Varsinkin ennen Talvisotaa Suomessa tehtiin valtavalla innostuksella hyvin suuri määrä oikeaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Se Suomen itsenäisenä säilymisen kannalta äärimmäisen tärkeä vapaaehtoistyö tehtiin Suojeluskunnissa ja Lottajärjestössä.
Ilman yllämainittua vapaaehtoista maanpuolustustyötä, jota tekivät antaumuksellisesti suojeluskuntalaiset ja lotat, Suomi tuskin olisi saavuttanut torjuntavoittoa Talvisodassa – eli todennäköisesti Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä Talvisodan seurauksena. Toki Suojeluskuntien ja Lottajärjestön merkitys oli valtavan suuri myös saavutettaessa Jatkosodassa loistavat torjuntavoitot, joiden ansiosta Suomi jäi itsenäiseksi.
Vuonna 1919 Valtiohoitaja Mannerheim lausui kultaiset sanat Suojeluskunnista.
Erinomaisia, tänäänkin paikkansa pitäviä, perusteluja Suojeluskunnille kirjoitettiin perusteluihin Lakiin Suojeluskunnista.
Minun vanhoja perustelujani ja Stalinin arvio Suojeluskuntien merkityksestä löytyy täältä.
Nykyisyys
Vapaaehtoisesti voi toki nytkin tehdä maanpuolustusta tukevaa työtä reserviläisjärjestöissä, mutta se on kuitenkin kaukana oikeasta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Reserviläisjärjestöissä ja MPKssa kohotetaan henkeä, ja ylläpidetään joitakin yksittäisen sotilaan taitoja – mutta Suojeluskunnissa harjoitellaan toimintaa sotilasjoukkona ja valmistaudutaan konkreettisesti puolustamaan maata.
Esimerkiksi Viron Suojeluskunta (Eesti Kaitseliit) on tänään järjestö, jonka jäsenet tekevät oikeaa, todella merkittävää, vapaaehtoistyötä Viron maanpuolustuksen hyväksi. Minun mielestäni myös Suomeen pitää perustaa uudelleen Suojeluskunnat puolustusvoimain komentajan alaiseksi puolustushaaraksi.
Monenlaisia ajatuksiani Maanpuolustuksesta löytyy useista eri artikkeleistani täältä.
