Suomen tunnetuin tutkija on avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja – ja kiinnostus avaruustutkimukseen on historiallisessa huipussaan. Kuva: Sanoma-arkisto ja Nasa ”
.
.
JR: ” Luotamme tieteeseen lujemmin kuin koskaan. Eniten suhtautumista jakaa puoluekanta, kertoo tiedebarometri.
Nyt sen kehtaa sanoa ääneen: suomalaiset suorastaan rakastavat tiedettä. Kiin-nostuksemme tieteeseen on kansainvälisesti verrattuna suurta. Arvostamme tut- kimusta ja tieteen instituutioita ja luotamme tieteen kykyyn ratkaista yhteiskun- nallisia ja maailmanlaajuisia ongelmia. Kansan tuki tieteelle ei ole horjunut, vaikka päättäjien suusta on saatu viime vuosina kuulla tutkijoita ja kaiken maailman dosentteja väheksyviä kommentteja.
Tämä käy ilmi kaikkien aikojen seitsemännestä tiedebarometrista. Se on kolmen vuoden välein tehtävä kyselytutkimus, joka luotaa suomalaisten asenteita tiedettä kohtaan. Ensimmäinen barometri ilmestyi vuonna 2001. Nyt julkaistuun kyselyyn vastasi yli kaksituhatta henkilöä viime kesänä.
Tulos on monin kohdin mieluista luettavaa suomalaisen tieteen näkökulmasta. Luottamus tieteeseen on kolmessa vuodessa vahvistunut, ja se on nyt historiallisessa huipussaan.
Kansalaiset ovat luottamuksessaan varsin yhdenmukaisia.Voimakkaimmin tieteen nimiin vannoo koulutetuin väestönosa. Pientä säröä kuvaan tuo puoluekanta, jonka vaikutusta tiedeasenteisiin peilattiin nyt ensi kertaa.
Lähes yhdeksän kymmenestä vihreiden kannattajasta kertoo luottavansa tietee- seen, perussuomalaisista ja viime eduskuntavaaleissa äänestämättä jättäneistä noin joka toinen. Perinteisten puolueiden välillä ei ole havaittavissa suuria eroja. Lähimmäksi vihreiden tasoa kohoavat kokoomuksen kannattajat.
Ohi eduskunnan ja kirkon
Tiedeorganisaatioista luotettavimmiksi mielletään yliopistot ja korkeakoulut. Kolme neljästä vastaajasta tuntee niitä kohtaan suurta luottamusta. Ammatti- korkeakoulut jäävät yliopistoista ja korkeakouluista jälkeen vain hiukan.
Yksittäisistä tutkimuslaitoksista luotetuin on Teknologian tutkimuskeskus VTT. Myös Suomen Akatemia nousee korkealle ohi median, eduskunnan ja kirkon.
Artikkelin grafiikat: Riku Koskelo/Tiede
.
Barometrin perusteella tieteen julkisuuskuva ja yhteiskuntasuhteet ovat kunnos- sa. Sen ohittavat luottamusvertailussa vain poliisi ja puolustusvoimat. Tiede jättää taakseen muun muassa oikeuslaitoksen.
Tiedettä paitsi arvostetaan myös pidetään tasokkaana. Sen kykyyn tuottaa paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti.
Erityisen hyvän arvion saa suomalainen lääketiede. Useampi kuin seitsemän kym-menestä antaa sille hyvän arvosanan, ani harva huonon. Lähes yhtä mairitteleviin lukemiin yltää teknologia.
Tiedebarometrin vastaajat jakavat tunnustusta koko tiedeyhteisölle. Tutkimuk- sen yleinen laatu koetaan hyväksi. Sellaiseksi sen arvioi useampi kuin seitsemän vastaajaa kymmenestä. Kaksi kolmesta kiittää tutkimuksen ja tieteentekijöiden kansainvälistä tasoa. Koko tieteen tila nähdään valoisampana kuin kolme vuotta sitten.
Myös tieteen olemusta ymmärretään entistä paremmin. Tiede mielletään moni-ääniseksi, eikä tutkijoiden erimielisyyden katsota rapauttavan luotettavuutta. Väitteen ”Tieteeseen ei voi luottaa, koska saman alan asiantuntijat voivat olla jostakin asiasta täysin eri mieltä” hyväksyy alle joka viides vastaaja. Se kertoo väestön valistuneisuudesta.
Väite ”Ristiriitaisetkin näkemykset kuuluvat tieteeseen” vahvistaa valistuneisuu- den vaikutelmaa. Kolme neljästä yhtyy näkemykseen, ani harva torjuu sen. Suo- malaisten voi katsoa kestäneen hyvin median pyrkimystä luoda draamaa ja kärjistäviä vastakkainasetteluja.
Tieteen ristiriitaisuuden sieto kasvaa koulutuksen mukana. Akateemisesti koulutetuille asia on barometrin tulosten perusteella lähes itsestään selvä.
Kykyihin uskotaan vankasti
Barometri selvitti myös vastaajien odotuksia. Millaisia ongelmia tiede pystyy ratkomaan?
Odotukset osoittautuvat aiempaa optimistisemmiksi. Usko tieteen mahdollisuuk- siin on kauttaaltaan myönteisempää kuin barometriseurannan aloitusvuonna 2001.
Tieteen uskotaan löytävän keinoja sairauksien hoitoon, eliniän pidentämiseen ja energiapulmien ratkaisuun. Keskimääräistä luottavaisempia ovat nuoret, yliopistokoulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja opiskelijat.
Puolueiden kannattajien näkemyksissä ei juuri ilmene eroja. Optimistisimmin tieteen mahdollisuuksiin suhtautuvat vihreiden, kokoomuksen ja keskustan äänestäjät.
Jopa ilmastonmuutoksen torjumiseen tai jarruttamiseen suhtaudutaan luottavai- sesti. Luottamus on myös kasvanut kolmessa vuodessa merkittävästi. Puolet uskoo keinoja löytyvän, joka neljäs lukeutuu pessimisteihin.
Ilmastonmuutoksesta on tullut kiistelty kauhuskenaario julkiseen keskusteluun, mutta politiikan kärkiteemaksi ilmasto nousee harvoin.
Kevään 2019 eduskuntavaaleista tuli kuitenkin ilmastovaalit. Vihreät ja erityisesti perussuomalaiset selvästikin hyötyivät tapahtuneesta. Ensin mainittu kantaa ko- rostetusti huolta ilmastosta, jälkimmäinen ei niinkään. Perussuomalaiset puhuvat ”ilmastohysteriasta”.
Ilmastopolitiikan jakolinja oireilee myös tuoreessa tiedebarometrissa. Väitettä ”Il- mastonmuutoksen eteneminen on vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia” tukee liki kolme neljästä suomalaisesta. Skeptikot jäävät vähemmistöön, mutta heidän määränsä on kasvanut selvästi kolmessa vuodessa. Lukema on nyt mittaushistorian toiseksi korkein.
Jakauman voi tulkita heijastelevan vaaleissa havaittua kahtiajakoa. Yhdeksän kym-menestä vihreiden kannattajasta pitää ilmastonmuutosta aitona uhkana,joka vaatii poliitikoilta toimia. Alle yksi kolmesta perussuomalaisten kannattajasta kokee samoin.
Geenit ylös, pseudo alas
Aiemmissa barometreissa suhtautuminen geenitutkimukseen on tuottanut hajon- taa. Torjuntaa ovat aiheuttaneet varsinkin perimän muuntelu ja mahdolliset ihmisen kloonaushankkeet.
Asennoituminen on muuttunut aiempaa hyväksyvämmäksi. Useampi kuin joka toinen vastaaja katsoo, että riskeistä huolimatta geeniteknologiaan liittyvästä tutkimuksesta on suurta hyötyä ihmiskunnalle. Väitteen torjuu noin joka seitsemäs.
Geenitutkimusta lääkkeiden kehittämiseksi pidetään hyvänä,mutta muuntogee- nistä ruokaa kohtaan tunnetaan edelleen epäluuloa. Suhtautuminen on pysynyt kriittisenä mittaushistorian alusta asti.Epäluuloisten määrä on kuitenkin vähenty- nyt huomattavasti kolmessa vuodessa. Väite ”Geeniruokaa on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmisille kuin ympäristöllekin” saa hyväksynnän joka neljänneltä. Eri mieltä on kaksi viidestä.
Geeniruokaa pelkäämättömien osuuden kasvu, +11 %, on yksi tiedebarometrin suurimmista asennemuutoksista.Keskimääräistä enemmän luottamusta tuntevat nuorimmat ja koulutetuimmat. Miehet suhtautuvat hyväksyvämmin kuin naiset.
Toinen selvä muutos koskee tieteen vastapoolia, huuhaata. Kaikenlaisen pseudotieteen suosio on ollut pitkään laskussa, ja suuntaus jatkuu.
Tämänvuotisessa barometrissa selvitettiin entiseen tapaa kuuden tiedeyhteisön tunnustusta vailla olevan opin uskottavuutta. Testiin joutuivat kansanparannus, homeopatia, luontaislääkkeet, horoskoopit, ufousko ja telepatia. Vastaukset osoittavat, että niitä kannatetaan vähän.
Eniten ymmärrystä saa kansanparannus. Kolmannes suomalaisista uskoo kansan-parantajilla olevan tietoja ja taitoja,joita lääketieteellä ei ole. Asian kiistäviä on kui- tenkin selvästi enemmän. Kansanparannuksella on ilmeisen hyvä, ystävällisen myyttinen maine. Sen suosio laskee silti tasaisesti.
Usko homeopatiaan on kolmessa viime mittauksessa ollut lähes vapaassa pudo- tuksessa. Homeopatian kiistää kaksi kolmesta. Siihen uskovien joukko on kutis- tunut viidennekseen suomalaisista. Myös luontaislääkintään skeptisesti suhtau- tuvia on aiempaa enemmän. Niin homeopatian kuin luontaislääkinnän tehoon uskoo suurempi osa naisista kuin miehistä.
Pseudotieteiden vetovoiman hupenemista selittävät koulutustason nousu ja vas- taajasukupolvien vaihtuminen.Kvasitieto ei vetoa nykynuoriin.Huuhaan hiipuminen tukee myös tulkintaa tiedettä kohtaan tunnetun luottamuksen yleisestä vahvistumisesta. ”
RJK: Tämä barometri on kvasitietoa ja kvasitietiedettä… Se on vähän eri asia kuin HUUHAA… Useimmat kyselytutkimukset ovat sitä.
” Tiede suosituin penkkiurheilu
Suomalaisten sanotaan olevan urheiluhullua kansaa, mutta tiedebarometri kertoo toista: tiedepenkkiurheilu on paljon suositumpaa.
Kun vastaajilta kysytään, kuinka aktiivisesti he seuraavat eri aihepiirejä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia, tiede pärjää urheilua paremmin. Selvä enemmistö, 70 %, kertoo seuraavansa aktiivisesti tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa. Tieteen edelle yltävät vain ympäristö ja luonto sekä yhteiskunnalliset asiat. Siinä missä halu seurata urheilua on heikentynyt, tiede on pitänyt pintansa koko barometrin mittaus- historian ajan. Tiedeintoilijoiden osuus on jopa hieman kasvanut kolmen vuoden takaisesta.
Mielenkiintoa saattaa osittain selittää se, että tiedettä pidetään yleisesti tärkeä- nä. Siksi sitä kuuluu myös seurata. Toisaalta tiede kattaa lukuisia elämän alueita. Urheiluhullu voi olla kiinnostunut tieteen dopingtietämyksestä, ja yhteiskunnallisesti orientoitunut saattaa tuntea vetoa politiikan tutkimukseen.
Joka tapauksessa tiedekiinnostuksemme taso on kansainvälisestikin huippuluok- kaa. Tulos mukailee muissa Euroopan maissa tehtyjä mittauksia. Huolipuhe siitä, että kansa on alkanut hyljeksiä tieteen tietoa, voidaan unohtaa. Äänekkäät kuppi- kunnat ja somekuplat paisuvat, mutta niiden merkitys on loppujen lopuksi pieni.
Tiede vetoaa jonkin verran enemmän miehiin kuin naisiin.Ikä ei vaikuta paljonkaan, joskin nuoret ja 25–36-vuotiaat seuraavat tiedettä vanhempia ikäpolvia ahkerammin.
Kiinnostuneimpia ovat akateemisesti koulutetut.Heistä useampi kuin neljä viidestä ilmoittaa seuraavansa tiedettä aktiivisesti.
Tiedejuttuja toivotaan lisää
Television ja radion merkitys tieteellisen tiedon lähteenä oli vielä kolme vuotta sitten ylivertainen. Niistä tiedettä seuraa edelleen yhdeksän vastaajaa kymmenestä, mutta asemaa horjuttavat internet ja sosiaalinen media. Ne ovat jo kiilanneet sanomalehtien ohitse kakkostilalle.
Kaikki ei kuitenkaan ole välttämättä sitä miltä näyttää. Osa internetin ja sosiaali- sen median tiedetiedosta on todennäköisesti perinteisen median, kuten sanoma- lehtien ja television, omissa verkkokanavissaan jakelemaa aineistoa. Myös Tiede-lehden kaltaisilla aikakausmedioilla on vankka lukijakunta tiedeyleisön keskuudessa.
Suomalaiset odottavat median kertovan entistä enemmän tieteestä. Lisää tiedejuttuja toivoo kolme neljästä.
Seuratuin aihealue ovat uudet tutkimustulokset ja keksinnöt. Toiseksi sijoittuu lää- ketiede. Se kiinnostaa kahta kolmesta,naisia enemmän kuin miehiä.Tulos on hyvin ymmärrettävä: terveystutkimus ja uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitys tulevat lähimmäs omaa elämää. Kolmanneksi sijoittuu ympäristön tilaan liittyvä tutkimus, joka sekin koskettaa meitä jokaista.
Etäisimmäksi aiheeksi vastaajat arvioivat tieteen rahoituksen ja tiedepolitiikan.
Tämänvuotisen barometrin suurin nousija on avaruustutkimus. Se vetoaa 45 prosenttiin suomalaisista. Osuus on seurantahistorian suurin.
Suosion selitystä voi etsiä myönteisestä julkisuudesta.Suomi on osallistunut moniin kansainvälisiin avaruushankkeisiin. Alalla vaikuttaa myös muutama tunnettu medi-apersoona, kuten tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja kosmologit Kari Enqvist ja Syksy Räsänen. ”
Kaikki nuo ovat tavallaan hölynpölläreitä.
Otetaan tämä Syksy Räsänen nyt vähän tikunnokkaan.
Monet TIETYNLAISEN ”tieteen” yleisöstä luulevat, että hän ”osaisi toistaa fyysik- kokollegoihinsa nojautuen”,että muka ”ihmisellä ei ole vapaata tahtoa” – eli siis ylipäätään MITÄÄN tahtoa. Niin hän onkin itse sanonut, ja antanut vielä linkinkin, ”CERNIIN”…
https://www.tiede.fi/blogit/maailmankaikkeutta_etsimassa/kumman_totuus
Syksy Räsänen
Kumman totuus
klo 2:09 | 30.4.2010
Kirjoitin edellisessä merkinnässä siitä, miten virheellinen arkikäsityksemme maail- masta on kvanttimekaniikan valos- sa. Toinen modernin fysiikan peruskivistä, suh- teellisuusteoria, on yhtä lailla kummallista. (Peruskivien yhteen muuraamisesta, ks. Maljan jäljillä.) Siinä missä kvanttifysiikan omituisuudet liittyvät epädeterminis- miin, suhteellisuusteoria osoittaa, miten väärä on yksinkertainen käsityksemme ajasta ja avaruudesta. Epäilyjen varalta sanottakoon että suhteellisuusteoria, kuten kvanttimekaniikka, on varmennettu kokeellisesti erittäin tarkasti, Kyse ei ole tieteellisestä spekulaatiosta, vaan tunnetuista tosiseikoista.Y llä kuvatut ilmiöt ovat suppeaa suhteellisuusteoriaa; yleinen suhteellisuusteoria, jossa aika-avaruus muuttuu ja kehittyy, sisältää vielä oudompaa käytöstä. …
…
… Aivojemme intuitiivinen kuva ajasta, avaruudesta ja aineesta on perusteiltaan täysin virheellinen, vaikka kuvaakin arkisia ilmöitä tarkasti. On kiehtovaa, että sa- manlainen tilanne tulee vastaan tarkasteltaessa aivojemme käsitystä monimutkai- simmasta tunnetusta fysikaalisesta systeemistä, ihmisaivoista itsestään. Meillä on intuitiivinen malli siitä, miten ajattelemme ja teemme päätöksiä: esimerkiksi koem- me, että meillä on vapaa tahto. Tutkimus on kuitenkin osoittanut tämän kuvan olevan harhainen siinä missä luulomme aika-avaruudesta. Tästä aiheesta pidin itse valaisevana Wolf Singerin CERNissä pitämää puhetta.
Wolf Singer
https://www.tiede.fi/keskustelu/45601/ketju/rasanen_sekoilee_fysikaalisessa_analogiassaan_tahdosta
Tämä ”kertoo” (SILLE yleisölle, jonka lisäksi on tarkoitus tätä ilosanomaa vielä eteenpäinkin tyhmemmille!) että ”CERNin fyysikko Wolf Singer” on todistanut vastaansanomattomasti kvanttimekiikalla, että tahtoa ei ole…
Singerillä on tohtorintutkinto neurofysiologiasta. Hän lienee mittaillut (dalai) la- malaisen mietiskelyn aivokuv(vasteita. Mutta fyysikko hän ei ole, ei liioin CERNis- tä. Hän piti siellä vain yhden esitelmän Max Planck Instituutin nimissä – ja siellä- kin hän oli vierailevana asiantuntijana – mietiskelyn (HUUHAAn siis…) asiantunti- jana naapurin mietiskelykeskuksesta M. P. Instituutilla on paikkansa pitävät aivofysiikat, mutta tämä hörönlörö ei kuulu niihin!
Hän on,ainakin oli kaupallisen dalai lamalaisen mietiskelykeskuksen johtaja. Hänen esitelmässään ei ole päätä eikä häntää, ei tolkkua eikä protia. Myös hänen samaa titteliä käyttävä tyttärensä Tania Singer, ”johtava empatia-asiantuntija”, kuuluu joukkoon julmaan.
Räsänen ei siis erota ”fysiikan” nimissä paskaa jauhavaa ketkua oikeasta fyysikos- ta, KUNHAN FOORUMI VAIN ON SOPIVA (ja siis VÄÄRÄ!)! Minä olen hiukan toi- selta fysiikan alalta ja ollut jo eläkkeelläkin jonkin aikaa,mutta väitän kyllä edel- leen tunnistavani 100%:lla varmuudella henkilön, joka puhuu ihan puhdasta pas- kaa rakennusstatiikasta, ja noin 95% varmuudella henkilön, vaikka akateemikon- kin (esimerkiksi Enqvistin tai Valtoajan) joka puhuu paskaa vaikka taivaanmeka- niikasta suhteellisuuteoriasta ja kvanttimekaniikan perusperiaatteista) pirun moni yrittää), vaikka nuo eivät koulutukseeni liitykään, mutta olen lukenut paljon hyvää mm. neuvostoliittolaista kirjallisuutta niitäkin.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2019/06/hesari-tyhmentyman-holynpoly-tiede-lehden-homehtuneen-natsi-tieteen-plajays-vapaasta-tahdosta