Vankileiri

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005669368.html

Paljon on kirjoitettu ja puhutta saksalaisten vankileireistä,
mutta Suomessa on ollut lähes samat mittapuut täyttävä leiri.
Vankileirin kohtaloita ei voida pyyhkiä.
Kuinka moni oli syyttä leirillä ja olivatko tuomiot voittajan sanelemia?
Arvo Mäkelä kertoo osuutensa, mutta menehtyneet eivät ole päässeet sanomaan sanaansa.
Totuus on karmiva vankeja kuoli heinäkuussa nälkään 30 joka päivä jopa pahimpina päivinä yli 60 henkilöä.
Anteeksi antoa ja sovintoa on vaikea tehdä ellei ensin todeta ja myönnetä tapahtumat.

20 vastausta artikkeliin “Vankileiri”

  1. Sota on sotaa, vangeilla ei tarvitse olla hotellitasoista majoitusta.

  2. Saksalaisilla ja suomalaisilla leireillä oli ”germaanisen valtiasrodun” vastustajia.
    Molemmilla leireillä kuoltiin nälkään ja tauteihin.
    Molemmilla leireillä tapettiin ihmisiä mielivaltaisesti.

    1. Pakkoruotsin opettajani Mikko Elo teki eduskuntakaudellaan aloitteen pakkoruotsituksen lopettamisesta. Hänen vaarinsa tapettiin Ekenäsin vankileirillä luullakseni ”germaanisen valtiasrodun” vastustajana ilman oikeudenkäyntiä.

      Tässä hänen lainattu kommenttinsa:

      http://mikkoelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177042-onko-stubb-suomen-edustaja-eussa-vai-eun-edustaja-suomessa

      ”Mikko Elo 2.10.2014 17:11 Vastaus kommenttiin #107

      Raato,

      Siinä olet oikeassa, etä vuoden 1918 tapahtumissa on paljon selvitettävää. Ihmettelen vain, miksi kevään ja kesän 1918 tapahtumia ole haluttu tutkia. Olihan kuitenkin kysymys selvästi kansanmurhasta, kun noin 30 000 suomalaista tapettiin nälkään tai telotettiin.
      Tämä on minulle henkilökohtaisesti merkittävä asia. Isoisäni ammuttiin ilman tutkimusta 25.9.1918. Se, kuka hänet ampui tai miksi, ei ole koskaan selvitetty. Isoäitini jäi 9 lapsen kanssa ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa.
      Valtionhoitaja oli Mannerheim, joka arvioideni mukaan tänä päivänä joutuisi Haagin tribunaaliin kansanmurhasta. Valkoinen Suomi pitää häntä kuitenkin sankarina.”

      1. Minunkin äitini isä tapettiin vankikuljetuksen aikana Hauholla mielivaltaisesti muistaakseni samana päivänä. Muodollinen syy kyllä kirjattiin. Oli ilmeisesti syyllistynyt elintarvikkeiden pakko-ottoon Kuhmalahdella, jossa oli sijoitettuna tuhatlukuinen punaisten joukko pidemmäksi aikaa.

        Elintarvikepula maassa oli jossakin määrin sosialidemokraattien syytä, koska olivat häirinneet väkivaltaisesti maataloustöitä edellisenä satokautena.

      2. ”Valtionhoitaja oli Mannerheim, joka arvioideni mukaan tänä päivänä joutuisi Haagin tribunaaliin kansanmurhasta. ”

        Jos Mannerheimi olisi puuttunut mielivaltaisiin teloituksiin, niin kuumakallet olisivat ampuneet hänet punaisten kanssa samaan läjään. Muilutettiinhan Stålhbergkin myöhemmin. Toki selvisi hengissä.

        1. https://fi.wikipedia.org/wiki/K._J._St%C3%A5hlberg

          ”Lapuan liike kyyditti 14. lokakuuta 1930 Kaarlo Juhon ja tämän vaimon Ester Ståhlbergin Kulosaaren kodistaan Joensuuhun, koska Ståhlberg oli esiintynyt oikeistoradikaalia toimintaa vastaan. Tapahtuman johdosta yleinen mielipide Suomessa nousi muilutusta ja myös yleisemmin Lapuan liikettä vastaan. Operaation suunnittelusta epäilty yleisesikunnan päällikkönä toiminut kenraalimajuri Wallenius joutui eroamaan.”

  3. Isoruotsalainen äärinationalisti Paavo Lipponen ei ottanut koskaan Mikko Eloa hallitukseensa, koska Mikko kantoi kaunaa freudentalismia kohtaan, joka taas Patelle näyttää olleen ihana aate, toki ylsi vain pronssimitaliin. Ei Pate mitään sekundaa kuitenkaan ollut alallaan, pronssikin voitetaan.

  4. ”Anteeksi antoa ja sovintoa on vaikea tehdä ellei ensin todeta ja myönnetä tapahtumat.”

    Minä tyydyn jo oikeiden johtopäätösten tekemiseen.

    Kapinaan oli välttämättömänä tekijänä, joskaan ei ainoana välttämättömänä tekijänä, vauraimman ja germaaniseksi valtiasroduksi itsensä mieltäneen tietoinen ja tarkoituksellinen syrjintä halveksimaansa suomalaista rotua kohtaan.

    Svekomaaninen politiikka on jatkunut RKP:n ja Folktingetin puheenjohtajan Eric von Rettigin rotujen väliseksi sodaksi luonnehtiman sisällissodan jälkeen katkeamattomana tähän päivään saakka. Svekomaaninen politiikka todistaa olemassa olonsa Suomen laista, johon on kirjattu etninen syrjintä, jossa suomalaista (finne) yksilöä syrjitään ruotsalaisen (finländare) yksilön hyväksi.

    Johtopäätökseni on, että ellei svekomaanipuolue itse tee aloitetta kyseisten syrjintäpykälien purkamiseksi, on svekomaanipuolue lopetettava.

    Miten yltiönationalistinen puolue lopetetaan tai miten sen toimintaa rajoitetaan?

    1. Puolue voi lopettaa itse itsensä.
    2. Lipposenko periaatteella?: ”Nationalistit on eristettävä!”, ”Nationalisteille ei saa antaa tuumaakaan periksi!”
    3. Valittamalla syrjinnästä Euroopan Unioniin? Niinistön tulkinnan mukaan unionin tuomioistuinten päätökset käyvät kansallisten lakien yli.
    4. Tekemällä erillinen laki syrjintää tukevan puolueen lakkauttamiseksi? Tässä voisi ottaa mallia Saksan hitlerismin vastaisista lakipykälistä. Freudenthal -mitalia kantavat juostaisiin kiinni ja sitä rataa.

  5. On yksi asia antaa anteeksi historian vääryydet. On vähän myöhäistä tuomita sata vuotta sitten tapahtunutta.

    On toinen asia mitä teemme huomenna. Olen kieltämättä itsekin huolissani tietyistä kielipolitiikan varjolla toimivista ikävyyksistä. Siitä olen kuitenkin varma että sitä asiaa ei ratkaista aseilla vaan järjellä.

    1. Juurikin näin. Minusta historiaa on kiva tutkia, mutta turha siitä on väitellä kun se ei voi muuttua miksikään.

      1. ”Juurikin näin. Minusta historiaa on kiva tutkia, mutta turha siitä on väitellä kun se ei voi muuttua miksikään.”
        ————————
        Väittely antaa älylle haastetta ja tuo tulkintoihin ymmärrystä.

        Varsin mielenkiintoinen on valtalain vaihe.
        Sosialidemokraatit ja osa porvaristosta ajatteli, että valta kuului Suomen eduskunnalle, kun Suomen korkein päämies, suurruhtinas Nikolai oli luopunut vallasta.

        Valtalakia vastaan Kerenskin kanssa taistelleet suomalaiset saattoivat toimia maanpetoksellisesti ja ehkä heidät olisi pitänyt isänmaallisimpien mielestä ampua yhteen läjään ellei kahteen. Mutta se olisi ollut laitonta, koska Suomen laissa ei ollut maanpetospykäliä lainkaan.

        Venäjän bolshevikit tukivat maamme itsenäisyyspyrkimyksiä jo ennen valtalakia, eikä Leninkään linjaansa muuttanut, kun Suomi julistautui itsenäiseksi vuoden lopulla.

        Lenin toki tahtoi, että Suomi olisi joutunut täkäläisten isänmaallisten sosialidemokraattien hallintaan mieluummin kuin porvariston hallintaan ja antoi siihen tarkoitukseen aseellista apua.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtalaki

        ”Valtalaki oli Suomen eduskunnan heinäkuussa 1917 hyväksymä perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle. Lakia ajoi varsinkin eduskunnassa tuolloin enemmistöä hallussaan pitänyt Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja sitä tuki osa porvarillisista puolueista, jotka uskoivat sen edistävän Suomen itsenäisyyttä. Valtalaki ei koskaan tullut voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan lain suomalaisten vastustajien myötävaikutuksella. Tämä lisäsi vasemmiston ja oikeiston keskinäistä katkeruutta Suomessa syksyllä 1917.”

        1. On helppo huomata, että tunnelmat olivat kaoottiset vuonna 1917. Eikä voi ehdottomasti väittää, että E. N. Setälä tai Carl Enckell olisivat toimineet valtalakia vastustaessaan vihamielisesti itsenäistymispyrkimyksiä vastaan. Hehän saattoivat esimerkiksi pelätä, että Kerenski olisi lähettänyt Venäjän sotavoimat Suomeen ottaakseen Suomen valtaansa sotilaallisesti.

  6. Lähimenneisyydessä oli Aamulehdessä juttu, jossa kerrottiin, kuinka venäläisiä sotavankeja pidettiin kylmässä ja nälässä Yhtyneiden Paperitehtaitten töissä. Päävastuullinen oli kenraali Rudof Walden, joka oli kyseisen kolhoosin johtaja noihin aikoihin.
    ———————–
    On ymmärrettävää, että sisällissodan vankileireillä, Suomen sotavankileireillä ja germaanisen valtiasrodun leireillä Saksassa oli puutetta ruoasta, koska vapaakin kansa kärsi puutteesta, mutta oli touhussa mukana myös koston makua.

    1. Walteenikaan ei ollut yhtä armahtavainen kuin esimerkiksi Marko, joka ei tahtoisi muistella menneitä pahalla, eikä soisi muidenkaan muistelevan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *