Kuukausi: tammikuu 2018

Tämän anopin piti saaha tehä rakhaan miniänsä runoista nettikortin, kiitos Chotika  ja minusta niin ihania ajatuksia, hienoja, jee ja mukavaa iltaa kaikki maailma  t. ämmi

Näin sanoo Nils Torvalds Venäjästä Hesarin mukaan=

Torvaldsin mukaan Venäjä pitää saada ymmärtämään, että se ei voi rakentaa tulevaisuuttaan vanhan suurvaltaunelmansa varaan.

”Venäjä pitää työntää takaisin realismiin. Sillä ei ole muuta positiivista polkua.”

Torvalds perustelee näkemystään laajemmin sillä, että Venäjän taloudellinen asema maailmassa heikkenee päivä päivältä teknologian nopean kehityksen ja energian hintojen alenemisen takia.

Nyt kolme neljäsosaa Venäjän vientituloista tulee kaasu- ja öljytuloista, mutta teknologisen kehityksen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehityksen seurauksena noiden vientitulojen suhteellinen osuus on pienenemässä.

Torvaldsin omat perustelut Nato-jäsenyydelle lähtevät juuri tästä Venäjän pidemmän aikajakson tarkastelusta.

Venäjä on epävakaa valtio, jolla on erittäin voimakkaat militaristiset perinteet ja sekasorron hetkellä tarve synnyttää viholliskuvia, hän perustelee.

”Selkäytimeni sanoo, että sellainen ei ole turvallinen lähiympäristö, ja siksi kynnys [Suomeen hyökkäämiseen] on asetettava niin korkeaksi, että sen yli ei mennä.”

 

Sähköt poikki lumen vuoksi. Lunta on satanut ennenkin, mutta sähkölinjat on hoidettu raivaamalla etukäteen. Verkkoyhtiöillä on voitonmaksimointi etusijalla.
Suurin virhe on ollut eriyttää verkkoliiketoiminta pörssikeinottelijoille.

Entinen paperityöntekijä ja persu, nykyinen loikkariministeri Jari Lindström on joutunut vaikeaan saumaan,  kun  on ollut pakko vastuuministerinä esittää työttömien rankaisua työtömyydestä. Kokoomus on koko jutun arkkitehti, sillä Kokoomushan on palkansaajien pahin vihollinen.

Onko Lindström työministerin tehtävään pätevä? Suurtyöttömyys on vaivanut Suomea jo pitkään. Sitä ei ole saanut kuriin kukaan aikaisempikaan työministeri. Se on  siis yksi suomen pahimmista ongelmista.

Kuitenkin koko työvoimahallinto on saanut nukkua ”ruususen unta”, kun kukaan työministeri viime vuosilta ei ole ymmärtänyt tai halunnut panna koko työvoimahallintoa kuntoon.

Ensinnäkin tarvitaan paljon lisää resursseja. Suomessa on monin kertainen määrä työttömiä yhden virkailijan hoidettavana Tanskaan verrattuna. Ns. Tanskan mallista on nyt tuotu Suomeen vain osa ei koko Tanskan mallia.

Loikkariministeri Lindströmillä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa työvoimahallinnon resurssitarpeeseen, koska Kokoomus on todellinen johtava hallituspuolue ja loikkariministerit vain käskettäviä hallituksessa.

Nykyisin valinnanvaraa riittää tv-sarjoissa jos ottaa käyttöönsä myös maksukanavat. Hyviä  sarjoja vaan on vaikeampi löytää.  Sarjojen hyvyys tai huonous on tietenkin makuasia pääosin, mutta mielestäni pinnallista roskaa on ihan liikaa ja todella hyviä sarjoja vähemmän. Tässä blogissa on tarkoitus esitellä omasta mielestä hyviä sarjoja perustellen miksi kyseinen sarja on omasta mielestä hyvä. Myös heikkouksista voi kertoa, useinhan tyydymme katsomaan mielestämme puutteeelistakin sarjaa jos siinä on kuitenkin riittävästi hyviä elementtejä, esimerkiksi naivia poliisisarjaa jos pääosan esittäjä on sympaattinen tai karismaattinen.

Taru Hallikainen, Armon kintereillä, Arktinen Banaani, 2017, viies luku, Armollinen vihollinen, Gazale Giray-Öngörur

---

• hyvä tarttuu ihmisestä toisseen ja niin tarttuu pahaki, pahan kans pitäs olla tarkkana, ettei tartuta etheenpäin, kesyttää viha ennenko se tartuttaa etheenpäin.
• onko armoton ihminen, katkera vai vain myötätunnoton, niin kyllä molhan niin helposti tunnottomia, vaikka itteläki iho vereslihallako on niin ohut nahka.
• uskonto ja politiikka on ussein armotonta toisinuskovia tai toisinaattelevia kohtaan, josset ole meitä, olet meitä vasthaan, puhas ja aatteellinen, ahas ja puutteellinen.
• se oma tottuus on vaarallinen ase, sen kanssa sitä kolhii itteä ja kolhii muita ja se meissä oleva pieni lapsi itkee, sisäinen lapsemme kärsii sen ainoan oikean tottuuen kahleissa.
• joilaki ihmisillä on niin armoton maailma, että elävät ittensäki kans viholliselämää, haukkuu itte itteään koko ajan, ei luota mihinkkään, kaikessa on uhka ja vaara vaanii joka nurkan takana.
• minkälaisessa maailmassa sie elät, sodassa vai rauhassa, luottamuksessa vai pelossa, vihassa vai rakkaudessa?
• niin, jee, armo on rakkautta, armo on lahja, armolahja.

Rakhauella hilkkapien

 

Työeläke nousi 0,55% joka tekee tonnin kk saavalle n 5,50 euroa
Palkansaajat n 1,6 % joka tekee tonnin kk saavalle n 16 euroa
Mielestäni tuloerot kasvavat jos on luottamista Ojalan laskuoppiin?
5000 tonnia kk tienaava nettoaa n 80 euroa
Mitä enemmän tienaa sen enemmän saa korotusta
– onko se kansalaisten tasapuolista kohtelua?

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801032200643866_pi.shtml

”SDP tyrmää Vartiaisen puheet työn perässä muuttamisesta – ”Jokainen tajuaa, että on monimutkaisempi asia”

SDP:n toinen varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta tyrmää Vartiaisen puheet.

– Kyllähän jokainen tajuaa, että tämä on paljon monimutkaisempi asia kuin sanoa jollekin kainuulaiselle isälle, että jätä omakotitalosi ja perheesi tänne ja lähde Espooseen kirvesmieheksi ja niin edelleen.

– Paras tapa kannustaa ja lisätä työllisyyttä on edistää talouskasvua ja synnyttää uusia työpaikkoja, uudelleenkouluttaa ihmisiä, tarjota tukitoimenpiteitä, että ihmiset saavat uudelleen narun päästä kiinni uudelle alalla, jonne on syntynyt työpaikkoja, Feldt-Ranta sanoo.”

Tähän asti on ollut pakko muuttaa sen työn perässä, koska vähäisenkin koulutuksen jälkeen ei koulutusta vastaavaa työtä ole pääosassa paikkakuntia ollut.

Vain demariduunareiden ei ilmeisesti tarvitse vaihtaa paikkakuntaa, koska demarit pitävät huolen siitä, että ”yhteiskunta” eli muut veronmaksajat elättävät.

Niin se elämä meitä heittelee ja uutta tuntematonta tarjoilee. Maailma muuttuu eskoseni, miksi siis muutos on niin vaikeaa ? Tuottavuutta, paremmuutta, ylivertaisuutta vaaditaan ollaksesi jotain. Työ vie muun elämän toissijaiseksi, onko siis ihme että nuoremme kasvavat juurettomiksi ja itsekkäiksi ?

Päättäjätkään eivät anna omista aatteistaan periksi, kompromissi on tuiki tuntematon sana yhteiskunnassa. Kaikki ovat kuitenkin tekevinään oikein ; mutta kenen näkökulmasta ?

Tuuliajolla

Kuin aalloissa heiluva pursi
Jo puoleksi täyttynyt oon
Kuuluu lähi tuo ulapan pauhu
Jo tunkenut sieluunkin on

Niin ulappa uhriaan etsii
Tervetulleeksi toivottelee
Ja sitä mun purteni pieni
Jo kiivaasti suutelee

Minä päivät hatarasti seison
Yöt unia kummia katson
Ja pelosta vavisten kuulen
Surusävelen ulapan ; luulen

Niin yhä mun purteni liikkuu
Yhä lähenee ulappa tuo
Kai kohta jo suutelot yhteen
Purren ja ulapan myrskyisen luo

Suomen aikuisväestöön kuuluu noin 75 % koko Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta eli n. 4 milj. henkeä.

Heistä noin 1 miljoona eli n. 25 % ei osaa tai halua käyttää nettipankkeja tms. digitaalisia palveluja. Samalla pankit ym. julkiset laitokset vievät palveluja kiihtyvällä tahdilla nettiin.

Mitä jos meidän suomalaisten itse omistama Suomen pankki perustaisi Postipankin raunioille kaikkia palvelevan pankkijärjestelmän, josta saisi lisäksi yhdenluukunpalveluna hoitaa muita rahaan liittyviä asioita yhteistyössä vakuutus-kelan jne. kanssa ?

Paljonkohan noilla yhdellä miljoonalla on rahoja ja omaisuutta, mitä he eivät pysty asiallisesti hoitamaan digitaalipalveluin.

Tarttis tehdä jotain, koska kestää liian kauan odottaa että tämä yksi miljoona oppisi tai sitten kuolisi pois vaikeuttamasta digitaalisten palvelujen kehittymistä.