Suomen aikuisväestöön kuuluu noin 75 % koko Suomen 5,5 miljoonasta asukkaasta eli n. 4 milj. henkeä.
Heistä noin 1 miljoona eli n. 25 % ei osaa tai halua käyttää nettipankkeja tms. digitaalisia palveluja. Samalla pankit ym. julkiset laitokset vievät palveluja kiihtyvällä tahdilla nettiin.
Mitä jos meidän suomalaisten itse omistama Suomen pankki perustaisi Postipankin raunioille kaikkia palvelevan pankkijärjestelmän, josta saisi lisäksi yhdenluukunpalveluna hoitaa muita rahaan liittyviä asioita yhteistyössä vakuutus-kelan jne. kanssa ?
Paljonkohan noilla yhdellä miljoonalla on rahoja ja omaisuutta, mitä he eivät pysty asiallisesti hoitamaan digitaalipalveluin.
Tarttis tehdä jotain, koska kestää liian kauan odottaa että tämä yksi miljoona oppisi tai sitten kuolisi pois vaikeuttamasta digitaalisten palvelujen kehittymistä.
Hyvä Heikki, kannatan aloitettasi. Ne 1 miljoonaa ikäihmistä on valtiovalta unohtanut tyystin, kun tietoyhteiskuntaa alettiin rakentamaan. Ikäihmisille olisi tarvittu samantyyppinen ohjelma digimaailmaan, kuin peruskouluissa.
Syyllisiä ovat ainakin seuraavat pääministerit: Vanhanen, Katainen, Stubb ja Sipilä.
K-kauppa antaa rahaa kassalta – eikö siinä samalla voisi ottaa myös niitä paperilaskuja vastaan – S-kauppa oli laittamassa niitä ottoautomaatteja miksi ei saanut toimia?
Oikeammin Kela voisi hoitaa vanhusväestön raha-asiat pankin tavoin.
Nordeaan kuulemma pääsee vain ajanvarauksella?
Nettipankki kotiin – pitää ottaa huomioon myös laite ja yhteyskulut jotka eivät kaikille pienituloisille ole mahdollista osaamisesta puhumattakaan.
Omalla kohdalla yhteys puhelimineen on 60-80€/kk.
Mikäli sinällään ihan hyvää ajatusta lähdettäisiiin toteuttamaan käytännössä niin veikkaan, että noista miljoonasta käyttäjästä iso osa olisi mullan alla ennen kuin toiminta lähtisi käyntiin, jos edes silloin.
Tarvittaisiin iso kasa lakimuutoksia, eikä ainoastaan Suomessa vaan myös EU:ssa ja euro-alueella.
Minä en kannata yhtään uutta valtiolliselle kivijalalle rakennettua julkista laitosta. Onhan niiden jokaisen toiminta nähty ja todettu niiden kankeus.
Meillä on nyt jo ihan riittävästi pankkeja, jos ja kun vielä mukaan lasketaan S- pankki, löytyy ihan joka kylästä kaupan yhteydestä. Kaiken lisäksi rahaliikenne on suuren muutoksen edessä, eli se tulee kulkemaan aina vaan joustavammin ja pankkien konttoreiden tarve aina vaan vähenee. Lisäksi jokaisen pankkikortista nykyään löytyy lähimaksuominaisuus, eikä tarvitse näpytellä mitään.
Siitä vanhemman väestön osaamattomuudesta ei löydy tilastotietoa, siis pitää katsoa ympärilleen. Minä väitän, että siitä levitetään virheellistä tietoa. Täälläkin jokainen taatusti osaa hoitaa asioitaan ja veikkaan monen kuuluvan siihen senioriväestöön. Hiukan karsastan vanhuksista puhumista, koska ihminen on ainakin henkisesti nuorentunut, eikä nykyään 50- 60v ole mikään vanhus, ei edes fyysisesti.
Meilläkin on naapureita noin 70v, joista toinen ei edes koske tietokoneeseen, kun toinen taas seikkailee netissä miten tahtoo.
Eivätkä he ole mitään poikkeavia.
Pentti
Tietoni perustui viikon sisällä olleeseen tutkimukseen, jossa näin todettiin.
Lähimaksu on kirottu ja turvaton, kunnes se hävitetään.
S-pankista saa rahaa vain s-pankkilaiset s-kortilla.
K-puolelta saa kuka vaan kortilla turhan ostoksen yhteydessä.
Maksut pystyy hoitamaan joustavasti vain netissä.
Itselläni ei ole ollut ongelmia paitsi Nordealla kylläkin. Menin noutamaan tunnuslukulaitetta, koska mobiilinen kännykkä on ihan persiistä pankkiasioissa . Kiinteä laajakaista päivityksineen ja tietoturvineen on ainoa, johon uskon.
Edes virkailija ei tiennyt, miten toimitaan tunnuslukulaitteen ja vanhan paperisen version kanssa. Ehti hävittämään entiset tunnusluvut vaimoltani. Totesi, että paperisysteemi toimii aivan normaalisti toistaiseksi ja tunnuslukulaite tulee aikanaan postitse.
Turha käynti pitkine odotuksineen. Olimme varmaan sitä hiekkaa lattialla kymmenine muine.
Miten ihmeessä mummut ja vaarit pärjäävät näiden höyrypäiden kanssa ?
Heikki asialla vanhusten osalla.
Jos valtio saisi aikaan pankin, niin se kohta myytäisiin tai hävitettäisiin kuten postipankki.
Kannatan edellee Kelaa sillä siellä moni asioi jo muutenkin ns tukia hakemassa.
Heikki
Eihän se tunnusluvun lukulaite se kummosempi ole. Ensin valitset tietokoneella sen käyttäjätunnuksen kuten ennenkin, sitten sillä lukulaitteella pinkoodin. Sitten heität meneen sen paperisen pitkän rimpsun vahvistuskoodeja. Eikä sinun tarvitse muistaa muuta, kuin se yksi pinkoodi, jonka keksit itse. Se sama toimii aina. Tietysti aina pitää valita siellä pankin sivulla siitä kolmesta vaihtoehdosta se lukulaite. Helppoo.
Pentti, niin on, mutta Nordea ei osannut sitä toimittaa minulle, koska vanha systeemi toimii ties kuinka kauan. Olisin halunnut sen per heti.
Minäpäs kipasen pankissa täällä kannon päässä huilatessa, kun on kännykkä kourassa. Heh.
Kännykkä ei ole koskaan luotettava väline pankkiasioiden hoitamiseen.
Heikki
Hiukan vielä. Yksinkertasinta olisi kun lataisit sen tunnuslukusovelluksen kännykkäsi ja tekisit muuten tietokoneellasi. Se on vain nelinumeroinen pin koodi ja helppo käyttää. Et tarviis mitään lisälaitteita ja kännykkä on aina saatuvilla, niin minä teen usein. No, en minä neuvo, tee miten haluat.
Pentti
Kännykkään ei ikinä pidä otaa mitään, mikä liittyy raha-asioihin. Lataustaso, katoaminen, kännykän vaihto ja vanhan tuhoaminen, pin-koodin varastamien, kun se on aina käytössä ties missä- HALOO!
Julkiset palvelut maksetaan verorahoista ja ovat yleensä hyvin kalliita ja tehottomia. Vastustan jyrkästi julkisten palvelujen lisäämistä.
Tietääkseni pankkitiskiltä saa edelleen palvelua ellei halua käyttää tietotekniikkaa.
Sitten kun pankkitiskien määrä vähenee alle kipukynnyksen, niin ehkäpä vaikka asiamiespostit, joissa nykyisin voi hoitaa postiasioita, auttavat.
Joo saahan sieltä tiskiltä palvelua kunhan maksaa n 10 laskulta vaikka lasku olisi 5 euroa että sillä lailla terv tepivaari
Kyllä se on niin, että kännykkä maksulaitteeksi on nakkisormiselle kelvoton.
Lisäksi se ruutu ja tekstit ruudulla ovat niin pienet, että pitää olla lasit päässä ja niitä en kuljeta mkin puhelimia ja tabletteja olevan, mutta ei noihin taskuihin kovin isoja viitsi ahtaa.
Kyllä pysyn jatkossakin läppärillä pankkiasioita hoitaessani, ellei ole asiaa sille pankinjohtajalle.
Pankkia, mistä pitää tilata aika rahakassalle, en missään mielessä tarvitse.
Juhak puhuu asiaa, puhukaa muutkin. Näin se on. Vaikka olen näppäräsorminen pianisti- eivät nämä nakkisormet tee kännykän teksteissä kuin virheitä.
Pöh, taidattekin olla vähän uppiniskaisia. On ne sormet mullakin ja pienin kännykkä 4.7″ mitä on saatuvilla, mahtuu haalarin taskuun. No, tehkää vanhanaikaisesti vaan, vaikka helmitaululla.
Pentti
Mitä h…. tiä sinä pankkiasioita hoidat siellä metsässä kannon nokassa jollakin kännykän rääpäleellä. Joku arvo nyt raha-asioillekin.
Minä olen todennut ihan fyysisesti, että kännykän teksteillä ja numeroilla ei ole mitään tekemistä minun sormieni kanssa- piste.
Kyllähän niitä palvelua tarjoavia pankkeja vielä on, ja kyllähän ne palvelevat toimistoilla niin kauan kun asiakkaat sitä haluavat.
Vaan se on puhtaita numeroita. Jos ei ole tarpeeks ihmisiä jotka haluavat tarpeeksi palveluita joista vielä jotain maksaisivat, ei yhtälö kestä.
Itsehän ehdotin jo vuosikausia sitten että joka kylässä sopisi olla yksi ”asiointipiste”. Siinä voisi olla myös työttömiä ja vapaaehtoisia. Se on pari tietokonetta ja henkilö joka opastaa. Siellä voisi käydä niin viranomaiset kuin pankit kuin kaikki muutkin tällaiset asiat niin että aina on oikea ihminen auttamassa, vaikka naputtelemassa puolestasi. Kaikki toiminnat nauhoitetaan mustaan laatikkoon joten jos tulee epäilystä väärinkäytöistä, ne voidaan asianomaisten luvalla tutkia.
Muuten hyvä ajatus, mutta pelottaa työttömät ja vapaaehtoiset näkemässä miten paljon rahaa on jonkun vanhuksen tilillä, jne.
No siis tietenkin turvallisuusselvitys pitää tehdä, mutta työttömistä veikatenkin iso leijonaosa siitä selviäisi. Juridisesti tässä on vähän sama kun esim. äänestysavustajan hommassa.
Ja – tätähän ei ole PAKKO kenenkään käyttää.
Kyuu
Yhden luukun palvelu olisi aivan hieno kokonaisuus isolle osalle ihmisiä , kunhan sen vain joku toteuttaisi.
Miksi tämä asia on niin vaikeaa pankeille ?
Reaaliraha ja sen käsittely edustaa vain noin 5-6 % koko pankkitoiminnasta. Loppu n. 95 % on sijoitus, pörssi, brandi ym. immateriaalisen rahan kanssa pelaamista, joilla pankit tekevät tuloksensa.
Eiväthän ne pirut vaan pysy saman katon alla. Meillä oli kunnan virastotalossa Kela, Poliisi ja Verottaja saman katon alla. Jotain muuta olisi pitänyt kai olla, koska valtion palvelut vaan katosivat.
Eiköhän niitä palveluita hoida kohta vakuutuyhtiöt muodostaen finanssitaloja, siihen jo merkkejä olemassa.
Palaan vielä aiempaan kommenttiini, ajatus hyvä, mutta toteuttaminen käytännössä mahdotonta.
Edes teoriassa Suomen Pankilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa moista ehdostusta, siis ei edes teoriassa.
Vaikuttaako huomenna alkava pankkilakko päivittäisiin raha-asioihin??
Toimiiko verkkopankki, ottoautomaatit ja maksaminen pankkikortilla normaalisti ??
Olen miettinyt tätä hartaasti.
Teoriassa juu, esimiesvoimin nämä pysyvät pystyssä.
Mutta tämä IT-väen kielto vastata huoltopyyntöihin yhdistettynä siihen että ”mystisesti” on juuri tehty verkkohyökkäyksiä pankkeihin ja vielä Ylen ykkösaamussa tämän työväen edustaja vihjaili että miten ikävästi käy jos nyt vaan mitenkään sattuisi mystinen verkkohyökkäys.
Oliko se uhkaus vai ainoastaan surkein ulostulo ikinä?
Samaa mieltä. Muutenkaan ei eletä ajassa, että olisi vielä lakkojen aika.
Hauskaa keskusteluahan tämä, toivottavasti Heikki, eikä kukaan muukaan ota itseensä tästä. Aina välillähän pitää hiukan irroitella.
Vastaus Mikalle:
Suomen Pankki sinänsä ei voi olla se haarakonttori. Se voi olla uusi valtiollinen pankki, joka tietenkin on sidoksissa Suomen Pankkiin. Voin kysyä Hakkaraiselta, kun tapaan.
Pentti
Tämähän oli ideanpoikanen keskustelun herättämiseksi. Ja irroittelu kuuluu asiaan- tietysti !
Kaikki Suomessa toimivat pankit ovat ”sidoksissa” Suomen Pankkiin, mutta se, että valtio perustaisi oman pankin, jolla olisi jonkinlainen erityisside Suomen Pankkiin taitaa kuitenkin olla käytänössä mahdotonta ja vaatisi ison tukun lakimuutoksia, eikä kansallinen hyväksyntä niihin riittäisi.
… vielä Mikalle:
– Suomen pankki on ollut lähes jokaisessa Suomen merkittävässä kaupungissa, joissa jokaisessa on jäljellä edelleen komea pytinki.
Tampereella Hämeenkadun ja Hatanpään Valtatien risteyksessä. Lahdessa Kauppatorilla.
Historiaa wikissä
Suomen Pankkiin kuului aikaisemmin useita haarakonttoreita, jotka sijaitsivat Joensuussa, Jyväskylässä, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Viipurissa.
Suomen poliittisessa historiassa on sanonta ”panna Suomen Pankkiin korkoa kasvamaan”. Sanontaa on käytetty erityisesti Mauno Koivistosta, joka siirtyi Suomen Pankin tehtäviin, kunnes Koivistosta tuli Suomen presidentti vuonna 1982.[13] Sanonnan alkuperä saattaa olla Rafael Paasion toteamuksessa.[14]
Sossu on käsittääkseni joka paikkakunnalla. Sossussa sopii alkaa avustaa pankkiasioissa. Mieluummin sellainen jonne pääsee ilman ajanvarausta esittämään noita asioita ja saada apua niiden hoitoon.
Eemeli
Sossu on paha paikka jo nimensä vuoksi monelle.
Olenpa tainnut joskus sanoa että ennemmin kuolen kuin rupean värkkäämään jotakin tukiaisanomusta.
Ne nuo yritystuet ovatkin sitten oma lukunsa. Taloussanomissa yritysten tunnusluvut, liikevaihto, omavaraisuus …jne. Ne eivät anna todellista kuvaa yrityksen toiminnasta. Omavaraisuus voi olla 100% mutta yrityksen toimeliaisuus/liikevaihto luovat sitten oman kuvansa. Yrityksessäni; todella pieni ja työllistävyys 1-h/v. Yritykseni omavaraisuus on sanalla sanoen melko kehno…mutta yritykseni velat ovat osakkeenomistajan henkilökohtaisia lainoja. Siis ei ulkopuolisia lainoja.
Nykyisellään yritykseni on lähinnä harrastelua; markkinakalustoni autoineen myin pois ja samalla supistin yritykseni omistajiin kohdistunutta velkaa.
Nykyisin elelen ihan oikeasti pienyrittäjänä, jos en aiemminkaan kokenut olleeni mikään oikea mainittava yrittäjä.
Putkinen. Ei oo tarkoitus, että tukianomusta väsää vaan että saa ilmaista apua pankkihommien hoitoon kun ei vaikkapa omista minkäänlaista tietokonetta tai ei muuten osaa.
Eemeli, se olisikin hyödyllistä, mutta moni oikea ihminen ei halua avata sossun ovea jo ihan periaatteesta – joku voisi vielä luulla, että hakee sossusta rahaa.
Kansanopistot taitavat järjestää tietsikkakursseja vanhuksille.
Eemeli
Ymmärsithän edellisen viestini ? Moni hyvin toimeentuleva ihminen kierää sossun kaukaa, vaikka siellä olisi digipalveluja. Ne pitäisi tarjota joko pankissa tai vakuutuslaitoksissa.
Juuri noin kutenHeikki julki tuo pankin taikka sossun pitäisi antaa noita palveluja kun ihminen ei osaa taikka ei omista konetta .
Pankkienkin pitäisi katsella itseään peilistä kun eivät edes yritä ???? terv tepivaari
Pankissa (ainakin joissakin) on asiakasta varten itsepalvelutietokoneita ja opastusta niiden käyttöön. Ainakin Varkauden Nordeassa.
Mielestäni ei ole taloudellisesti järkevää että joka ikinen firma ja laitos järjestää oman tietokonepisteen. Tämä on yksi asioita joka pitäisi hoitaa laajemmin.
Pankkikonttoreissa tosiaan tällainen piste on ja hyvin avuliaitakin ovat etenkin Nordeassa mitä kuullut, mutta kun pankkikonttori on sadan kilometrin päässä niin ei hirmuisesti lämmitä.
Tämä voisi olla myös kirjaston palvelu, ja jossain päin on ollutkin rajallisesti.
Joo varmaan kansanopistot tekee noin mutta paljonkos se auttaa kun vanhuksella ei ole kotona konetta eikä rahaa ostaa sellasta .
Sitten kokonaan eri juttu ei nuot opistojen kurssit ihan ilmasia ole nekään ja paljonko muistavat kotona siitä terv tepivaari
Kyuu kirjoitti: ”Tämä voisi olla myös kirjaston palvelu, ja jossain päin on ollutkin rajallisesti.”
Olen tehnyt Oulun pääkirjastossa tällaista ”digitalkkaripalvelua” yhdeksän kuukautta. Apua tarvitsevia on todella paljon, iso osa iäkkäitä, mutta myös nuoria. Yhtenä merkittävänä ryhmänä ovat maahanmuuttajat.
Yksi perusprobleema on pankkiasioiden hoitaminen, tyypillisesti tiliotteen tulostaminen. Tämä on hankala asia, koska siinä ei voi kovin paljon auttaa, ihmisen tilinäkymiin kun ei ole mitään asiaa.
Yhtälö vaatisi yhteistyötä eri tahojen välillä.
Hyvä Kari !
https://demokraatti.fi/iakkaat-ihmiset-on-jatetty-pulaan-digiloikkaavassa-teknologiahuumassa-t
Eemeli
Tästä juuri puhutaan kovenevin äänessävyin, hyvä artikkeli
Meillä Tammelassa Osuuspankki laihtui vuosien myötä siten, että loppuvaiheessa (vuosi sitten) ei ollut kuin K-kaupan palvelupiste, nyt ei sitäkään.
Kalle
Tämäkin tukee vaikka palvelubussin ilmestymistä Tammelan keskustaan.