistä joukkotuhoista.

Olen jättänyt pois teoriat, joissa jonkin muka joukkotuhon kohteina olisivat olleet Ukrainassa erityisesti MUUT kuin ukrainalaiset (niillä mm. ei ole tekemistä USA:n eikä NATOn kanssa).

***

1)Ensimmäinen, ”alkuperäinen” versio

(…kun kansanmurha-Belgian Hergén ”Tinttiä Neuvostojen maassa” 10.1. 1929 ei noteerata…)

Ukrainan nälänhädästä pahana kuivuusvuotena 1931,jossa ei ollut olennaista, ”järjestetty” vaiko esimerkiksi tunaroitu,oli se,jota mm. New York Times ja Goebbels eivät uskoneet ja kielsivät levittämästä, ja josta NYT:n reportteri  Walter Durantya vaadittiin munistaan hirteen muka kansanmurhan pimittämisestä hänen Ukrainasta tuona vuonna tekemänsä Pulitzer-palkitun reportaasisarjan takia, jossa hän ei havainnut nälänhätää.

Goebbels epäili, että KGB on sepittänyt jutun tarkoituksella ohjata Sak- san tai Puolan armeijaa hyökkäämään vääriin paikkoihin, mahdollisesti johonkin ansaan. Tuo oli sikäli väärä tulkinta, että NL ei missään tapauk- sessa ”halunnut” Saksan hyökkäävän Ukrainaan, joka oli ehdottomasti vaarallisimpia ja Saksan armeijalle helpoimpia hyökkäyssuuntia. Saksan todellinen ja myös propagandakuva Puna-armeijasta, se ”hyvin syö- tetty murhan- ja saaliinhimoinen mongoliraakalaisarmeija, joka valmis- tautuu hyökkäämään pistämään muut sileäksi”, oli peilikuva Saksan omasta armeijasta.

NL ei kuitenkaan halunnut Saksan (ja Puolan) vetävän Ukrainan asioi- den kuten sotahevosten määrän radikaalin pienenemisen ja väestön muuttamisen takia liian yksityiskohtaisia johtopäätöksiä Puna-armei- jan ja NL:n sotateollisuuden kehityksestä. Muuten sai vetää mitä tahan- sa johtopäätöksiä:ehdoton pääasia oli,että ne olisivat vääriä. Jos Saksa hyökkäisi, hyökätköön tietyille soille, jonne se sitten Smolenskissa loppukesästä 1941 pysäytettiinkin, ja josta se asemasotaan ryhtymisen sijasta koukkasi Ukrainaan. Ja sitten hyökätköön vaikka pohjoiseen, varsinkin talvella, tunturihaukan persiiseen…

Sellainen, mitä Ukrainassa todellisuudessa tapahtui, oli, että ratsuväki- armeijan kymmenet miljoonat sotahevoset joutuivat soppapataan, sillä NL vaihtoi tosissaan tuolloin ratsuväen panssarivoimiin ja rakuunat autoilla liikkuvaan jalkaväkeen. Ja väkeä muutti miljoonittain Volgalle ja Uralille nouseviin uusiin moderneihin teollisuuslaitoksiin. Tämän se onnistui saksalaisilta ja puolalaisilta salaamaan.

Sen sijaan amerikkalaisilta tämä ei ollut missään vaiheessa mikään salaisuus lainkaan: Venäläiset tekivät maailman uudenaikaisimpia panssareitaan amerikkalaisten piirustuksilla ja lisensseillä, lisenssinval- vonnan alaisina! He tekivät muutakin pitkälle menevää molemminpuo- lisesti mitä hyödyllisintä teknologista yhteistyötä Akselivaltojen veh- keisiin nähden ylivoimaisten panssari- ja lentoaseiden rakentamiseksi, jossa yhteydessä he ”takoivat” II maailmansodan jälkeen napit vastakkain maailmaa hallinneet sotakoneet.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot

” Suur-Puolan suunnaton sotilasmahti kaatui erittäin nololla tavalla en- nen kuin oli ehtinyt syntyäkään, kun puolalaiset Sikorskyt ja muut eivät pystyneetkään valmistamaan heille Ukrainan olosuhteita silmällä pitäen suunniteltua Christie-, venäläisittäin BT-, keskiraskasta ns. nopeaa pans- sarivaunua, maailman ehdotonta ykköstä tuolloin lajissaan, ja panssain- suunnittelija Christien toimistoakin uhkasi konkurssi, kunnes NL:n ulko- maankauppaministerin ja sotatalouspäällikön Anastas Mikojanin ja amerikkalaisen suurkauppiaan Armand Hammerin (1898 – 1990) tiimi tarjosi Puolan tilalle varmaa maksajaa ja vakaata suurvalmistajaa (kyse oli lisenssistä) Neuvostoliittoa… Lisäksi Christie saattoi suunnitella edelleen mielin määrin USA:lle, Englannille, Ranskalle jne. (Puolasta, Sak- sasta ja Japanista en tiedä…)  Kaikki NL:n kunnolliset panssarit mukaan lukien T-34 (paitsi raskaat Klim(Vorshilov)it) perustuivat sittemmin BT:n perusratkaisuille niin tornin, telapyörästön kuin jousituksenkin suhteen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Christie_suspension

Edelleen tuo lamasta pelastanut unelma-asiakas toi tuotantoprosessiin mukaan mullistavan parannuksen: akateemikko Eugen Oskarovitsh Pa- tonin kehittämän sähköhitsauksen,joka tapahtui aluksi veden alla. Pääl- lystetyn hitsauspuikon käsihitsaukseen kehittivät vähän myöhemmin ruotsalaiset. ”

USA:n armeijan puolelta hommaa johti Ranskassa I maailmansodan aikana panssariaseeseen perehtynyt kenraali George Patton, joka on myöhemmin osoittautunut myös sotahistorian globaaliksi kusetusmes- tariksi, jonka First US Army Groupin (FUSAG) ”päähyökkäystä” saksa- laiset odottivat Calais´n alueella Kanaalin kapeimmalla kohdalla hie- noimpine rakettiaseineenkin kauhusta kankeina vielä kuukausi  ”Nor- mandian harhautuksen” alettukin… Stalininkin tiedetään kuunnelleen ra- dioliikennettä ja kiroilleen, että ”Mitä w…ttua siellä kuppaillaan, ollaanko tosissaan liikkeellä ollenkaan!” häneen verrattuna jopa Napoleonin ku- settaja ja pysäyttäjä Venäjällä, marsalkka Pedre Bagration oli korkeinta kansallista sarjaa tuossa suhteessa… (Patton myös kusaisi Rein-jokeen keskellä uomaa tuon arvonsa merkiksi, kun häntä työnnettiin joen yli Bailey-sotilassillalla, joka muuten sekin on neuvostoyhteistyön tuote: maailman ensimmäisen teräsristikkosillan suunnitteli Oskar Eugenin isä Paton Kiovaan 1800-luvulla.)

On mahdollista, että New York Timesin ylin johto ja tähtireportteri Wal- ter Duranty oli vihitty tähän salaisuuteen ja Duranty teki sitä mitä sekä USAn että NL:n johto sanoivat. Joidenkin lähteiden mukaan hän olisi ”salaisesti” valehdellut englantilaisille, että ”väki on vähentynyt Volgal- la”, vaikka hän jos kuka tiesi se satavarmasti, että siellä se nimenomaan on lisääntynyt ja kokoontunut ja uusia teollisuusmiljoonakaupunkeja on polkaistu arosta.

TÄSTÄ ”Ukrainan nälänhädästä” ja sen todellisesta luonteesta, on se sitten mikä hyvänsä, USA on prikulleen selvillä, ja noi ollen se on selvillä noista kaikista lopuistakin ”varianteista”! USAn YLIOPIS- TOILLE disinformaatiovirkamiehet EIVÄT OLE sitä luonnetta ker- toneet. Ne eivät ole USAssa valtion elimiä eivätkä virkavastuullisia, eikä valtio ole (ainakaan omasta mielestään!) vastuussa niistä! Vir- kavastuullisia ovat Liittovaltion tutkimuslaitokset, kuten Natinal Insti- tute of Health (NIH), NASA, FEMA jne. Tiedeakatemiaa USAssa ei ole. Sen nimiset järjestöt, joista yksi on Abraham Lincolnin perustama, ovat ”tiede”hörhölöitä.

Tästä voidaan sanoa yhteenvetona:tapahtumavuosi:1931, tapahtuma- paikka: Ukrainan neuvostotasavalta, tapahtuman luonne: ihmisten ja eläinten hallitsematon joukkokuolema ja pako muualle, kuolleita: 1 – 3 mlj. (ei tarkkaa), sanoma (josta paistaa ulkomainen asiantuntematto- muus): ”yksityisen kulakkimaatalouden kollektivisoinnin virheelli- syyskommunistihallinnon kykenemättömyys kriisinhallintaan (jossa siltä nimenomaan odotettiin suurta edistystä ja yksityisen edun edistyksellistä väistämistä yleisen, kaikkien edun tieltä).

Tällaisten kriisien hallinta oli ollut tsaarinvallan keskeistä ydinosaamis- ta siviilipuolella, jota tarjottiin Suomellekin nälänhädän aikana, ja ällis- tys oli suunnaton, kun sellainen ei Suomelle (Snellmannille) kelvannut…

Kulakit eli kurkulit eivät olleet koskaan olleet Ukrainan maaseudunkaan johtava luokka,  vaan heidän statuksensa oli sekä kasakoiden että suur- tilojen työtekijöiden alapuolella, koska nämä olivat myös sotilaita, ja et- nisiä ukrainalaisia,kasakat kuitenkin puhuivat enempi venäjän ukrainan- murretta.  Rengit, joita nimitettiin ”talonpojiksi” (kretsjanin) pingottivat sodassa ja harjoituksissa päästäkseen kasakaksi eivätkä työssä ja bis- neksessä päästäkseen kulakiksi. Useat kuuluisat kasakkakomentajat- kin kuten esimerkiksi marsalkka Semjon Budjonnyi, tšuvassilainen  Va- sili Tšapajev ja venäläinen, Saksan pussiin pelannut ”Kiovan teurastaja”  Mihail Muravjov olivat tätä väkeä.

Kulakit, ainakin rikkaimmat oli Venäjän mallin mukaan vapautettu ase- palveluksesta. Heille oli keskitetty armeijan ja kaupunkien vilja-, vihan- nes-, juurikas- ja maitotuotehankinnat. Kurkulit olivat yleensä muita kuin ukrainalaisia: venäläisiä, juutalaisia, saksalaisia, puolalaisia, tataa- reja. (Yksi murhateoria, jota tässä ei käsitellä, onkin, että ukrainalaiset ”rengit” vainosivat ja häätivät muita kuin ukrainalaisia kurkuleita.) Ku- lakit ja kasakat menettivät erikoisasemansa, mikä oli tietysti sitä, mitä neuvostovaltio oli meinannutkin. Se ei estänyt esimerkiksi juutalaisia (yht. 1.5 mlj.) kurkuleja ja ukrainalaisia kasakoita tappelemasta pääasiassa bolševikkien puolella.

Edelleen: esiintyi myös kriisinhallinta-, maaperä- ja ympäristönäkökoh- dista lähtevää liiallisen koneellistamisen ja hevoskannan hävittämisen vastustusta myös korkeimpien bolševikkien joukossa, kuten liettualai- nen kyseisen ilmanalan maatalousspesialisti ja vallankumoussankari, Mihail Muravjovin pysäyttäjä, Venäjän Mustanmullan alueen puolue- johtaja Juozas Vareikis. Tämäkin on kokonaan kolmas juttu.  Heitä puhdistettiin vuonna 1938.

 

***

 

2. James E. Macen ja muiden Harvajärkiopiston poikien ”erityinen kansanmurhateoria”,

 

joka perustui Sovjetskaja entsiklopedijan vuoden 1939 väestönlas- kennan tulosten väärinlukemiselle ja muille etnisen sotapropagandan lähteille (Conquest ym.) oli seuraava tästä suuresti poikkeava versio.

Erityinen ”järjestetty kansanmurhanälänhätä” on siirretty seuraavalle vuodelle 1932/33.

http://ukraine33.free.fr/web/article.php3?id_article=149

”Harvajärkiopisto”:

”HOLODOMOR : STALINE IMPOSE LA SOLUTION FINALE

par Dr J.E.MACE
Sunday 10 June 2007.

In the same section

The famine: Stalin imposes a ”final solution”

by Dr. James E. MACE,

Harvard Ukrainian Research Institute and an expert on the Great Famine.

PART I

After the harvest of 1932 millions of Ukrainians starved to death in one of the world’s most fertile regions. The local population had produced enough food to feed itself, but the state had seized it, thereby creating a famine by an act of policy.

… ”

Aivan erityisessä avainasemassa on tämä kohta:

” A more accurate estimate of Ukrainian population loss can be derived by examining the 1926 and 1939 censuses on the basis of nationality, since the new settlers were not ethic Ukrainians. In the 1926 census, the USSR contained 31.2 million Ukrainians while the 1939 census lists only 28.1 million, an absolute decline of 9.9 percent or 3.1 million individuals. ”

Tämä on itse asiassa totta vuosien 1927 ja 1939 ”kiinnijuoksumenetel- mällä” suoritettujen haastattelujen osalta. MUTTA: KAIKKI ETNISEKSI UKRAINALAISEKSI TUNNUSTAUTUMISEN VÄHENEMINEN ON TA- PAHTUNUT VENÄJÄN PUOLELLA, erityisesti VENÄJÄN KASAKKA-TAUSTAISEN VÄESTÖN keskuudessa Keski-Venäjän mustanmullan alueella, 3.1 mlj. ukrainalaista 1927, Pohois-Kaukaasian Kubanilla, 1.6 mlj. ukrainalaista 1927, jne. Kaikkiaan Venäjän puolella oli 1937  7.8 miljoonaa etniseksi ukrainalaiseksi tunnustautuvaa (jotka pääasiassa puhuivat venäjänkielen Ukrainan murretta, kuten Ukrainan itsensäkin kasakat useimmiten, sillä venäjä oli armeijan kieli. Ukrainan etnisesti ukrainalainen väestö kasvoi 400000, joka pieni määrä johtuu siitä, että sitä muutti noille uusille alueille Venäjän puolelle! Kaikki ”Ukrainan rajo- jen sulkeminen” ja muu sellainen on siis puutaheinää. Kokonaisväestö kasvoi aivan normaaliin korkeaan tapaan, tasaisesti 2 miljoonaa vuodessa NL:ssa: 4 miljoonaa syntyi ja kaksi miljoonaa kuoli per vuosi.

(Viimeinen sarake on  Туркменская ССР)

Перепись_населения_СССР_(1926)

СССР

СССР
РСФСР Украинская ССР Белорусская ССР ЗСФСР Узбекская ССР
Всего 147027915 10062300 29018187 4983240 5861529 5272801 1000914
Русские 77791124 7407200 2677166 383806 336178 246521 75357
Украинцы 31194976 7873000 23218860 34681 35423 25804 6877
Белорусы 4738923 638000 75842 4017031 3767 3515 864
Грузины 1821184 21000 1265 52 1797960 697 258
Армяне 1567568 195000 10631 99 1332593 14976 13859
Тюрки 1706605 28000 56 0 1652768 21565 4229
Узбеки 3904622 325000 23 0 72 3475340 104971
Туркмены 763940 18000 21 1 102 25954 719792
Казахи 3968289 3852000 98 18 61 106980 9471
Киргизы 762736 672000 36 1 10 90743 0
Татары 2916536 2846734 22281 3777 10574 28401 4769
Чуваши 1117419 1114813 905 739 92 315 555
Башкиры 713693 712000 114 8 14 765 426
Якуты 240709 240687 14 1 0 3 4
Каракалпаки 146317 118217 0 0 0 26563 1537
Таджики 978680 10385 0 0 1 967728 566
Осетины 272272 157000 184 18 114450 234 38
Талыши 77323 0 0 0 77323 0 0
Таты 28705 223 35 0 28443 0 4
Курды 69184 14701 1 0 52173 1 2308
Мордва 1340415 1334700 1171 1051 1238 1805 491
Марийцы 428192 428000 122 18 14 19 18
Карелы 248120 248030 60 19 7 1 3
Удмурты 514187 514000 91 45 6 19 8
Коми 226383 226300 42 21 18 5 5
Пермяки 149488 149400 36 3 1 0 0
Буряты 237501 237000 3 1 2 0 1
Калмыки 132114 131757 92 1 8 18 2
Немцы 1238549 806301 393924 7075 25327 4646 1276
Евреи 2599973 566917 1574391 407059 31175 19611 1820
Поляки 782334 197827 476435 97498 6324 3411 839
Греки 213765 50649 104666 55 57935 347 113
Вайнахи 392600 390000 51 7 84 5 2
Молдаване 278903 20525 257794 63 316 173 24
Болгары 111296 18644 92078 22 203 321 28
Латыши 151410 126277 9131 14061 951 737 232
Литовцы 41463 26856 6795 6853 572 311 65
Абхазы 56957 98 8 0 56851 0

Ukrainalaisia Venäjän eri alueilla 1927.

РСФСР

Распределение и структура населения РСФСР по крупнейшим регионам республики в 1926 году:

район республики территория население городское мужчины русские украинцы титульная
Всего 19 651 446 100 891 244 17 442 655 48 170 635 74 072 096 7 873 331
1 Северный район 1 102 339 2368 440 234 338 1 110 857 2 154 141 694
2 Ленинградско-Карельский район 506 890 6 659 711 2 299 071 3 194 100 5 930 078 15 636
3 Западный район 98 615 4 299 150 511 874 2 049 446 4 020 199 134 241
4 Центрально-Промышленный район 422 089 19 314 024 4 951 352 8 930 520 18 577 643 41 345
5 Центрально-Чернозёмный район 188 177 10 825 830 1 024 762 5 133 596 9 119 238 1 651 853
6 Вятский район 161 218 346 3197 236 066 1 602 905 2 625 758 592
7 Уральская область 1 756 104 6 786 339 1 407 074 3 167 763 6 184 456 47 651
8 Башкирская АССР 151 840 2 665 836 234 250 1 260 337 1 064 707 76 710 625 845
9 Средне-Волжский район 339 272 10 268 168 1 170 712 4 808 312 6 448 098 206 192
10 Нижне-Волжский район 323 576 5 529 516 977 164 2 629 929 4 078 946 440 225
11 Калмыцкая АО 74 731 141 591 71 697 15 212 14 606 107 026
12 Крымская АССР 25 880 713 823 330 264 349 844 301 398 77 405 179 094
13 Северо-Кавказский край 293 652 8 363 491 1 655 124 4 026 546 3 841 063 3 106 852
14 Дагестанская АССР 54 212 788 098 85 034 383 045 98 197 4126 138 749
15 Казахская АССР 2 979 618 6 503 006 539 249 3 331 097 1 279 979 860 822 3 713 394
16 Киргизская АССР 195 237 993 004 121 080 516 395 116 436 64 128 661 171
17 Сибирский край 4 062 889 8 687 939 1 131 930 4 270 494 6 767 892 827 536
18 Бурят-Монгольская АССР 368 392 491 236 45 576 248 513 258 796 1982 214 957
19 Якутская АССР 4 023 307 289 085 15 277 152 855 30 156 138 235 926
12 Дальневосточный край 2 598 139 1 881 351 472 458 1 004 081 1 174 915 315 203

On edelleen huomattava, että noissa ovat kyseessä Venäjän federaa- tion KANSALAISET etniset ukrainalaiset, eivät kaikki siellä asuvat sellaiset! Kansalaisuuttaan EIVÄT muuttaessaan vaihda esimerkiksi opiskelijat, sotilaat, merimiehet, vangit, karkotetut eivätkä ilman vanhempiaan muuttaneet alaikäiset (< 15 v.).

Vuoden 1938(/39) taas täältä:

http://demoscope.ru/weekly/ssp/sng_nac_39.php?reg=1

CCCP = NL

Национальность

Численность

 всего

170557093

 русские

99591520

 украинцы

28111007

jne.

Ukraina:

Национальность

Численность

 всего

30946218

 русские

4175299

 украинцы

23667509

Jne.

Venäjällä oli vuonna 1927 7.8 miljoonaa tunnustukseltaan etnistä ukrainalaista! Vuoteen 1939 heistä noin puolet, ilmeisestikin mm. uusi polvi, oli vaihtanut tunnustustaan venäläiseksi, tai viranomaiset olivat vaihtaneet sen, jos he esimerkiksi eivät osanneet eivätkä harrastaneet ukrainan kieltä. Ukrainalaisten ja ukrainankielisten määrä oli lähellä toisiaan, vaikka ukrainakielisissä oli muitakin kansallisuuksia kuten juutalaisia ja mustalaisia.

Venäjän kasakkaväestö kasakkahallintoaleilla 1916

 

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Cossacs

Cossacks,

a military estate in prerevolutionary Russia from the 18th to the early 20th century.

From the 14th to the 17th century the cossacks were free people, exempt from taxes and working for hire, primarily in various trades; also called cossacks were people who performed military service in outlying areas of the country and the so-called free cossacks. Military-service cossacks were divided into city, or regimental, and stanitsa (large cossack village), or outpost, cos- sacks and were utilized for the defense of cities and outposts respectively, in return for which they received lands from the government on the condition of service tenure, as well as a salary. …

… By the early 20th century there were 11 cossack hosts in Russia (the Don, Kuban’, Terek, Astrakhan, Ural, Orenburg, Semirech’e, Siberian, Transbaikal, Amur, and Ussuri hosts). In addition, there were a small number of Krasnoiarsk and Irkutsk cossacks, who in 1917 formed the Enisei Cossack Host and the Yakut Cossack Regiment of the Ministry of Internal Affairs.

Table 1. Total cossack population and cossacks in military service in 1916
Cossack host Population In military service
Don ………… 1,495,000 about 100,000
Kuban’ ………… 1,367,000 about 90,000
Orenburg ………… 533,000 27,000
Transbaikal ………… 265,000 14,500
Terek ……… 255,000 18,000
Siberian ………… 172,000 11,500
Ural (in 1917, Iaik) ………… 166,000 11,500
Amur ………… 49,000 3,500
Semirech’e ………… 45,000 3,500
Astrakhan ………… 40,000 2,500
Ussuri ………… 34,000 2,500
Enisei Cossacks (Irkutsk and Krasnoiarsk)
about 10,000 600
Yakut Regiment ………… about 3,000 300
Total about 4,434,000 about 285,400

All cossack hosts and regions settled by the cossacks were militarily and administratively subordinated to the Main Directorate of Cossack Hosts; from 1910 they were subordinate to the Cossack Section of the Main Headquarters of the War Ministry, headed by the ataman of all cossack hosts, who was the heir to the throne from 1827. At the head of each host stood the appointed ataman; under him there was a host staff,which managed the affairs of the host through appointed atamans of sections or district atamans (the latter in the Don and Amur hosts). Stanitsa and khutor (smaller settlement) atamans were elected at assemblies.

The male cossack population 18 years of age and over was obligated to perform military service for 20 years (by the statute of 1875 for the Don Host, later extended to other hosts), including three years in the “preparatory” ranks; 12 years in the “combat” ranks, of which four years were spent in active service (first line) and eight years on “privilege” (se- cond and third line) with periodic summer encampments; and five years in the reserves. In 1909 the period of service was reduced to 18 years by decreasing the “preparatory” ranks to one year. A cossack was obliged to appear for military service with his own uniform, equipment, silent weapons, and saddle horse. ”

Pohjois-Kaukasian 3.1 miljoonasta ukrainalaisesta asukkaasta 1.6 miljoonaa oli v. 1916 ukrainalaisina itseään pitäviä Kubanin ja Terekin kasakoita. Siellä siis vain puolet ukrainalaista oli kasakoita (kun arvioidaan kasakoiden määrän pysyneen ennallaan vuodesta 1917 vuoteen 1927). Donin (Ala- ja Keski-Volgan, Kalmukian, Donetskin, joka on Ukrainaa) kasakkahallintoalueella taas puolet 1.5 miljoonasta kasakasta 750000 (440000 + 206000 + 107000) eli puolet oli ukrainalaisia  ja toinen puoli mm. venäläisiä, tataareja, mordvalaisia, tshuvasseja ja kalmukkeja. Tsaarin valtakunnallisissa hallintoelimissä kasakoita edusti erityinen kasakka-aateli, joka eli pääasiassa muiden kasakoiden tapaan.

Tähän hätään ei ole nyt alueellisia tietoja vuoden 1939 väestönlaskentahaastatteluista. Silloin nähtäisiin, miten venäläiseksi tunnustautuminen/määrääminen on alueellisesti jakautunut.

Tiedot löytyvät myös täältä.

Donrivermap.png
Catchment of the Don

Venäjän Keskisen mustanmullan alueen 3 miljoonaa etniseksi ukrainalaiseksi tunnustautuvaa viljelijää eivät kuulu (yllättäen) kasakoihin, koska alueella ei ollut kasakkahallintoa.

”Kuolleet” Harvajärkiopiston mukaan:

”We may then project back from the 1939 figure to ask how many Ukrainians would have had to have been alive in 1934 to result in 28.1 million half a decade later. Since the natural rate of population growth was declining up to 1931 (when it reached a low point of 1.45 percent annually) and we lack similar statistics for the later 1930s, we have little choice but to project back from the natural rate of population growth observed for Ukrainians in the Ukrainian SSR in 1958-59 (1.39 percent) which gives as a 1934 population estimate of 26211000.If we subtract our estimate of the post-famine population from the pre-famine popu- lation, the differences is 7,954,000, which can be taken as an estimate of the number of Ukrainians who died before their time. Again, this is a conservative estimate because it assumes that no one was born in the years 1932 or 1933.From this figure one must subtract victims of unna- tural deaths not related to the famine. Some 200,000 farms in the Uk- rainian SSR were ”dekulakized.” Estimating five persons per family on average, this makes for a total of 1 million individuals of whom perhaps 250,000 were either executed or died in the harsh conditions of exile. Let us assume that another quarter of a million Ukrainians were executed or died in exile in 1936-39.

This still leaves almost 7.5 million Ukrainians who died in the famine.”

Tätä ”teoriaa” käsiteltiin USA:n Kongressissakin, ikään kuin se olisi ollut jokin ”maailmanhallitus tai -tuomioistuin”, mutta Kongressi ei tehnyt mitään päätöksiä eikä julistuksia. Kongressi saattoi hyvinkin huomata, että ”tulokset” ovat perseestä eivätkä pitäneet yhtä vakoilu- ja muiden tietojen kanssa.

Tässä versiossa ei puhuta vuoden 1931 pölymysrkyistä ja niiden aiheut- tamista terveysongelmista, vaan ”ukrainalaisilta kulakeilta” muka ”ke- rättiin ruoat pois, ja Ukrainan rajat suljettiin. Muka nimenomaan etniset ukrai- nalaiset ”tapettiin kansanmurhassa” (kuin tutsit Ruandassa…).

Mace pääsi Harvardin yliopistoon ilman pääsykokeita intiaaniheimon kiintiöstä, johon kuului, kun kukaan muu ei ollut kiinnostunut. Hän kuului myös ukrainalaisperäiseen hörhöuskonlahkoon. Hän ei tehnyt eläissään mitään muuta työkseen kuin ”tutki” ukrainalaisten ”sortoa NL:ssa” ja hä- nen elämisensä riippui sille osoitetusta rahoituksesta. Mace varsinai- sesti esitti teorian ukrainalaisista ”geneettisenä rotuna”, joka muka oli ”tarkoitus tappaa viimeiseen henkeen” ja painaa uhohduksiin… Absoluuttista puutaheinää ja pseudotiedettä.

Harvajärkiopisto on lähes kiitettävästi oikonut vanhoja aivopierujaan kuten vaikkapa Marc Hauserin tieteenväärennöksiä, mutta TÄTÄ SE EI OLE VIITSINYT EDES POISTAA NETISTÄ kun se ei sillä kuitenkaan minnekään katoa!

Yteenveto: tapahtuma-aika: 1932 (-33), tapahtumapaikka: Ukraina (ja vain se), tapahtuman luonne: ”fasistinen etninen kansanmurha”, ”todisteet”: 1939 väestönlaskenta, luettu ja käsitetty väärin, puoleen päätökset, samoin, ”tapetut”: ”7.5 miljoonaa”.

 

***

 

Yllättävää kyllä, tällä seuraavalla versiolla ei ole juuri mitään tekemistä kummankaan edellisen kanssa:

 

3. ”Kommunismin musta kirja”

 

KMK siirtää ”Ukrainan järjestetyn nälänhädän” paitsi Macen tapaan toiselle (ja vielä seuraavallekin) vuodelle, myös pääasiassa toiseen paikkaan: Venäjälle. Näin tapahtuu kahdella tavalla: Mustis väittää ensinnäkin, että aluksi valittiin kulakeista, kulakkiperheistä ”yhteiskun- nanvastaiset”, jotka karkotettiin vaikeisiin olosuhteisiin, joissa he eivät selviytyneet (ainakaan kulakkeina). Nämä katsotaan myös ”tapetuiksi”, koska he eivät (luonnollisestikaan) palanneet vanhoille asuinseuduilleen.

Toinen ja tärkeämpi ja enemmän huomaamatta jäänyt Mustiksen ”avaus” on, että ”ukrainalaistenjärjestetty nälänhätä” olisi tapahtunut myös JA ENNEN KAIKKEA – VENÄJÄN etnistä ukrainalaisuutta tunnustavan väestönosan joukossa, joita oli 7.8 miljoonaa! (Tämä on tammikuun 1927 väestönlaskennan ilmoitusten mukaan; Venäjän viranomaiset eivät varmasti kaikkia noita hyväksyneet ukrainalaisiksi, , sovittava tietyin periaattein viranomaisten kanssa, jos ei osannut kieltä jne., kun seuraavana vuonna otettiin käyttöön sisäinen passi, johon kansallisuus oli valittava. Uskontoa saati ortodoksien Kiovan tai Moskovan patriarkaattiin kulumista ei kysytty.)

”Kommunismin musta kirja” (Stephane Courtois) kirjoittaa ”Ukrainan järjestetystä nälänhä-dästä” sivulla 27 seuraavaa:

” ”Kulakkien hävittäminen” oli ”kasakoiden hävittämisen” toisinto suu- remmissa puitteissa. Operaation alkajaisiksi Stalin esitti virallisen käs- kyn ”kulakkien hävittämisestä luokkana”, mitä hallituksen propaganda sitten toitotti. Maatalouden kollektivisointia vastustaneet kulakit ammuttiin, muut joutuivat karkotukseen vaimoineen,lapsineen ja vanhuksineen. Kaikkia ei siis todellakaan suoranaisesti tapettu, mutta heillä ei ollut suuriakaan selviytymisen mahdollisuuksia pakkotöissä, joita heidät siirrettiin tekemään Siperian tai Euroopan pohjoislaidan ikiroudan maille. Sadattuhannet menehtyivät siellä, mutta täsmällistä määrää ei tiedetä. Ukrainassa 1932 – 33 koettu suuri nälänhätä, joka liittyi maalaisväestön yrityksiin vastustaa kollektivisointia, vaati muutamassa kuukaudessa kuuden miljoonan ihmisen hengen. ”

Jonkin Tsaarinvenäjän entisen lainsäädännöllisen luokan hävittäminen LUOKKANA tarkoitti HÄIDÄN PISTÄMISTÄÄN MUIHIN TÖIHIN – eikä ”HEIDÄN TAPPAMISTAAN”, kuten Mustis VERBAALISESTI KUSETTAA!!!

[Olen esittänyt ennen venäläisten julkaisemia yksityiskohtaisia alueelli- sia väestötietoja, että Ukrainasta olisi muuttanut 30-luvulla 7.5 miljoo- naa etniseksi ukrainalaiseksi rekisteröityä Venäjän puolelle teollisuus- hommiin. Olin olettanut, että venäjän kielen Ukrainan murteen puhujien joukossa etninen raja vedettiin valtionrajan mukaan, mutta noin ei ollut asian laita: käytännössä koko kasakkaväestö halusi tunnustautua vielä 20-luvulla ukrainalaisiksi. Tämä ei ole iso eikä paha virhe: vain raja onkin vähän eri paikassa.]

Tämä on paha väite,sillä tuon väestönosan keskuudessa ukrainalaiseksi tunnustautuminen todella väheni useilla miljoonilla vuodesta 1927 vuoteen 1939. Väite ukrainalaisten ”kansanmurhasta” VENÄJÄLLÄ tuon väestön keskuudessa on kuitenkin perätön, sillä tämä väki koostui ennen kaikkea KASAKOISTA, josta sen jälkeen kun heille perustunut ratsuarmeija oli käytännössä lakkautettu (ilman että saksalaiset ja puolalaiset olisivat huomanneet mitään poikkeuksellista), muodostivat nyt panssariarmeijan perusjoukot. Heidät kyllä pidettiin ruoissa, vaikka koko maa olisi palanut!

Mustis kytkee ”järjestettyyn kansanmurhaan” Ukrainassa 1933/34 riehuneen pilkkukuumeen, vanhan rintamataudin, jonka leviäminen edellyttää, että tautia kantavat TÄIT leviävät nopeasti laajalla alueella, sillä tauti ei tartu ihmisestä ihmiseen eikä täistä täihin, vaan pelkästään ihmisestä täihin ja täistä ihmiseen. Saman täin on pistettävä kahta eri ihmistä, jotta tauti voisi tarttua sen kautta.

”Musta kirja” ”löytää” ”6 miljoonaa (karkotusten ja) järjestetyn nälänhädän uhria”, jotka tekevät 3/4 Kirjan kaikista erityisestä ”Stalinin uhreista”.

Mustis sepittääkin ennen kaikkea ja tyhjästä ”Leninin uhreja” (”12.5 mlj.”) ja ”Maon uhreja” (”65 mlj.”)…

Mustis kertoo kahdella Venäjän sisällis- ja interventiosodan (1918 – 1920) kaikki uhrit Neuvosto-Venäjän alueella, todellisuudessa 5 mlj., joista 2.5 mlj. bolshevikkeja, muka ”10 miljoonaan”, ja vähentää tästä nuo (Zhukovinkin kertomat) oikeat 2.5 miljoonaa punaista kuollutta, joista 2.2 milj oli Puna-armeijan taistelijoita, joista 1.2 mlj kuoli tauteihin: pilkkukuumeeseen, espanjantautiin, isorokkoon ja lentävään keuhko- tautiin ja 1.0 mlj. taisteluihin. Sitten se sepittää ”vuosien 1920 – 22 Vol- gan järjestetyn nälänhädän”, muka ”5 miljoonaa Leninin uhria” alueella, jossa ei ollut koskaan ollut noin paljon asukkaita siihen mennessä, ja jossa oli käyty monet sisällissodan raskaimmat taistelut.

Mustiksen ”perustelut” vaikuttavat hihasta ravistetuilta, mutta niillä on aivan tietty ”logiikka”: kirjan numeroiden vertaaminen NL:N väestöke- hitykseen osoittaa, että kirja on laadittu niin, että KAIKKI AIKUISET MIEHET OLISIVAT KUOLLEET VÄKIVALTAISESTI joko sotien tai ”kommunismin” uhrina!

(Vuoden 1937 epäonnistuneen väestönlaskennaan raakadataan viita- taan välillisesti ”lähteiden” kautta, mutta vähemmän suoraan. Harvar- din ”ammattimiehet” eivät ole voineet väittää sen olevan muuta kuin raaka dataa. Sen verran keskeinen tieteellinen menetelmä on kyseessä …)

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-pois…

Syntyneiden ja kuolleiden määrä noudattaa seuraavaa kaavaa, jotta kaikki syntyneet ja vain he joskus myös kuolisivat:

Kuolleiden määrä: K = I x M / E – D/2

Syntyneiden määrä S = I x M / E + D/2, jossa

I on ajanjakso (intervalli), tässä 20 (v.) (1918 – 1938, pyöristetty 2 numeroon)

E = keskimääräinen elinikä (kuolinikä), tässä 50 (v., koko aikana, oletus)

M = keskimääräinen väkiluku, usein (M1 + M2)/2, mutta voi vähän poiketakin, jossa

M1 = 140 mlj. = väkiluku ajanjakson alussa

M2 = 170 mlj. = väkiluku ajanjakson lopussa, ja

D = M2 – M1 = 30 milj. = ajanjakson väestönlisäys (tod. 36 mlj., väestönkasvun täytyy olla syntyneiden ja kuolleiden ero)

Otetaan:

M = 150 mlj, sillä väkiluku pysyi ensin useita vuosia tuossa ”140 mlj.:ssa” (136) ja pamahti sitten Stalinin kauden alkaessa 1923 NOUSUUN (eikä laskuun…)…

K = 20 x 150 / 50 – 15 = 60 – 15 = 45 mlj (kuollutta)

S = 20 x 150 / 50 + 15 = 60 + 15 = 45 + 30 = 75 mlj. (syntynyttä)

Puolet kuolleista oli naisia, joiden voi olettaa hyvin harvoja lukuun otta- matta kuolleen luonnollisesti (vaikka sitten linnassakin…). Ja jokin osa, vaikka 5% eli 2.5 mlj oli myös lapsia  (< 15 v.).

Näin ollen kaikki MIEHET, jotka kuolivat, olisivat kuolleet väkivaltaisesti: joko sotien tai ”kommunismin” uhrina…

Mustis ei lainkaan ”tunne” eikä mainitse suoraan James E. Macea, mutta tuntee kyyllä ”lähteidensä” välityksellä.

Yhteeveto: vuosi:  1932 –, poliittinen tapahtumapaikka pääasiassa Ukraina, mutta pääasiallinen kuolinpaikka Venäjä, tapahtuman luonne: taitamattomuuden jakansanmurhan yhdistelmä, todisteet: uusia ”avauksia” juurikaan ei paitsi NL:n omien tutkimusten hyödyntäminen, joista kertyy kuitenkin vain n. miljoona kuollutta ja pari miljoonaa karko- tettua. Muut ”tutkimukset”, mm. Solzhenitsyn, ei kuitenkaan Mace.

***

Seuraavakaan ei kauheasti ole ”velkaa muille”:

 

4. Kiovan ”Kansanmurhamuseo”, Englantilaisen Wikin ”holodomor”

 

Tässä keskityn perustaja ja johtaja Stanislav Kulchytskyn sanomaan, tässä on vanhentunut Museon julkaisu, johtajan englanninkieliset Wiki-sivut on poistettu. Samoin käy luultavasti tämän ”ilosanoman” muuten- kin. Viimeisin tilanne näkyy jälkimmäisellä sivulla. Kulchytsky on ollut ”numeromagiassa” ”kansamurhateoreetikkojen” ”maltillisimmasta” päästä: ”2.3 miljoonaa” (10 vuotta sitten 3.5 mln).

”Kansamurhamuseon” korkein täyttymys on osoittaa se ”kansanmur- ha”. Se ”tutkii” Ukrainaa ja siellä etnisten ukrainalaisten määrää ja talvea 1932-33. (Jos muina aikoina ja muualla on myös tapettu, se on sitten ekstraa.) ”Kansamurhan syyksi” se arvelee salaista itsenäisyysliikettä. Tähän sitten yhteydet Maceen loppuvatkin: hänen väärin luetut tilastonsa ja ”laskunsa” eivät kelpaa.

Museo nojaa ainoana käsitellyistä ”tutkimustahoista” vuoden 1937 epäonnistuneen väestönlaskennan raakadataan, jota se väittääkin ”paikkansapitäväksi” (vaikka se on ehdottoman mahdotonta TULOS- TEN OMINAISUUDESSA yhden päivän laskennassa). Raakadata on n. 5%, mahdollisesti enemmänkin, alakanttiin. Tämän tietävät kaikki tilastotieteestä jotakin ymmärtävät tahot. Museo väittää kuitenkin, että vuoden 1939 väestönlaskentatulokset olisivat ”TAHALLAAN VÄÄ- RENNETTYJÄ” propagandasyistä, eikä ”parempia kuin heidän datansa” olisi. Museolla on käytettävissään paremmat v. 1939 tulokset kuin Macella…

(Ukrainian) Kulchytsky, Stanislav; Yefimenko, Hennadiy (2003). Демо- графічні наслідки голодомору 1933 р. в Україні. Всесоюзний перепис 1937 р. в Україні: документи та матеріали [Demographic consequences of the 1933 Holodomor in Ukraine. The all-Union census of 1937 in Ukraine: Documents and Materials]. Kiev: Institute of History. ISBN 966-02-3014-1.

”Kansanmurhamuseo” on ainoa, joka on tässä yhteydessä esittänyt ”kuolintilastoja”. Ne EIVÄT ole kuitenkaan sellaisia ”oikeita kuolintilas- toja” kuolinsyineen kuin esimerkiksi Suomen hautauskirjat, kun oli yksi hautaaja: Evankelisluterilainen kirkko. Tuollaiset kuolintilastot pitem- mältä aikaa ovat harvinaisuus. Neuvostoliitossakaan ilmeisesti ei ollut sellaisia, vaan sellaiset tiedot pitää raapia kokoon muista lähteistä.

Museon ”kuolintilastotkin” on laskettu takaperin vuoden 1937 ”väestönlaskentatuloksista”:

https://ejournals.library.ualberta.ca/index.php/csp/article/viewFil…

Tämä on sitä samaa horotusta, nyt kanadalaisille: v. 1937 raakadataa ”väestötietoina”, muuttoliikkeen kiistämistä, kuten täällä myönnetään- kin, VAIKKA VÄESTÖÄ NIMENOMAAN SIIRRETTIIN teollisuuden mukana ja muutenkin Volgalle ja Uralille hyvää vauhtia. Yllätys on, että kuinka AIKAISIN sitä jo lähti ja kuinka paljon. Mutta meno jatkui.

” Problems remained with the estimation of net migration, which can lead to over- or under-estimation of excess deaths. For example, Maksudov (1989) calculated 600,000 net migrants for the 1927–38 period; in subsequent studies his estimates varied between 200,000 and −807,000 for the 1927–36 period (Maksudov 1992, 2010). Kul- chytskyi and Iefimenko (2003) estimated −1.3 million net migrants for the 1927–38 period, while Vallin et al. (2002) calculated −930,000 for the same period. Separate estimates of lost births ranged from 1.1 to 1.3 million (Rudnytskyi 1990; Kulchytskyi and Maksudov 1991; Vallin et al. 2002). With the progressive availability of more detailed data, it became possible to use the population reconstruction method for estimating yearly direct losses by age and sex, and indirect losses by sex (Andreev et al. 1990 and 1998 for the Soviet Union and Russia; Vallin et al. 2002 for Ukraine). ”

Andrejevin jutut mm. ovat täyttä puutaheinää. Andrejev on ilmeisesti käyttänyt sairaaloiden synnytysosastojen asiakastietoja ”syntyvyysti- lastoina”, jolloin abortitkin on laskettu ”syntyneiksi” (ja ”tapetuiksi, mikä uskonlahkolle tietysti sopii…) ja näin saanut joka vuodelle jopa 2 mlj ”ylimääräistä syntynyttä”, ja myös kuollutta, kun he eivät näy väestöti- lastoissa, eli siis ”2 miljoonaa vauvakuollutta kommunismin uhria per vuosi!”, jolloin saadaan sitten hirmuisia ”kuolleiden määriä”; tämä ei ole tapahtunut Kansanmurhamuseossa vaan muualla.

Kulchytsky tunnustaa myös 1.3 miljoonan etnisen ukrainalaisen muutta- neen pois Uktainasta vuosien 1927 ja 1937 vläillä (ja 1937 – 1939 lisää).

Kulchytsky myös kertoo, että Ukrainan ukrainalaisilla oli ”syntyvyys- vaje” NL:n keskimääräiseen verrattuna: keskimääräisen syntyvyyden mukaan heitä olisi pitänyt syntyä 600000 vuodessa, mutta syntyikin vain 500000, josta 100000/v.:sta kertyi 1 miljoona ”syntymättä jäänyttä kommunismin uhria” 10 vuodessa!

Table 2. Adjustments to the 1926 and 1937 Censuses of Ukraine.

Official civilian Redistribution of Adjustment for Total adjusted Per cent total  Per cent    Per cent
population       armed forces       undercount1      population     adjustment  armed forces adjustment
(1) + (2) + (3)      [(4) − (1)]/(1)               (2)/(4)          (5) − (6)
1  ………………………2 …………………….3 ……………………..4 ………………5…………………6 …………..7

1926 Census

Total 28,923,900 …121,200 …242,800 …29,288,000 …1.3 … 0.4 … 0.8
Urban 5,262,900 … 22,100 …. 33,600 … …..5,318,600 … 1.1 … 0.4 … 0.6
Rural 23,661,100 …. 99,200 … 209,100 …23,969,400 … 1.3 …0.4 …. 0.9

1937 Census

Total 28,387,600 … 346,900 ..123,600 … 28,858,100 ..1.7 … 1.2 …. 0.4
Urban 9,561,800 ….. 116,800 …. 41,600 ……9,720,200 . ..1.7 … 1.2 …. 0.4
Rural 18,825,800 …. 230,100 … 81,900 ….19,137,800 …. 1.7 .. 1.2 …. 0.4

Notes: 1. Adjustment of children 0–4 years in 1926 and general adjust- ment for undercount in 1937; 2. differences due to rounding errors.

Sources: Korchak-Chepurkivskyi 1928; CSA USSR 1929; Andreev et al. 1990; and Poliakov 2007.
Tämä on puhdasta paskaa:

” Some of the 1937 Census documents were destroyed, and the remai- ning results discredited because of supposedly flawed methods and organizational failures.

Only in the late 1980s did the data from the 1937 Census become avai- lable, and it was shown that the 1937 Census was executed correctly (Tolts 1989; Volkov 1990; Livshits 1990) ”

Tuo koko menetelmä ei sovi tällaiseen muuttuvaan suuntautuneeseen tilanteeseen ollenkaan. Ainoa toimiva menetelmä on kiinnijuoksu, jos päästään prosentin sisälle todellisesta, kuten 1927 ja 1939 katsottiin päästyn.

Sitten niitä loppuja tietoja voidaan korjailla systemaattisista poikkea- mista.
Nämä syntyneiden ja kuolleiden analyysit olivat täysin perseestä:

” Adjustment of total numbers of births and deaths ”

Sepitettiin miljoonia ”vauvakuolleita”, vaikka oikeillakaan sellaisilla ei ollut varsinaisesti tekemistä asian kanssa.

” Distribution of adjusted deaths at age one year or more by age and sex

The total number of adjusted deaths at age one year or more for all years, except 1933, was disaggregated by age and sex using the age-sex structure of respective registered deaths. Then life tables for 1927 and 1939 were constructed for urban, rural, and total populations, using adjusted deaths and the respective census populations. ”

” 1932    31,388,000    −91,100……… 870,800 794,800 0 −167,100
1933      31,296,800     −3,525,600 ….642,100 4,115,900 0 −51,800
1934      27,771,300     153,800……     597,000 528,600 0 85,400

Tässä olisi ilmeisesti ”kuolinpiikki”…

Kaiken kaikkiaan loputulema OIKEISTA TILASTOISTA ja Kulchytskyn tilpöhööritiedoista on , että

UKRAINASSA EI TAPETTU UKRAINALAISIA VUOSINA 1931 – 1932 AINAKAAN SITEN, ETTÄ SE OLISI VIELÄ 10 VUODEN PÄÄSTÄ NÄKYNYT AINAKAAN UKRAINAN VÄESTÖTILASTOISSA.

 

5. Outo pölhövalehtelujulistus YK:n nimeä väärinkäyttäen

 

Oheisella joidenkin YK:n jäsenmaiden mahdollisesti konferenssiedus- tajien julistuksella EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ YK:N PÄÄTÖSTEN KANSSA, sillä sellaisia tekevät ainoastaan ja  vain YK:n lailliset päättä- vät elimet Peruskirjan mukaisessa järjestyksessä, ja NIIDEN ON OLTAVA TIETEELLISESTI PERUSTELTUJA. Ja nämähän sitä EIVÄT OLE!

Julistus perustuu Macen mukaiselle ”teorialle” hermeettisesti suljetus- ta Ukrainasta vuonna 1932, jossa olisi VALIKOIVASTI NÄÄNNYTETTY NÄLKÄÄN ETNISIÄ UKRAINALAISIA (Ukrainian people), maan 4/5-pääkansallisuutta. Toisin kuin Mace, syylliseksi nimetään UKRAINAN NEUVOSTOTASAVALLAN HALLITUS! Jos Ukraina oli Macella suljettu ulkoa, tässä se on suljettu sisältä. Muut tasavallat esimerkiksi Puna-armeijan muodossa eivät siellä todellakaan heiluneetkaan. Kriisin- hallinnan ABC:n A oli pitää paikalliset kriisit paikallisina. Niitä varten oli tukevasti tasavalloittain organisoitu NKVD. Tässä tapauksessa vaan ei ole mitään tolkkua, että olisi joukkomurhattu 1/3 NL:n sotilaallisesti koulutetuimmasta ja kokeneimmasta kansasta sen omassa tasaval- lassa! SE OLISI SITÄ PAITSI OLLUT ARMOTTA KANSANMURHA (genocide, ”omat” tai ei!), jota termiä tuossa EI käytetä!, jos noin ja tuollaisia määriä oli ”tuhonnettu”! Väestönlaskenta todistaa, että sellaista hävikkiä EI OLLUT!

Joint Statement on the Great Famine of 1932-1933 in Ukraine

 (Holodomor)  (2003)

In the former Soviet Union millions of men, women and children fell victims to the cruel actions and policies of the totalitarian regime. The Great Famine of 1932-1933 in Ukraine (Holodomor), which took from 7 million to 10 million innocent lives and became a national tragedy for the Ukrainian people. In this regard we note activities in observance of the seventieth anniversary of this Famine, in particular organized by the Government of Ukraine.

Honouring the seventieth anniversary of the Ukrainian tragedy, we also commemorate the memory of millions of Russians, Kazakhs and repre- sentatives of other nationalities who died of starvation in the Volga River region, Northern Caucasus, Kazakhstan and in other parts of the former Soviet Union, as a result of civil war and forced collectivization, leaving deep scars in the consciousness of future generations.

Expressing sympathy to the victims of the Great Famine, we call upon all Member States, the United Nations and its special agencies, inter- national and regional organizations, as well as non-governmental orga- nizations, foundations and associations to pay tribute to the memory of those who perished during that tragic period of history.

Recognizing the importance of raising public awareness on the tragic events in the history of mankind for their prevention in future, we deplore the acts and policies that brought about mass starvation and death of millions of people. We do not want to settle scores with the past, it could not be changed, but we are convinced that exposing violations of human rights, preserving historical records and restoring the dignity of victims through acknowledgement of their suffering, will guide future societies and help to avoid similar catastrophes in the fu- ture. We need that as many people as possible learn about this tragedy and consider that this knowledge will strengthen effectiveness of the rule of law and enhance respect for human rights and fundamental freedoms.


Joint Statement by the delegations of:

  • Azerbaijan,
  • Bangladesh,
  • Belarus,
  • Benin,
  • Bosnia and Herzegovina,
  • Canada,
  • Egypt,
  • Georgia,
  • Guatemala,
  • Jamaica,
  • Kazakhstan,
  • Mongolia,
  • Nauru,
  • Pakistan,
  • Qatar,
  • The Republic of Moldova,
  • The Russian Federation,
  • Saudi Arabia,
  • The Sudan,
  • The Syrian Arab Republic,
  • Tajikistan,
  • Timor-Leste,
  • Ukraine,
  • The United Arab Emirates and
  • The United States of America

on the seventieth anniversary of the Great Famine of 1932-1933 in Ukraine (Holodomor) ”

25 allekirjoittajamaasta Venäjä ja USA ovat tieten tahtoen vastoin pa- rempaa tietoaan allekirjoittaneet paskaa. Venäjä on kuitenkin perunut ”kantansa” ja kiistänyt ukrainalaisten joukkotuhon, kuten myös muista 6 allekirjoittaneesta IVY-maasta ainakin Kazahstan, Valkovenäjä, Tadzikistan.

4 allekirjoittajaa on taantumuksellisia arabidiktatuureja (joilla kaikkein viimeksi on varaa vouhkata ainakaan mistään MUIDEN totilateralismis- ta; Saudi-Arabia, Sudan, Arabiemiraatit ja Qatar, joiden pitäsi kantaa enempi huolta omista kansanmurhista esimerkiksi Darfurissa ja Jemenissä.

2 edistyksellistä arabimaata Egypti ja olosuhteiden pakosta diktatuuri Syyria eivät taatusti enää allekirjoittaisi mitään tuollaista puutaheinää; samaa voi sanoa listan 3 muusta IVY-maasta Moldovasta, Georgiasta ja Azerbeidzhanista. Ukrainan ex-presidentti Viktor Jaunkovytsh on sanonut, että Ukrainasta karkotettiin ja siellä vainottiin MUITA KUIN UKRAINALAISIA KULAKKEJA (kurkuli).

4 allekirjoittajaa Guatemala, Nauru, Jamaica ja Itä-Timor ovat USA:sta täysin riippuvaisia pikkuvaltioita.

Kanada on mukana, koska Macen piereksly on alun perin lähtöisin sieltä, kanadanukrainalaisista uskonhörhölöistä.

Loput allekirjoittajat Bangladesh, Benin, Bosnia-Herzegovina, Mongolia ja Pakistan ovat muuten vaan väärässä seurassa.

Yhtään EU-maata ei ole mukana, ei myöskään Baltian maita, sillä EU:n ”Kommunismin mustan kirjan” mukaan ETNISIÄ UKRAINA- LAISIA TAPETTIIN VENÄJÄLLÄ VENÄJÄN NKVD:N TOIMESTA ..!

Keskustelua Aamlehdestä:

 Orwell kommentoi:

Vai että kerätty ihan yhdessä päivässä?

On tuo neukkulan tekniikka ollut mahtavaa….

Risto Juhani Koivula kommentoi:

No sehän olikin just pielessä. Nykyisen tiedon mukaan yhdessä päivässä on mahdotonta toteuttaa sen enempää tilastollista kuin kiinnijuoksulaskentaakaan.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 28. marraskuu 2016 05:04

TÄÄLLÄ EDELLEEN ”TILASTOJA” (OIKEAT TILASTOT NÄHDÄÄN SIIS YLLÄ):

http://euromaidanpress.com/2016/11/27/stalin-used-terror-famine-to-…

Stalin starved populations to death to russify Ukraine, North Cauca…

Holodomor (Ukrainian famine-genocide 1932-1933) painting by Nina Marchenko

Holodomor (Ukrainian famine-genocide 1932-1933) painting by Nina Marchenko 

2016/11/27 • Analysis & Opinion, History, Ukraine

 

Today, Ukrainians and people of good will around the world will mark the Day in Memory of the Victims of the Holodomor in 1932 – 33, the largest of the three famines visited upon Ukraine in Soviet times and one 81 percent of Ukrainians view as a genocide.

.

[RK: Sellaisella mielipiteellä ei ole merkitystä. Ukrainan parla- mentti on kerran 2% enemmistöllä ”päättänyt kansanmurhasta”.
Sellaista voi kuitenkin tuomita vain YK, ja sekin vain todistei- den pohjalta. YK:lta on tuomitasematta Hirohiton armeijan 30 miljoonan siviilin ja sotavangin kansamurha II maailmansodan ajalta. Tosi siitä on löysästi tuomittu sotarikollisina pari amiraalia.]

The killing of Ukrainians by artificial famine was a genocide in a double sense. Not only did it lead to the deaths of millions of Ukrainians but it was cleverly used by the Soviet leaders to rus- sify Ukraine. Under international law, the second action qualifies it as a genocide every bit as much as does the first, although it is less often noted in this case and in others.

.
[RK: Ukrainaa ei venäläistetty. Ensimmäiset 15 vuotta sitä ukrai-nalaistettiin. Ukrainan ulkopuolella pääsiassa Venäjällä oli 7.5 miljoonaa etniseksi ukrainalaiseksi tunnustautuvaa, pääasiassa kasakkaa, joiden tunnustusta lakattiin hyväksymästä, jos he eivät osanneet eivät opiskelleet ukrainan kieltä. Suurten kansallisuuksien etnisyys pyrittiin saamaan käymään yhteen kielitaidon kanssa. Pieten alkuperäis- ja muiden kansallisuuksien kohdalla ratkaisivat etninen alkuperä ja perinteinen uskonto, esim. suomalaiset/karjalaiset.  Eräitä pienehköjä kansallisuuksia kuten ruteenit katsottiin ukrainalaisiksi.
Ukrainan tasavallan kansalaisia tappoi eniten ”epäluonnollisesti” pilkkukuume-epidemia 1933-1934 (josta jutun kuvat lienevät).]

.

In an article entitled “The Holodomor as an Instrument of Russi- fication,” Russian commentator Boris Sokolov says that what happened in Ukraine was unquestionably a crime against huma- nity but was not unique to Ukraine or to 1932-33 as many now suppose.

“For the Soviet communist regime”, he writes, “actions of this kind were in the nature of things”.In 1921,for example,Lenin used the famine that had arisen as a result of his War Communism policies to launch a broad attack on the Orthodox Church on the assumption that starving peasants would not resist him in that.

[RK: Potaskaa ja hörönlöröä. Kadot ja kuivuudet kuuluvat kaikkien maailman mustamullan (lössimaan) alueiden olemukseen: ilman niitä ne eivät olisi lössiaroa ollenkaan! Sotien aikana tsaarin hallinnon järjestelmät, joilla näitä hallittiin ja väestöstä huolehdittiin, joutuivat tietysti jossakin määrin epäkuntoon. Mutta Ukrainassa ei tapahtunut mitään muita kuolinpiikkejä kuin kulutautien aiheuttamia.]

Moreover, the leader of the Soviet state put out the word that he was taking valuables from the church in order to buy food for the people. In fact, as Sokolov points out, these stolen goods were converted into money to pay for the Soviet goal of world revolution. Those who were hungry got nothing.

A decade later, after NEP, Stalin decided to use a similar strategy in a more radical way, to take away any resources of the pea- santry and forcing them to work for almost nothing in order to have enough money to pay for his strategy of seeking “rule over the entire rest of the world.” That strategy was collectivization.

[Höpölöpö. Kollektivisoinnin tarkoitus oli maatalouden teollistaminen. Mutta sitäkin myös vastustettiin, venäjälläkin: haluttiin jatkaa ainakin osalla mustamullanalueita hevosvetoisesti, esim. Juozas Vareikis.]

And it is no accident that this was sometimes referred to as “the second socialist revolution,” not only because it was directed against those who had resisted the Bolsheviks in the past but also because it used famine as a weapon to break those communities so that they could not offer any additional resistance. As Sokolov points out,

“the population of Ukraine and especially its rural portion during the civil war mostly were opponents of the communist authorities. The majority of Ukrainians supported the Ukrai- nian Peoples Republic or one or another brand of anarchists.”

The same thing was true of the Cossacks of the North Caucasus and the Kazakhs, Stalin’s two other targets.

[Höpölöpö. Kazahit jos ketkä ihailevat Stalinia. Kazahien määrä nousi miljoonasta 10 miljoonaan viime vuosisadalla, ja he saivat yhden maailman suurimmista kansallisvaltioista.]

“Of course”, the Russian commentator says, “Stalin did not intend to completely destroy the Ukrainians, the Cossacks or the Kazakhs.”

[Hänen tarkoituksensa ei ollut ”tuhota” heitä lainkaan. Sitä paitsi Ukrainan kulakit (”kurkulit”), joita oli vähän, ja kaupunkien porvarit olivat pääasiassa muita kuin ukrainalaisia. Etniset ukrainalaiset olivat suurtilojen työntekijöitä tai kasakoita. Jotkut kuten Janukovytsh, joka kiistää kansanmurhan, ovat väittäneet , että Ukrainassa vainottiin MUITA KUIN UKRAINALAISIA.]

In each case, some of their number participated in this crime; and Stalin, just like the Turks in World War I with regard to the Armenians, wanted to keep many of these people alive to serve as cannon fodder in a future war.

Figures from the 1926 Soviet census and the heavily falsified 1939 one show exactly what the Kremlin leader was trying to do. According to the former, in 1926, ethnic Ukrainians formed 87.5 percent of the rural population of that republic, while forming only 47.3 percent of the urban one. Given that Ukraine was overwhelming rural then, Ukrainians formed 80 percent of its total population.

[RK: Vuoden 1939 väestölaskentaa oli mahdotonta jälkikäteen väärentää YLÖSPÄIN. Nykyaikaisin keinoin ”uusien” lippujen erilaiset paperit ja musteet paljastuisivat armotta.
Ukrainan tasavallan 29018187 kansalaisesta 23218860 eli just 80% ilmoittaustui ukrainalaisiksi; sisäinen passi, joka asian varsinaisesti ratkaisee, ei ollut tuolloin vielä käytössä.
Sellaista en ole ainakaan toistaiseksi nähnyt edes väitettävän, että ”UKRAINALAISTEN LIPPUJA VUODEN 1937 LASKENNASSA OLISI STALININ TOIMESTA HÄVITETTY
Sellainen ”avaus” noista monista virityksistä oikestaan NÄYTTÄÄKIN VIELÄ PUUTTUVAN! :-D!!]

By 1939 after the Holodomor, “the picture had fundamentally changed.” The ethnic Ukrainian share of the rural population had fallen by 1.8 percent, an indication that “Ukrainians suffered from collectivization significantly more than residents of other nationalities in rural areas.”

[RK: Etnisten ukrainalaisen tyypilliset ammatit olivat kadonneet (ratsuväen kasakka) ja koneellistettu (mmataloustyöläiset). Ukrainalaset tekivät usein myöhemminkin pimeitä töitä Baltian kolhooseissa kuuminpaan omaankin sadonkorjuu- tai toukotyöaikaan, ja nostivat palkkaa ja etuja molemmista paikoista. Totta on, että monet eivät lainkaan olleet halukkaista lähtemään maaseudulta, sen varallisesta pölyisestä ilmastosta huolimatta.]

At the same time, between 1926 and 1939, the urban population of Ukraine almost doubled from 18.5 to 36.2 percent and the share of ethnic Ukrainians in it rose by 12.9 percent to 60.2 percent, Sokolov notes. “But much more important is that the [Ukrainian] share of the population fell to 76.47 percent in comparison with 1926.”

[RK: 23667509 ukrainalaista 30946218 kansalaisesta = 76.47%.

Näin oli tapahtunut. Mutta ei merkkaa mitään.

Nyt on huomattava, että sisäiset passit olivat jo käytössä, ja niissäkin luki jotakin, VAIKKA NÄMÄKIN OVAT HAASTATTELUTULOKSIA, eikä ole varmaa, mitä passissa luki vuoden kuluttua, VARSINKAAN HENKILÖN MUUTETTUA VAIKKA VENÄJÄLLE.]

That means, he says, that “the growth of the urban population of Ukraine in this period occurred much more from the non-Ukrainian population, including those coming from other republics than would have been the case if in Ukraine there had been a normal process of industrialization and urbanization without the Holodomor genocide.”

And thus,Sokolov concludes that it was “precisely after the Holo- domor in Ukraine that the process of russification, especially in its eastern and southern regions gathered force.” At the same time, he reminds that the same thing happened in Cossack areas in the North Caucasus and in northern Kazakhstan – and for exactly the same reasons. ”

[RK: Se EI OLLUT VENÄLÄISTÄMISTÄ vaan taphtuneen venäläistymisen rekisteröimistä. Se väki oli aina puhunut venäjän kielen ukrainanmurretta, joka kuulostaa ukrainalta (ns. koodilla), mutta on venäjää.]

http://euromaidanpress.com/2016/11/27/stalin-used-terror-famine-to-…

Oheinen juttu linkkeineen on potaskaa. Oikeat tilastot yllä.

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 28. marraskuu 2016 05:11
 

http://euromaidanpress.com/2015/09/15/stalins-genocidal-holodomor-c…

Stalin’s genocidal Holodomor campaign of 1932-33. What we know vs t…

The man-made famine's victims lying dead on the streas of Kharkiv. Photo: Ewald Ammende, 1933

The man-made famine’s victims lying dead on the streas of Kharkiv. Photo: Ewald Ammende, 1933

[RK: Pilkkukuume 1933. Potilaita tuli kaupunkiin, heistä oli oltava kaukana estääkseen tautia kantavien täiden leviäminen. tauti tarttuu vain ihmisestä täihin ja täistä ihmiseen, ei suoraan.]

2015/09/15 • Analysis & Opinion

 Article by: James Oliver (kirjoittajan nimi ei sano mitään eikä löydy nettilähteistä: keksitty tavallinen nimi ”johnsmith”…)

On 5 July 1933, a desperate appeal for food aid was sent to Stalin from within the Bashkir ASSR. The Bashkirs are a small Turkic ethnic group that mostly reside in a region just to the north and west of Kazakhstan, and in 1933 Stalin had targeted them for the Kulaks in their midst. In February of that year 1000 Bashkir families had been deported to Stalin’s gulags for that reason.

In February 1933, 1000 Bashkir families had been deported to Stalin’s gulags.

What makes the appeal notable is that we know Stalin had read it. To the left of the document he penciled the cryptic word “за” along with a signature.

For a brief overview of the Holodomor, please see our infographic: Holodomor: Stalin’s genocidal famine of 1932-1933

CJKnLeTWEAAip5A.png

An appeal for food aid was sent to Stalin from within the Bashkir ASSR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

In Russian the word “за” could either mean “for” or “after” depending on the context. If Stalin ever had an intent to give the Bashkir ASSR food aid he would only have done it after a certain goal had been reached, namely further control of the region to his wishes which in practice meant further russification, something that was reflected in the distorted census of 1939. Both the Holodomor and the  Goloshchekin Genocide which used highly similar pretexts and modus operandi had provided a model, something that other parts of the USSR were inspired by as a means of getting rid of supposed enemies of the state or keeping them under control. We know this because on 16 February 1933 a telegram was sent to Stalin from Stalingrad asking if all repressive measures taken against the Ukrainians to prevent their migration “be extended to our region?”

[Se pilkkukuume taaskin. Erittäin aiheellista estää muutto.]

BxRyWTRIUAAqcTf.png

A telegram sent to Stalin in 1932 from Stalingrad asking if all repressive measures taken against the Ukrainians to prevent their migration “be extended to our region”

During the 1930s, knowledge of what Stalin was actually doing rarely made much headway in the West. Too many were instead convinced by the pro-soviet lies peddled by the likes of play- wright George Bernard Shaw, French Prime Minister Édouard Herriot and New York times correspondent Walter Duranty, whose reporting on the USSR had won him a Pulitzer prize.

Duranty’s outright public dishonesty can be gauged by contrasting it to his private remarks, such as those that were recorded by a report dated 30 September 1933 that came from the British charge d’affaires in Moscow. “According to Mr. Duranty, the population of the North Caucasus and the Lower Volga has decreased in the past year by 3 million, and the population of Ukraine by 4-5 million. The Ukraine had been bled white …

“According to Mr. Duranty, the population of the North Caucasus and the Lower Volga has decreased in the past year by 3 million, and the population of Ukraine by 4-5 million. The Ukraine had been bled white”

Mr. Duranty thinks it quite possible that as many as 10 million people may have died directly or indirectly from lack of food in the Soviet Union during the past year.”

Duranty’s figure of 10 million is interesting because one can easily say that it represents a minimum estimate for the number of deaths in 1932 – 33 that have been confirmed by modern scholars.

[RK: Tämä kaikki on aivan puhdasta paskaa ja ”perustuu” sellaiselle, mitä ”joku sanoo jonkun sanoneen ”yksityisesti””, ja TÄYSIN PÄIN VASTOIN KUIN TÄMÄ JA TYÖNANTAJALEHTENSÄ TODELLA JULKISUUDESSA OVAT TIEDOTTANEET,  ja pitäneet kiinni kannataan ja myös Pulittzer-palkinnostaan kovan prässäyksen ja painostuksen alla:

New York Times -lehti on kieltäytynyt ”palauttamasta” Walter Durantyn Pulitzer -pal- kintoa reportaashisarjasta Ukrainasta 1931, jossa hän ei havainnut ”järjestettyä” eikä muutakaan nälänhätää,vaikka jatkuva kansainvälinen postitus- ym. häirintäkampanja on ollut asiasta päällä uskonlahkohörhöjen toimesta :

http://www.nytco.com/company/awards/statement.html

New York Times Statement About 1932 Pulitzer Prize Awarded to Walter Duranty

Duranty, one of the most famous correspondents of his day, won the prize for 13 ar- ticles written in 1931 analyzing the Soviet Union under Stalin. Times correspondents and others have since largely discredited his coverage.

Duranty’s cabled dispatches had to pass Soviet censorship, and Stalin’s propaganda machine was powerful and omnipresent.Duranty’s analyses relied on official sources as his primary source of information, accounting for the most significant flaw in his coverage – his consistent underestimation of Stalin’s brutality.

Describing the Communist plan to ”liquidate” the five million kulaks, relatively well-off farmers opposed to the Soviet collectivization of agriculture, Duranty wrote in 1931, for example: ”Must all of them and their families be physically abolished? Of course not – they must be ’liquida- ted’ or melted in the hot fire of exile and labor into the proletarian mass.”

Taking Soviet propaganda at face value this way was completely misleading, as tal- king with ordinary Russians might have revealed even at the time. Duranty’s prize- winning articles quoted not a single one – only Stalin, who forced farmers all over the Soviet Union into collective farms and sent those who resisted to concentration camps. Collectivization was the main cause of a famine that killed millions of people in Ukraine, the Soviet breadbasket, in 1932 and 1933 – two years after Duranty won his prize.

Even then,Duranty dismissed more diligent writers’ reports that people were starving. ”Conditions are bad, but there is no famine,” he wrote in a dispatch from Moscow in March of 1933 describing the ”mess” of collectivization. ”But – to put it brutally – you can’t make an omelet without breaking eggs.”

Some of Duranty’s editors criticized his reporting as tendentious, but The Times kept him as a correspondent until 1941. Since the 1980’s, the paper has been publicly ac- knowledging his failures. Ukrainian-American and other organizations have repea- tedly called on the Pulitzer Prize Board to cancel Duranty’s prize and The Times to return it, mainly on the ground of his later failure to report the famine.

The Pulitzer board has twice declined to withdraw the award, most recently in No- vember 2003, finding ”no clear and convincing evidence of deliberate deception” in the 1931 reporting that won the prize (see Pulitzer Board statement), and The Times does not have the award in its possession. ”

Pulitzer- lautakuunnan päätös valituksen aiheettomuudesta Durantyn palkintoa koskien:

http://www.pulitzer.org/durantypressrelease

” Statement on Walter Duranty
Columbia University – Nov 21, 2003

Statement on Walter Duranty’s 1932 Prize

After more than six months of study and deliberation, the Pulitzer Prize Board has decided it will not revoke the foreign reporting prize awarded in 1932 to Walter Duranty of The New York Times.

In recent months,much attention has been paid to Mr.Duranty’s dispatches regarding the famine in the Soviet Union in 1932-1933, which have been criticized as gravely defective. However, a Pulitzer Prize for reporting is awarded not for the author’s body of work or for the author’s character but for the specific pieces entered in the competition. Therefore, the board focused its attention on the 13 articles that actually won the prize, articles written and published during 1931. [A complete list of the articles, with dates and headlines, is attached.]

In its review of the 13 articles, the Board determined that Mr. Duranty’s 1931 work, measured by today’s standards for foreign reporting, falls seriously short. In that regard, the Board’s view is similar to that of The New York Times itself and of some scholars who have examined his 1931 reports. However, the board concluded that there was not clear and convincing evidence of deliberate deception, the relevant standard in this case. Revoking a prize 71 years after it was awarded under different circumstances, when all principals are dead and unable to respond, would be a momentous step and therefore would have to rise to that threshold. ”

Tuo lausunto on sikäli väärässä, että siinä sanotaan katovuoden olleen vasta 1932 – 33. Pahin kuivuusvuosi, josta muutkin ongelmat alkoivat, oli kuitenkin nimenomaan 1931, joka johti karjan hävittämiseen suurelta osin. Vuosi 1932 oli sitten kaatosadevuosi, jolta ei myöskään saatu viljasatoa,mutta rehua olisi saatu tietysti sitäkin enemmän jos vain olisi ollut yhä karjaa. Tuoresäilörehua ei silloin tunnettu, sen keksi nobelisti Artturi Iivari Virtanen vasta 20 vuotta myöhemmin.

Kyllä nyt on vain uskottava aikansa johtavaa reportteria, eikä jotakin Örkkiä (Kuoleman-Tuomioja), Aamulehteä, hesaria tai YLEÄ! ”]

 

JO: As I have mentioned before, 4-5 million at least did indeed die within the Ukrainian SSR and when you add in the number of Ukrainians who died outside of it (such as in the Kuban (North Caucasus) which was a majority Ukrainian area and where 1-2 million died), you are looking at a Holodomor total of 5-7 million. Add to that the figures from the Goloshchekin Genocide where at least 1.5 million Kazakhs died and you’re looking at 6.5-8.5 million deaths within a single year.

[Paskaa: Tuollaiset hävikit olisivat armotta näkyneet väestötilastoissa.
Venäjän perinteisiä ukrainalaisia, jotka puhuivat venäjän kielen ukrainan murretta (jota puhuivat myös tataarit) yhdisti tuon murteen lisäksi muihin ukrainalaisiin lähinnä kasakan, ratsuväen sotilaan ammatti ja kasakkahallinto, jotka olivat lakanneet käytännössä olemasta.

Oli tullut myös sisäiset passit, joiden kansaa kansallisuus piti sopia viranomaisten kanssa. Ukrainan puolella lähes jokainen saattoi halutessaan ilmoittaustua etniseksi ukrainalaiseksi, mutta Venäjällä ei (senkään vertaa kuin Ukrainassa venäläiseksi).

Vuoden 1941 ukrainan kieltä puhuvien määrä, 35 mln, kävi hyvin yhteen etsnisiksi ukrainalaisiksi hyväksyttyjen kanssa, 35.6 mln, vaikka pieni osa äidinkieleltäänkin ukrainankielisistä oli esimerkiksi juutalaisia ja mustalaisia. (Tässä 35.6 mln ukrainalaisessa on mukana n. 4.6 mln Puolan, Tshekin, Moldovan  ja Baltian alueilta tullutta ukrainalaista.]

 

JO: Add in the victims of the famine in the Volga (of which the Volga Germans seemed to have been a main target) and other areas such as Crimea or the Bashkir ASSR it quickly adds up. Some Russians too were also caught up in the starvation during 1932-33 and they too must be counted among Stalin’s victims but Russians did not starve nowhere near in the same proportions as the Ukrainians, Kazakhs or a number of the ethnic minorities that inhabited Southern Russia. A major aim of the Holodomor and related famines was to change ethnographic compositions to suit Stalin’s whims, in effect Russification – something that the archival evidence explicitly admits. For Ukraine, the consequences of Stalin’s decision making is plaguing its eastern parts today.

All the above is well known to those of us who specialise in the history of Stalin’s crimes even though knowledge of those crimes remains relatively unknown in the west by means of a successful Soviet disinformation campaign. Pointing out these crimes and exposing Soviet propaganda for what it is should be what is called in the US a “no brainer,” yet Russia today continues to completely refuse to acknowledge any wrongdoing committed in its name. Pointing out the Holodomor or other crimes is often depicted as simply being an attack on the Russian character, or rather the Kremlin itself from which these crimes actually originated from.

Pointing out the Holodomor or other crimes is often depicted as simply being an attack on the Russian character, or rather the Kremlin itself from which these crimes actually originated from.

For Putin, a man who lives on the authoritarian legacy of the USSR, who began his career as a KGB thug, and who has incorporated the supposed glories of the USSR into his brand of Russian nationalism, the Holodomor and other Soviet crimes persist as black stains on his ideology. Thus, he has an agenda to promote denial of them all. I’ve already published an article on one of  Russia’s most prominent Holodomor deniers in which I covered much of the above and refuted some common denial tropes. This article is going to cover a few more denial tropes, such as those promoted in this Sputnik article which twitter has persistently alerted me to.

That article begins with a rambling conspiracy theory that the Holodomor was simply invented after WW2 by a conjunction of the CIA and the OUN/UPA specifically “Nazi collaborator” Mykola Lebed and this brings us to Myth 1.

Myth 1: “The Holodomor was entirely “invented” by the Far Right”

Mykola Lebed of course did not invent the Holodomor. Beyond the fact that this myth is not an answer to the archival evidence some of which you can see above, it is not even true that only the Ukrainian Right in general tried to promote awareness of the Holodomor at the time. One such example is the Ukrainian Socialist Radical Party (URSP) which formed out of a merger between two other socialist parties in 1926. This party operated in Polish controlled Western Ukraine and it represents an interesting case study of Socialism as it professed Anti-sovietism, believing that Stalin’s USSR was no different to the capitalist states when it came to matters of imperialism and colonialism and setting its slogan “All Land to the Peasants without Redemption” against what the Soviets were actually doing in the Ukrainian SSR. During 1933, at the peak of the Holodomor, this party established a committee in order to stage protests about hunger in the USSR. But to little effect. It was inhibited by the Polish government which kept its side of the 1934 Polish-Soviet non-aggression pact (that Stalin would violate in 1939) by keeping its mouth shut. Another well-known left-wing promoter of the Holodomor was George Orwell. That the image of the Holodomor made its way into Animal Farm was not a coincidence.

Another well-known left-wing promoter of the Holodomor was George Orwell. That the image of the Holodomor made its way into Animal Farm was not a coincidence.

Gareth Jones, one of the most prominent journalists who helped expose the Holodomor to the West, was affiliated to the British Liberal party. Commemorating the Holodomor does not necessarily promote Nazism either. Ukraine’s Jews were also seriously devastated by the famine and their story is important. Those Neo-Nazis who deny the Holocaust and instead focus on an incoherent “Jewish conspiracy” with regards to Soviet rule are in effect double genocide deniers. They deny the USSR’s murderous antisemitism which means they also deny this aspect of the Holodomor.

[On tietysti mielenkiintoinen kysymys, kuka ja koska sen jutun ensimmäisenä lykkäsi länteen/lännessä. Nykyisissä muodoissaan se on 50-luvulta, mutta tunnettiin 30-luvullakin. New York Times sanoitui siitä irti, ja Joseph Goebbels kielsi levittämästä sitä, aavisteli siinä infosotakusetusta, jonka spesialisti oli itsekin.

Ettei vain kaikkein ensimmäinen versio olisi ollut belgia(-Kongo-)lainen sarjakuva-albumi Tintti Neuvostojen massa  vuodelta 1930!

http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004194262.html  ]

JO: Myth 2. All the photographic evidence is a lie

It has been alleged from Holodomor deniers that all the photographs depicting famine in Ukraine during 1932-33 are actually all implants from elsewhere

It has been alleged from Holodomor deniers that all the photographs depicting famine in Ukraine during 1932-33 are actually all implants from elsewhere, notably the famine of 1921-22. In 2009 RT published a  Holodomor denial article with this as a theme. This myth has unfortunately been sustained due to the fact that international Holodomor exhibitions (and even this film) sometimes by accident do allow photos from elsewhere to slip through unchecked. Far from this being some conspiracy, one must remember that Stalin didn’t like anyone to photograph something inconvenient such as a person starving. For that reason visual references are very rare but that is not to say they do not exist. The key is identifying the photographer if possible, and where the photo was taken. These photos of the Holodomor in Kharkiv taken by an Austrian engineer are sometimes considered to be the only authentic Holodomor photos, but lesser known are the photos around the Donetsk countryside taken by a Ukrainian by the name of Marko Zhelezniak or the photos of Mykola Bokan around Chernihiv.

CHv__sSWoAA0P-3.jpg

“300 days without bread – a small lunch” A photo depicting the family of Mykola Bokan who took this photo which is dated “April 2 1933”. For his photos, Bokan was arrested and sent to the Gulag. He did not survive

Despite the claims of the deniers, supposed false photographic evidence does not refute the Holodomor as a whole.

Genuine photos of the famine do exist and they are but one strand in the cumulative body of evidence.

Genuine photos of the famine do exist and they are but one strand in the cumulative body of evidence.

Myth 3. The Holodomor was natural

Ignoring the documentary evidence, some Holodomor deniers look to purely climatic reasons as an explanation for a famine that they admit but deny it was genocide. Sometimes this comes attached with an added note that the famine of 1932-3 is just simply one of a long list of famines that have blighted the area or Eastern Europe in general. With each natural famine though one can easily find a culprit, either extreme prolonged weather as was the case for the “Tsar Famine” of 1894-5, or a bout of explosive volcanism somewhere around the world. One example would be perhaps the worst natural famine to have impacted Eastern Europe (including Ukraine) which happened between 1600-1603 – the culprit was the Huaynaputina volcano in Peru which in 1600 produced the most powerful volcanic eruption within South america’s recorded history. As there was no bout of volcanism of similar or greater magnitude in the early 1930s, we cannot pin the Holodomor on that. So what then? The aforementioned Sputnik article mentions that Ukraine was struck by periods of drought around about the same time, except drought cannot stand alone as a single explanation to the loss of 5-7 million Ukrainians. No other of the many droughts that have peppered Ukraine’s past comes close to such a death toll nor taken a similar proportion of a total population at any one given time.

[RK: Eipä sellaista hävikkiä ollut nytkään.]

No other of the many droughts that have peppered Ukraine’s past comes close to such a death toll nor taken a similar proportion of a total population at any one given time.

Screenshot 2015-08-12 at 9.08.51 AM.png

Stalin’s refusal to reduce quotas for Kuban region

Manmade factors have to account as the most major part of the explanation for such a death toll. On August 22 1932 Stalin sent a telegram to his associate in the Kuban, Boris Sheboldaev, telling him that he could not support a requested reduction of grain quotas for the Kuban. Instead Stalin reminded him that despite there being drought in the Middle Volga that region was still fulfilling its quotas better.

The message was obvious. Reckless pursuit of fulfilling grain quotas regardless of actual circumstance took precedence over human lives. It was this philosophy more than drought that helped condemn millions of Ukrainians to death. Mark Tauger may be a popular citation for those who wish to dismiss the Holodomor only as a natural event, but his methodology has been open to criticism. Grover Furr, also cited in the Sputnik article as “the US expert in Soviet history” is not even a historian but a professor in an unrelated field of English but who is to Stalin what David Irving is to Hitler – both use exact same type of dishonest reasoning for the fanatical defence of their beloved dictators and both prioritise their extremist murderous ideologies over actual research. For that, there is nobody of repute who takes either liar or their claims seriously.

 

Myth 4. None of the famines in the USSR in the 1930s were ever targeted at a specific people

In 1933, Mendel Khataevich, a member of the Politburo of the Communist Party of Ukraine had boasted “we needed a famine to show them who is boss here. It claimed millions of lives, but the collective farm system has been established, we have won the war.”

“we needed a famine to show them who is boss here. It claimed millions of lives, but the collective farm system has been established, we have won the war.”

By now it should be quite obvious what conclusions one can draw from the documentary evidence highlighted above.

This myth is a meta-myth promoted by Stalin’s apologetics. Their denialist logic suggests that because all the famines was actually one single large famine affecting the whole south of the USSR, therefore it picked on nobody in particular and therefore none of its victims can be considered victims of a genocide. This logic underlays that Sputnik article. It is a lynchpin to the denialist arguments of Andrei Marchukov and especially Prof. Viktor Kondrashin. What they want you to forget here is that a single dictator can be guilty of multiple accounts of Genocide as Hitler was, Milošević was, and Stalin certainly was.

Within Russia, Putin has managed to control the flow of information regarding acts of genocide that Stalin conducted against ethnic minorities.

Within Russia, Putin has managed to control the flow of information regarding acts of genocide that Stalin conducted against ethnic minorities. With regards to Kazakhstan, he has a Yanukovych-esque puppet in the form of Nursultan Nazarbayev to suppress the memory of what happened there. But that does not necessarily mean that Ukraine or the rest of us that have knowledge of these genocides can not acknowledge them and commemorate all the victims of Stalin.

***

0) Lopuksi ”nollaversio”: TÄSTÄ see kaakatus ja rallatus alkoi,

yhden maailmanhistorian hirvittävimmän todellisen kansanmurhan Belgia-Kongosta:

Uskokaa tai älkää, mutta ”paljastukset ukrainan järjetetystä nälänhädästä” lähtivät alun perin liikkeelle belgialaisen sarjakuvapiirtäjä Hergén ”lastensarjakuvakirjasta”

Tintti Neuvostojen maassa

vuodelta 1929!!!

Tintti neuvostojen maassa.jpg

Tintti Neuvostojen maassa (ransk. Tintin au pays des Soviets) on belgialaisen Hergén luoma Tintti-sarjakuvasarjan ensimmäinen albumi. Ensi kerran se nähtiin Le Vingtième Siècle-lehden nuorten liitteessä jatkokertomuksena, jonka ilmestyminen alkoi 10. tammikuuta 1929[1]. Se julkaistiin vuonna 1930 Belgiassa albumina.

Albumi on poliittinen satiiri Neuvostoliiton oloista, bolševismista ja neuvostopropagandan väittämästä tehokkaasta maatalous- ja teollisuustuotannosta. Toisin kuin muita Tintti-albumeita, Hergé ei painattanut sarjakuvaa 1930-luvun jälkeen pitkään aikaan, ja siitä ei tehty väritettyjä ja uudelleenpiirrettyjä laitoksia (toisin kuin kolonialistiseksi väitetystä albumista Tintti Afrikassa, jonka ylilyöntejä pehmennettiin uudisversioissa). Se julkaistiin uudelleen vasta 1973 alkuperäisen version näköispainoksena – mustavalkoisena ja yli 120 sivua pitkänä. Suomeksi uudispainos julkaistiin vasta vuonna 1986. ”

(Tämä on ehkä ollut osaltaan herätteenä myös New York Timesin ”oikean Tintin” Walter Durantyn lähettämiselle Ukrainaan reportaasimatkalle seuraavana vuonna…)

Lähteet

Aiheesta muualla

http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004194262.html

” Maailman tunnetuin lehtimies lähti Neuvostojen maahan 75 vuotta sitten

Ensimmäinen Tintti-sarjakuva alkoi Le Vingtième Sie jatkokertomuksena tammikuun 10. päivänä 1929

Kun nuori brysseliläinen lehtimies astui Berliinin-junaan tammikuun 10. päivänä 1929, hän aloitti kiintymyksellä seuratun matkan maailman rakastetuimmaksi sarjakuvahahmoksi. Tintin ensimmäinen missio vei hänet Euroopan halki Neuvostoliittoon.  … ”

Tintin rinnalla kannattaa asian harrastajien lukea tätä:

Kuningas Leopoldin haamu


le!

Adam  Hochschild
Kuningas Leopoldin haamu

1800-luvulla Belgian kuningas Leopold II kaappasi yksityiseksi siirtomaakseen alueen Kongojoen ympäristöstä. Hän ryösti sen luonnonrikkaudet ja aiheutti arviolta 10 miljoonan ihmisen menehtymisen. Teos on kronikka yhdestä lähihistorian synkimpiin kuuluvasta vaiheesta. ”

 

Jaa käyttäen:


2 vastausta artikkeliin “”Ukrainan järjestetty nälänhätä”, jenkit, NATO …”

    1. Kukaan ei usko mua jos mää vaan kerron, missä mikäkin versio menee pieleen ja on muiden kanssa ristriidassa, ellen mää lainaa näkyville niitä asianomaisia kohtia. Lisäksi noilla linkeillä on taipumus kadota ja vaihtaa liukkaasti osoitetta.

Kommentoi