Urheilua seuraan aika paljon yli lajikirjojen, paitsi en formulaa. Futiksesta sen verran että nykyään ilmaiskanavilta tulee enemmän naisten kansallista sarjaa, kuin miesten veikkausliigaa. Olisko tämä asia tasa-arvon nimissä. Taitaviahan näkyvät nuo naisfutaajatkin olevan, kun häviävät miesfutaajille vain fysiikassa.
Rikossarjoista en jaksa kaikenmaailman jenkkiläisiä CSI-sarjoja katsoa, vaan melkeimpä vain saksalaista kettua ja katson sen tänäänkin. Hercule Poirot on myös hyvä, mutta se tulee vain turhan aikaisin, kun sen lähetysaikana vietän mielummin aikaa ulkona. Pääuutiset katson vain tekstiteeveestä, koska uutislähetykset masentavat minua.
Ainiin ja tietysti luonto-ohjelmat ja kalastusohjelmat tulee katsottua.
”Kaverille ei jätetä” on ihan hyvä sarja, samoin tamperelaissyntyisen Ossi Elstelän ohjaamat elokuvat. ”Kaksi vanhaa tukkijätkää” ja muut.
Kaikenlaisesta kärsimyksestä on kiintiö tullut täyteen hyvät farssit viehättävät.
Turhapurot ovat sen verran taiteellisia, että sietokyky on kärsinyt. Ja valmiiksi naurettuja vihaan.
”Pieni talo preerialla” on hyvä. Jokaisessa jaksossa on oma opetuksensa.
Ne muuten ovat minullekkin arvokkaita; tosin areenasta katson.
Erä ja luonto-ohjelmat, ajankohtaisohjelmat katson aika usein ja YLE:ltä myös joitain brittidekkareita olen katsonut, kuin myös Saksalaista Babylon Berliinia, josta on Areenassa uusi kausi tarjolla.
On hyvin tehty, hieman erilainen dekkarisarja ja sijoittuu tuonne 1920-1930 luvun Saksaan.
Joo, brittien elokuvissa on asiaa. Amerikkalaiset enimmäkseen kaameita. Ruotsalaiset degeneroituneita, ranskalaiset ikävystyttäviä. Saksalaiset siedettäviä.
Itse olen melkoisen kaikkiruokainen tv-ohjelmien suhteen (sen mitä sitä katson), mutta suosikkeja ovat urheiluohjelmat (riippuu kyllä lajista), musiikkiohjelmat, luonto-ohjelmat ja sellaiset reissuohjelmat, jossa yksi tai kaksi henkilöä reissaa mielenkiintoisissa maissa (jos on hyvin tehty).
Pieni talo preerialla tulee katsottua aina jos ei muuta ole. Se on hyvin tehty sarja. Isä-Ingallshan tuli tutuksi silloin 1960-luvulla lännensarjasta Bonanza, mikä sekin oli ihan jeessarja, samoin kuin Lännen tie, jossa muistaakseni Clint Eastwood näytteli kakkospääosaa.
Jk. televisio rupesi näkymään meillä päin 1960-luvun alkupuolella, olisiko ollut 1963. Semmoinen brittisarja jäi niiltä vuosilta mieleen kuin Coronation Street, jossa muistaakseni säksätettiin cogneyn murretta.
Myöhemmiltä vuosilta jäi mieleeni brittisarjat Merilinja ja oliko se Vastatuuleen, minkä sarjan tapahtumat sijoittuivat sinne Australian brittisiirtoloiden aikaan. Nämä molemmat voisi katsoa vaikka uudelleen.
Ulkomaalaisista sotaelokuvista ehdoton suosikkini on Kwai-joen silta. On jopa vähättelyä sanoa sitä klassikoksi, Viisi tähteä ja + tähtien perään !!
Juu, Kwai-joen silta on ihan hyvä filmi. Mitä mieltä muuten olet TImo Lennart tuosta Louhimiehen Tuntemattomasta? Minusta olisi ollut vaikka se ja sama jos se olisi jäänyt tekemättä.
Lasse siinä joidenkin henkilöiden osuus jäi oudon vähäiseksi, esim Lehdon ja Lammion. Rokka oli tosin ihan hyvä, mutta muuten tuo uusin tuntematon ei minua oikein säväyttänyt, vaikka oli sekin parempi kuin Molbergin tekemä,
Tuleehan sieltä telkasta paljonkin ja hyviä ohjelmia. Helpottaa kun käyttää sitä telkkarin omaa ohjelmaluetteloa, samalla näkee lyhyen esittelyn ko. ohjelmasta. Hyviä kanavia on täällä meilläpäin ainakin Ylen 1 ja 2 sitten kanava 20 National Geographic paljon tieteisohjelmia ja historiaa.
Joo, minua häiritsi eniten se, ettei ohjaaja ollut uskollinen romaanille. Minusta oli tyylirikkoja sellaiset kuin Rokan kotilomalla käyminen (vaikka se kieltämättä toi inhimillisyyttä kuvaan sodan keskellä, mutta kuitenkin) ja se, kun Hietanen meni sänkyyn Veruskan kanssa. Totta helkutissa kaikki tietävät, että nuoret ihmiset ovat nuoria ihmisiä ja vihulaisetkin voi paritella keskenään, mutta kun naipotteluhommia ei ollut Hietasen ja Veran välillä romaanissakaan, niin silleen.
Samoin Rokan lähestulkoon raivokohtaus siellä majuri Sarastien kuulustelussa häiritsi tosi paljon. Niin kuin sanoin minusta olisi ollut A ja O että Louhimies olisi noudattanut timmisti käsikirjoitusta eli romaania eikä lähtenyt tekemään omia tulkintoja.
Tietenkin taustalla kummittelee se ensimmäinen Edvin Laineen Tuntermaton, johon sekä Molbergin että Louhimiehen versioita tulee verrattua. Molbergin ohjaustyö oli minusta yhtä sekavaa verimessua, joten kyllä Aku Louhimiehen Tuntematon on parempi.
Huonommaksikin olisi voinut mennä, jos esim joku Jouko turkan kaltainen olisi päässyt ohjaamaan tuntemattoman. 🙂
Enpä minä kotimaan telkusta katso kuin A-Studiota ja sen kaltaista. Viimeisin katsomisen arvoinen fiktio Ylellä on ollut Poirot. Netflix ja Apple TV+ tarjoavat mitä haluan.
Netflixiä kehun siitä, että siellä on oikeasti materiaalia ympäri maailman. On suomalaista sisältöä paljon, ranskalaista, espanjalaista, kiinalaista, esimerkiksi tullut katsottua viime aikoina. Maailma aukeaa ihan uudella tapaa.
Apple TV+ puolestaan toteuttaa mainiosti ”laatu, ei määrä” tehtävää.
Babylon Berlin on tosiaan ihan hyvä sarja, luo omanlaisensa tunnelman. Toinen hyvä jännityssarja on brittiläinen Bodyguard joka löytyy niin Areensta kuin Netflixistä.
Maanantaista keskiviikkoon tulee yhdeksältä Kutoselta Top Gear, se on hauskaa viihdettä. Autosarja periaatteessa, mutta koska Jeremy Clarckson, Jamesm May ja Richard Hammond koheltavat ympäri Eurooppaa ja tuunaavat kaikenlaista niin Top Gear on todella viihdyttävä. Vähän aikaa sitten tuli Suomessa kuvattu jakso jossa Mika Häkkinen opetti James Mayta ajamaan rallia. Lopuksi May osalllistui jokamiesluokan kilpailuun, Nauroimme maha kippurassa kun Mayn kilpakumppaneiksi esiteltiin 12-vuotias poika, vanha pappa ja kotiäiti. Suomi on monesti muutenkin mukana. Viime viikolla testasivat kommunistimaiden autoja ja naurua riitti Mossejen , Ladojen ja ties minkä härveleiden kanssa,Suomi oli taas mukana kun venäläistä puoluepamppujen autoa esiteltiin. Siihen hankittiin kuulemma bensakin Suomesta koska suomalaisessa bensassa ei ollut oksia. Erittäin suorapuheista äijähuumoria viljellellään koko ajan, suosittelen!
Minä katselen telkkaria näin rospuuttoaikana aika paljonkin, kun ei ole muuta kuin kaksi pimeätä vastakkain. Sen lyhyen ajan, minkä näkee tulee tehtyä ulkotöitä, ettei sitä enää oikein muuta jaksa. Sitten vaan telkkarin viereen lattialle selällensä, aika pian siinä käy niin, että nukahtaa hetkeksi. Ei siinä sitten ole yhtään väliä, minkälaista ohjelmaa tulee televisiosta.
Se telkkarin katseluaika on meillä siinä illansuussa, ei koskaan ole aamulla tullut katseltua. Meillä on kummallakin oma televisio, vaimolla tietysti keittiössä. Katselee sen minkä katselee ruokia laittaessansa ja muutenkin, hyvin säilyy se kotirauha.