Vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä

Varsinkin ennen Talvisotaa Suomessa tehtiin valtavalla innostuksella hyvin suuri määrä oikeaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Se Suomen itsenäisenä säilymisen kannalta äärimmäisen tärkeä vapaaehtoistyö tehtiin Suojeluskunnissa ja Lottajärjestössä.

Ilman yllämainittua vapaaehtoista maanpuolustustyötä, jota tekivät antaumuksellisesti suojeluskuntalaiset ja lotat, Suomi tuskin olisi saavuttanut torjuntavoittoa Talvisodassa – eli todennäköisesti Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä Talvisodan seurauksena. Toki Suojeluskuntien ja Lottajärjestön merkitys oli valtavan suuri myös saavutettaessa Jatkosodassa loistavat torjuntavoitot, joiden ansiosta Suomi jäi itsenäiseksi.

Vuonna 1919 Valtiohoitaja Mannerheim lausui kultaiset sanat Suojeluskunnista.

Erinomaisia, tänäänkin paikkansa pitäviä, perusteluja Suojeluskunnille kirjoitettiin perusteluihin Lakiin Suojeluskunnista.

Minun vanhoja perustelujani ja Stalinin arvio Suojeluskuntien merkityksestä löytyy täältä.

Nykyisyys

Vapaaehtoisesti voi toki nytkin tehdä maanpuolustusta tukevaa työtä reserviläisjärjestöissä, mutta se on kuitenkin kaukana oikeasta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Reserviläisjärjestöissä ja MPKssa kohotetaan henkeä, ja ylläpidetään joitakin yksittäisen sotilaan taitoja – mutta Suojeluskunnissa harjoitellaan toimintaa sotilasjoukkona ja valmistaudutaan konkreettisesti puolustamaan maata.

Esimerkiksi Viron Suojeluskunta (Eesti Kaitseliit) on tänään järjestö, jonka jäsenet tekevät oikeaa, todella merkittävää, vapaaehtoistyötä Viron maanpuolustuksen hyväksi. Minun mielestäni myös Suomeen pitää perustaa uudelleen Suojeluskunnat puolustusvoimain komentajan alaiseksi puolustushaaraksi.

Monenlaisia ajatuksiani Maanpuolustuksesta löytyy useista eri artikkeleistani täältä.

11 vastausta artikkeliin “Vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä”

    1. Olet oikeassa Niilo.

      Jos puolustusvalmius perustuu palkattuun henkilökuntaan niin se maksaa maltaita. Joka ukolle pitää maksaa kovaa palkkaa vaikka hän vain istuu valmiudessa tehdä jotakin jos jotakin tapahtuu.

      Suojeluskunnan vapaaehtoisille ei tarvitse maksaa siitä, että he ovat valmiina puolustamaan Suomea erittäin nopeasti saatuaan hälytyksen. Kaikki varustus, mukaanluettuna ase ja patruunat ovat kodissa hyvässä asekaapissa.

      Kun tulee hälytys, niin suojeluskuntalaiset menevät aseensa kanssa sovittuun paikkaan, vaikkapa suojaamaan tärkeää kohdetta. Hälytyksestä tunnin kuluttua paikalla on jo aseistettua porukkaa ja lisää tulee koko ajan.

      Nykyinen systeemi, joka perustuu siihen, että sotivat joukot perustetaan reservistä on aivan liian hidas. Täällä tarvitaan poliittisen tahon päätös joukkojen perustamisesta – Virossa riittää, että Suojeluskunnan päivystäjä painaa hälytysnappia kun vihreitä miehiä hiiviskelee jossakin.

      1. Matti Kassila ohjasi vuonna 1954 Agapetuksen romaanin mukaan elokuvan Hilman päivät. Elokuva toimii eloisana allegoriana siitä mitä tapahtuisi jos meillä olisi vapaaehtoisuuteen perustuva suojeluskunta ja tulisi hälytys. Palopäällikkö eksyi metsään ja ruuttahuoneen avain oli jonkun muun taskussa. Talo paloi. Tiedetään, tiedetään – Virossa ei voisi käydä näin. Elokuva oli sitäpaitsi fiktiivinen.

  1. Joku saattaa ajatella, että mitään Suojeluskuntia ei tarvita – onhan meillä Maakuntajoukot.

    Maakuntajoukot ovat periaatteessa ihan hyvä asia – käyvät harjoittelemassa useammin kuin tavalliset reserviläiset. Teen kunniaa jokaiselle maakuntajoukoissa toimivalle, he tekevät hyvää työtä.

    Valitettavasti se työ ei kuitenkaan auta mitään yllätyshyökkäyksen tapauksessa, kun maakuntajoukkoihin kuuluvilla ei ole henkilökohtaisia aseita patruunoineen kodeissaan, eikä valtuuksia tehdä yhtään mitään. Venäjä tulee tekemään nimenomaan yllätyshyökkäyksen, joten maakuntajoukoille EI ole silloin jaettu aseita etukäteen.

    1. MAAKK joukoille ei jaeta aseita ja patruunoita kotiin johtuen Suomen jokaisen hallituksen linjauksesta. Oli se SDP, Kokoomus, Kepu, mikä vaan, kukaan ei näistä ole sitä asiaa ajanut. Jyrki Haapala Poliisi, Komisario, oli taas sitä mieltä että MAAKK joukoilla pitää olla arsenaali kotona ja hyvä koulutus. Tietenkään millekään pipi päälle ei moista myönnetä. Kaikille MAAKK joukon henkilöille on tehty mm turvallisuus-selvitys , kuntotesti, ampumataito testi sekä sotilaallisia taitoja ylläpitävää koulutusta. Siitä vaan kuka tahansa kokeilemaan, on helppo puhua, tekeminen onkin toinen asia.

  2. Kyllä paikallisjoukot ja MAAKK hoitaa ison työn harjoittelun puolesta. Ilman tätä porukkaa olisi mitä…ei yhtään mitään, paperiarmeija ”ohi on” ressuja jotka muistelee 60-80 luvun ”sotilas aikaansa”. Näin se vaan on.

    Eiköhän olla tyytyväisiä heihin jotka edes jotain panostaa puoli-ilmaiseksi tämän maan puolustamiseen. Minua sieppaa se että moni kertoo ja käskee mitä tehdä mutta kas kummaa, näitä ei näy yhdessäkään harjoituksessa.

  3. Nykyisin on äärimmäisen tärkeää, että tehokas vastarinta alkaa heti kun Venäjä hyökkää. Ei ole aikaa saada poliitikoilta käskyä perustaa joukkoja reservistä.

    Virossa on hyvä, kun on käsky aloittaa vastarinta ilman eri käskyä. Norjassa jopa perustuslaki käskee aloittamaan vastarinta ilman ei käskyä. Suomessa sekin asia on ihan päin persettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *