Missä piileskelevät YLE:n faktantarkistajat?
YLE julkaisi tänään iltapäivällä jutun otsikolla ”Ennakkoäänestys alkoi – näillä ohjeilla äänestät kuin mallikansalainen”. Olisi (taas kerran) ollut YLE:n omilla faktantarkistajalla töitä, sillä jutussa väitetään kahteen, tai oikeastaan jopa kolmeen kertaan, että äänestyslippuun saa kirjoittaa vain ehdokkaan numeron, ei mitään muuta, tai ääni hylätään.
Tuo väitehän ei ole totta.
Vaalilain 85 §:n mukaan lippuun saa lisätä selvennyksen siitä, ketä äänestäjä tarkoittaa. Jos siis kirjoitan lippuun ehdokkaan numeron ja nimen, lippu on hyväksyttävä.
Kovasti YLE on esitellyt näitä faktantarkistajiaan, jotka tarkistavat ehdokkaiden väitteiden todenperäisyyttä. Ehkä heidän kannattaisi tarkistaa myös YLE:n omien juttujen todenperäisyyttä.
Ai niin, linkki juttuun: https://yle.fi/uutiset/3-10026620
Mitään muuta lipussa ei saa olla kuin oikein kirjoitettu numero.
7. Merkitse kynällä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jolle haluat antaa äänesi. Ehdokkaan numeron löydät ehdokasluettelosta. Älä kirjoita äänestyslippuun mitään muuta!
Kyllä tässä nyt pitää olla vaalilain kannalla ja kompata blogaajaa, ks. Vaalilaki 5 luku 51 § sekä samaisen lain 6 luku 76 §. Siteeraan jälkimmäistä.
Äänestäjän on niin selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa.
Laki ei siis sano tässä mitään muusta kirjoittamisesta, ainoastaan ettei saa olla epätietoisuutta.
Mutta sitten menemme lakia eteenpäin, 7 luku 85 § jossa kerrotaan milloin äänestyslippu on mitätön. Ensin pari otetta, eli äänestyslippu on mitätön, jos…
5) ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
6) äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä
Mutta sitten tulee se tärkeä lisäys, viimeinen lause ja se sanoo näin:
Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.
Viisainta vaan laittaa pelkkä numero. Ei kannata jättää jonkun viskaalin päätettäväksi onko asiaton vai ei.
Lipun hyväksyttävyyden tarkistaa ensin äänestyspaikalla vaalilautakunta ja loppujen viimeksi keskusvaalilautakunta. Kyllä heidän on noudatettava vaalilakia kirjoitti YLE mitä hyvänsä.
Faktantarkastajat taisi olla aamulehteläisiä ja juttu oli Aamulehdessäkin.
Lakia voidaan tulkita aika monella tavalla. Kuka se millään todistaa, että se oli mun vaalilippu ja se on hyväksyttävä tai valitan EUhun.
Olisi aika erikoista, jos sekä vaalilautakunta että keskusvaalilautakunta hylkäisi äänestyslipun vastoin lakia. Jos numeron lisäksi kirjoittaa nimen, lain säädös on kyllä aivan yksiselitteinen.
Säälittävin yksioikoisuudessaan (mieluvituksettomuudessaan) on se ”äänestäjä” joka piirtää äänestyslippuun kirkkovenheen kuvan.
…tai aku ankan.
Vaatii se Aku Ankan piirtäminen ainakin jonkin verran taitoa.
Tarkastuslautakunta hylkää kaikki muut kuin ehdokkaiden numerot vaalilipuissa.
Ylen yksinkertaistettu juttu on sinänsä hyvä ohje – ei siinä mitään. Mutta en mitenkään haluaisi uskoa, että tarkastajat hylkäisivät laillisen äänestyslipun.
Kari Rönkä kirjoittaa asian kuten laki yksiselitteisesti sanoo.
Yle kirjoittaa asian kuten se on helpointa selittää, mutta muotoili asian mielestäni huonosti. Ei pitäisi esittää lainsäädännöllistä väitettä joka ei pidä paikkaansa.
Vielä enemmän pointtiin: minulla meni n. 2 minuuttia kirjoittaa tuo kommentti jossa oli useita linkkejä lakitekstiin, lainauksia ja muotoiluja. Kaksi minuuttia etsiä laki, etsiä kohta, kirjoittaa siitä. Jos vaalien alla olevaan lakitekstiartikkeliin ei ole journalisteilla kahta halvatun minuuttia aikaa tarkistaa lakitekstiä mihin viittaa, se on aika jäätävän huonoa journalismia.
Heikki, mitä tekemistä tarkastuslautakunnalla tässä on? Jos vaalipiirilautakunta tarkastuslaskennassa hylkää äänestyslipun, jossa on numero ja sitä vastaava nimi eikä muita merkintöjä, vaalipiirilautakunta täysin yksiselitteisesti rikkoo vaalilakia.
Ei kannata pelleillä vaalilautakunnan kanssa. Miksi ihmeessä sinne pitäisi mitään muuta kirjoittaa kuin numero?
Äänestäjä voi olla vanha ja käsi vapista. Hän huomaa numeron kirjoitettuaan, ettei se ole yksiselitteisen selvä. Hänellä on silloin oikeus kirjoittaa lappuun myös esimerkiksi Niinistö.
Niin laki sanoo.
Mä piirsin vain numeron mitään lisäämättä.
Putkinen, on myös vaalipaikalla avustajia.
Joidenkin mielestä voi olla nöyryyttävää käyttää avustajaa. Ja on täysin laillista selventää numeroa nimellä. Piste.
Se vaalilaki on kirjoitettu hyvin.
Jos YLE levittää väärää tietoa, eikös oikea osoite ole tehdä heille oikaisuvaatimus.
Minäkin eilen kuuntelin lähetystä eri äänestyspaikoilta ja kovasti kuuluu olevan virkailijoilla erilaisia tulkintoja sekä sovelluksia vaalilaista. Jo pelkästään esimerkkinä lapsen pääsystä äänestyskoppiin on kaksi eri tulkintaa.
Pentti, olen antanut palautetta suoraan YLE:n toimittajillekin.
Ainoastaan numero vaalilipukkeeseen !!!
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801182200677944_u0.shtml
Iltalehden neuvo on hyvä, mutta hekin kyllä valehtelevat uutisessaan. Sääli.
En aio kuitenkaan palautetta pistää. Muistan vieläkin kun pistin n. vuosi sitten eräälle journalistille kohteliaan ja kunnioittavan palautteen jossa esitin hänen tehneen pienen virheen jutussa. Hän ilmoitti sitten somessa että hän sai minulta törkeän uhkailuviestin.
Nykyään kun ollaan niin herkällä kaikkialla ja toimittajia kohti lentää niin paljon vihaa, mitä kohteliainkin palaute voidaan nähdä hyökkäyksenä. Kaikki nähdään hyökkäyksenä.
Olen tuon lain lukenut, mutta kukaan ei sitä tunne eikä sitä kukaan ohjeista noin. Laki pitää muuttaa. Vain numero ! Se on yksiselitteinen.
En kannata tuon poikkeuksen poistamista laista ennen kuin on jollain muulla tavalla ratkaistu ykkösen ja seiskan ongelma. Tähänhän kiinnitti huomiota selvityspyynnöllä oikeuskanslerikin 2011 vaalien jälkeen – oikeusministeriö julkaisi pitkän selonteon asiasta myöhemmin samana syksynä. Ongelma pahenee lähiaikoina, kun tulee valtava määrä uusia äänestäjiä, jotka on koulussa opetettu tekemään seiska ilman poikkiviivaa – toisin kuin aiemmin ja äänestysohjeissa.
Sitä paitsi vaalilautakuntien jäsenten on tunnettava vaalien järjestämiseen liittyvä lainsäädäntö. Se ei ole mahdottoman laaja asia opeteltavaksi.
Eivät ne tunne Kari.
Vaalilain mukaan pitää kysyä henkkari ennenkuin antaa vaalilipun.
Minulta, vaimolta eikä keneltäkään muulta sitä paikalla ollessani kysytty.
Toki sen äänestyksen jälkeen lippua pussitettaessa kerran kysyttiin, mutta se ensimmäinen lain vaatima kysyntä jäi pois.
Minäkin olen joskus vuosia sitten istunut varsinaisten vaalien toimihenkilönä. En muistaakseni lukenut vaalilakia, tuskin edes tarjottiin luettavaksi.
Suuri osa toimihenkilöistä omasi kuitenkin pitkän kokemuksen vaalitoimitsijana olemisesta ja he opastivat miten mikäkin tehtävä piti hoitaa. Olin myös laskemassa ääniä ja siellä vähänkin epäselvät tapaukset katsottiin koko porukalla.
Stalin sanoi että äänestäjät eivät päätä mitään, vaan ne jotka laskevat äänet. Ikävä kyllä pitää paikkansa.