Jarno Limnéllin kolumni: Hybridivaikuttaminen voi johtaa sotaan
Turvallisuuspolitiikassa pelataan nyt kovaa peliä. Nato linjasi, että yhteen maahan hybridihyökännyt, saattaa saada kimppuunsa koko Naton, kirjoittaa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.
Tänä kesänä Suomessa on mitattu lämpöennätyksiä ja varoiteltu tu- kalasta helteestä. Kuumat hetket ovat vallinneet myös maailmanpoli- tiikassa. Heinäkuussa oli kolme tapahtumaa, joissa käsitellyt asiat ku- vaavat maailman ja transatlanttisten suhteiden kipupisteiden laajuutta tällä hetkellä. Ensimmäinen oli Naton huippukokous Brysselissä, toinen presidentti Trumpin vierailu Britanniaan ja kolmas huippukokous Venä- jän ja Yhdysvaltojen presidenttien kesken Helsingissä 16.7. Kuinka mer- kittäviksi tapahtumat osoittautuvat, sen arvioiminen on parasta tehdä vasta ajan kuluttua.
Suomen turvallisuuteen vaikuttavat maailman tapahtumat eri muutok- sineen, neuvotteluineen ja twiitteineen vyöryvät tällä hetkellä poikkeuk- sellisella vauhdilla. Oletettavaa on, ettei muutosnopeus hidastu lähiai- koina. Meidän pitää olla hereillä. Nykytilanteen arvioinnin ohella pitää yhä useammin kysyä,mitä tapahtuu seuraavaksi – ja miten varautuneita olemme kohtaamaan yllättävätkin tapahtumat.
Turvallisuuden muuttaessa muotoaan, muuttuvat niin uhkat kuin turvallisuuspolitiikka. Yksi merkittävä muutos ilmenee heinäkuun Na- ton huippukokouksen loppulauselmassa (siirryt toiseen palveluun). Siinä todetaan, että hybridivaikuttaminen – kielellisesti puhutaan hyb- ridisodankäynnistä – voi johtaa artikla viiden aktivointiin, jossa kyse on Naton tärkeimmästä keskinäisestä turvatakuusta.Hyökkäys yhtä jäsen- maata vastaan on hyökkäys koko sotilasliittoa vastaan. Nyt hyökkäys- tapoihin – aseellisen hyökkäyksen rinnalla – sisällytetään myös hybridi- keinot. Loppulauselmassa todetaan lisäksi, että Naton jäsenmaat ovat joutuneet kasvavissa määrin kohtaamaan hybriditoimintaa, jolla tar- koituksellisesti hämärretään sodan ja rauhan rajaa. Nato asemoi näillä linjauksilla uudenlaista turvallisuuspolitiikkaa.
(RJK: TÄMÄ MITÄ LIMANULJASKA NYT TEKEE ON JUSTIIN SITÄ ENEMMÄN KUIN JUURI MIKÄÄN MUU!]
Hieman yksinkertaistaen ajatellen,riittävän voimakkaasti hybridivaikut-tamista yhteen Naton jäsenmaahan kohdistava vieras valtio voi jatkos- sa saada kimppuunsa koko sotilasliiton. Tällöin laajamittaisen sodan alkamisen riski kasvaa merkittävästi – eikä tätä johtopäätöstä tule tämän uuden linjauksen osalta sivuuttaa. Linjauksen voi arvioida ”helpottavan” jatkossa artikla viiden käyttöönottoa.
Naton huippukokouksen loppulausumassa sana ”Venäjä” esiintyy yhteensä 55 kertaa. Vaikka Venäjästä ei hybridivaikuttamisen yhtey- dessä suoraan puhuta, on uudessa linjauksessa kyse ennen kaikkea voi- makkaasta viestistä Venäjän suuntaan. Nato ei hybridivaikuttamista jä- senmaihinsa hyväksy, ja pyrkii luomaan pelotevaikutusta Venäjän suun- taan hybridivaikuttamisen lopettamiseksi – tai ainakin vähentämiseksi. Venäjä on tiukkasanaisesti syytökset vaikuttamisesta kiistänyt.
Samanlainen linjaus kyberuhkien osalta tehtiin Naton huippukokouk- sessa Walesissa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2014. Nato-maahan kohdistuva vakava kyberhyökkäys voi olla syy Naton viidennen artiklan käyttöönottoon. Aiemmin linjaus koski ainoastaan fyysisiä hyökkäyk- siä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg täsmensi (siirryt toiseen palve- luun) vielä tämän vuoden heinäkuussa, että kyberhyökkäys voi olla yhtä tuhoisa kuin aseellinen hyökkäys. Digitaalinen vallankumous on muuttanut sekä sodankäynnin tapoja että ilmentänyt uusia uhkia.
On helppoa havaita milloin vihollisen panssarivaunut ylittävät valtion rajan, mutta miten suhtautua (siirryt toiseen palveluun) sähkönjakeluun kohdistuvaan hakkerointiin, digitaalisten terveystietojen manipulointiin tai laajamittaisiin informaatio-operaatioihin vaalien yhteydessä – kun epäilty tekijä vielä kiistää toimet vahvasti.
Kynnys viidennen artiklan käyttöönottamiseksi on Natossa korkea. Näin on tapahtunut vain kerran Naton historian aikana,9/11-iskujen jäl- keen.Jää nähtäväksi millainen kyberhyökkäyksen tai hybridivaikuttami- sen pitäisi olla johtaakseen viidennen artiklan aktivointiin.Rajaa ei halu- ta ääneen sanoa, sillä silloin hyökkääjä toimisi tavoilla, joilla raja ei ylit- tyisi. Kyse olisi joka tapauksessa merkittävästä poliittisesta päätökses- tä, jota olisi yksimielisesti Naton sisällä vaikea tehdä – etenkään Venä- jän näyttäytyessä hyökkääjänä. Toisaalta Nato näyttäytyisi epäuskot- tavana, jollei voimakkaisiin kyberhyökkäyksiin tai hybridivaikuttami- seen näiden linjausten jälkeen puututtaisi tiukasti, myös muuten kuin sanallisesti paheksuen.
Yksi haaste hybridivaikuttamiseen vastaamiseen poliittisesti – niin Na- tossa kuin laajemminkin Euroopassa – on erilaiset näkemykset siitä, mitä hybridivaikuttaminen ja -uhkat ylipäänsä ovat.Helsingissä toimiva Hybridiuhkien osaamiskeskus (siirryt toiseen palveluun) on hienosti edistänyt yhteisymmärrystä, mutta haasteena on nopeastikin muuttu- vat vaikuttamisen keinot ja niiden tunnistaminen. Määrittelemättömyy- den epäselvä tilanne lisää myös riskiä hybridiuhkien tarpeettomaan korostamiseen – ja niihin liialliseen vastaamiseen, jolloin vastatoimet voivat olla turhan voimakkaita.
Vaikka hybridiuhkissa on kyse eri vaikutuskeinojen samanaikaisesta käyttämisestä, yhdistelmäuhkista,näyttää vaaleihin vaikuttaminen nou- sevan hyvin keskeiseksi hybridivaikuttamisen uhkaksi Euroopassa lähi- vuosina. On selvää, että demokratian ytimessä oleviin vaaleihin vaikut- tamiseen on niin Natossa kuin Euroopan unionissa suhtauduttava vaka- vasti, ja pystyttävä viestimään, ettei ulkopuolista sekaantumista vaalei- hin hyväksytä. Demokratian kannalta on surullista, että Yhdysvalloissa edelleen vallitsee epävarmuus siitä, mitä vuoden 2016 presidentinvaa- leissa tapahtui. Syksyn vaalien osalta sekä varautumista että vastatoi- mia vaikuttamiseen pohditaan muun muassa Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun) kuin ei-Natomaa Ruotsissa (siirryt toiseen palve- luun). Mikäli voimakasta vaaleihin vaikuttamista ilmenee – sekä Naton uusi linjaus että eurooppalainen solidaarisuus joutuvat pahimmillaan todelliseen testiin.
[WITTU että lukenut mies viitsii jauhaa ihan puhdasta paskaa!
Tällä kertaa hän lisäksi jauhaa sitä NATON JOHTOA VASTAAN – sitä jonka perseellä olisi hunku istua tuleen!!!
TÄMÄ JOHTUU SIITÄ, ETTÄ HÄN EI TIEDÄ TUNNETUSTI DIGITURVAL- LISUUSTEKNOLOGIASTA MITÄÄN, vaan hän on ”tutkijanlaadultaan” HÖLYNPÖLYSOSIOLOGI…]
Suomessa on luonnollisesti seurattava turvallisuuspolitiikan muut- tuvaa luonnetta. Hybridivaikuttamiseen ja kyberuhkiin (siirryt toiseen palveluun) varautumisen merkitys kasvaa – myös poliittisten vastatoi- mien määrittämisen osalta. Hybridiuhkien osalta olemme immuunimpi kuin moni muu länsimaa, etenkin kokonaisturvallisuusmallimme ansi- osta. Mutta poliittisesti Suomen on oltava valmis toimimaan päättäväi- sesti vihamielistä hybridi- ja kybervaikuttamista kohtaan yhteisessä länsimaisessa rintamassa.
Turvallisuuspolitiikassa helteet jatkuvat kesän jälkeenkin.
Jarno Limnéll
Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa.