Sisällissota-vapaussota-kapina, historiaa kirjoitetaan uusiksi

Tästä kirjasta tullee valtava polemiikki, koska historiaa on aina kirjoitettu voittajan kynällä, niitä tätäkin Suomen sisällissotaa, mitä eri puolet nimittävät omalta kannaltaan katsottuna. Häntä tullaan syyttämään punapelleksi, ryssän kätyriksi ja ties miksi niiden mukaisesti, jotka uskovat Kaj Donnerin kirjoittamat kirjat olevan totuus.

.. mutta

Kunniapaikalla hänen kirjastossaan on Heikki YlikankaanTie Tampereelle”. Se on paras, tärkein ja totuudenmukaisin vuoden 1918 suomalaista sotahistoriaa käsittelevä kirja.

Otteita jutusta, koska se on vain tilaajille:

Kimmo Lehtimäki

Syntynyt vuonna 1947 Turussa.

Ylioppilas Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1966. Suu- ja leukakirurgi vuonna 1978 Turun yliopistosta. Väitöskirja Suun ja leukojen sairauksien hoito Suomen sairaaloissa (1985).

Aloitti vuonna 1987 kutsuttuna Taysin suu- ja leukasairauksien klinikan ylilääkärinä. Eläkkeelle vuonna 2012.

Kirjoittanut teoksen Verner Lehtimäki – Punapäällikkö (2005). Seuraava teos Punaisen ylipäällikön kuolema ilmestyy 16.10.2021.

—–

”Kimmo Lehtimäki, 73, on päättänyt kertoa meille totuuden siitä, mitä Suomessa vuonna 1918 tapahtui. ”Meillä on edelleen valkoisen propagandan leimaama käsitys vuoden 1918 tapahtumista. Suomessa ei ole julkaistu yhtään sisällissodan historiateosta, joka ei enemmän tai vähemmän perustuisi sodan jonkun osapuolen näkökulmaan”, Lehtimäki sanoo.”

Suukirurgia on äärimmäisen tarkkaa hommaa. Ehkä siksi Lehtimäki ei hyväksy puolitotuuksia myöskään historian kirjoituksessa. Hänen 16. lokakuuta ilmestyvä kirjansa Punaisen ylipäällikön kuolema (Warelia 2021) on hyvä esimerkki tästä.

Huomasin, että vuoden 1918 historiakirjoitus on täynnä ristiriitoja ja outoja aukkoja. Kaikesta oli useita versioita, vastaan tuli puolitotuuksia ja huhuja. Hallitsevia olivat sodan voittajan julkistamat propagandistiset kertomukset. Se oli omaa aikaansa vasten peilattuna ymmärrettävää”, Lehtimäki sanoo.

Ymmärrettävää sen sijaan ei ole, että virallisessa suomalaisessa akateemisessa historiakirjoituksessa yli sata vuotta tapahtumien jälkeen on vaikeaa tulkita historiaa tasapuolisesti ja tosiasioihin perustuen.”

Lehtimäki käy läpi kaiken Hugo Salmelan kuolemasta sanotun ja kirjoitetun kirurgin tarkkuudella ja päätyy käänteentekevään johtopäätöksen: Hugo Salmela ei kuollut punaisten esikunnassa 28. maaliskuuta oman käsikranaatin räjähdykseen. Hänet tappoi Tampereen valkoisten tykistä Tampereen teknilliseen oppilaitokseen ammuttu kranaatti. ”

Kimmo Lehtimäki vaihtoi veitsen kynään ja avaa nyt vuoden 1918 tapahtumia kirurgin tarkkuudella – ensimmäisenä hän purkaa punaisten ylipäällikön kuoleman ympärille punotun myytin – Kirjat – Aamulehti

23 vastausta artikkeliin “Sisällissota-vapaussota-kapina, historiaa kirjoitetaan uusiksi”

  1. Jos joku haluaa nähdä taistelujen jälkiä Tampereella, niitä löytyy esimerkiksi TYK:in Tampereen yhteiskoulun/lukion eteläpäädyn tiiliseinissä Koulukadun puoleisessa päädyssä.
    Päätyseinässä on kranaatin ja tykistön /konekiväärien ammusten jälkiä.

    Kirjan tekninen oppilaitos on taas Marianpuistossa, Pyynikintien ja Kisakentänkadun kulmauksessa.

    https://tyk.info/

  2. Voi tietysti kysyä, onko punapäällikön jälkeläinen todella puolueeton?

    1. Samoin oliko Kaj Donner puolueeton ? EI Isoilla kirjaimilla. Historian tutkimista haittaa voimakas voittajien propaganda ja lähteet.
      Minä taas olen voimakkaiden valkoisten päälliköiden jälkeläinen. Niistä asioista ei puhuttu sanallakaan. Vaistosin vaan, kuinka kaikki punaiset paidatkin oli kiellettyjen listalla. Isoisän parabellumia kammosin arvaamalla, että tappamiseen sitäkin on käytetty.
      Se on leimallista nyt, että toisen puolen anallyysit torpataan heti puolueellisina.

  3. Uskoisin että parhaan ymmärryksen asiassa saa lukemalla ilman ennakkoasennetta mahdollisimman useita kirjoja ja muuta materiaalia ja aiheesta ja yhteiskunnan tilasta ennen vuotta 1918. Analysoimalla lukemaansa sitten vetelee ihan itse johtopäätöksiä.

    Aihe on sikäli hankala että melkein kaikilla on ennakkoasenteensa joka usein on kovin mustavaloinen. Ääripäissä vannoutuneet kommunistit ja mustat porvarit etsivät, löytävät ja tulkitsevat sattumuksia oman ideologiansa mukaan täysin ilman vähäisinäkään objektiivisuutta.

    Myös he joiden läheinen on tullut tapetuksi saattavat katsella vuotta 1918 jonkinväristen silmälasien läpi.

    1. Ongelma on se, että itse sisällissodan aiheuttamiin syihin on niin monta syyjuonnetta, kuka sen mistäkin näkökulmasta esittää. Pääosa aineistoista historiankirjoituksissa on edelleen ns. voittajan näkökulmista tehtyä ns. hyväksyttyä historiankirjoitusta aina kouluihin saakka.
      Väinö Linnan ”Täällä Pohjantähden allakin” on saanut murskakritiikkiä, etteivät olosuhteet voineet olla ennen sotaa maaseudulla noin kuvatun huonot ja sortavat.
      Kauan sitten edesmennyt tätini s.1918, kirjoitti käsin laajan kirjoituksen tapahtumista, mitä lapsena oli saanut kokea ja, mitä äitinsä, isäni äiti, oli kertonut.
      Vaari, kun oli etsitty valkoisten päällikkö, jolla oli alueen suojeluskunnan perustamispaperit hallussaan. Häntä tulivat punaiset asein etsimään ja pahoinpitelivät mummuni. Vaari oli piilossa ja paperit oli kätketty seinäpapereiden väliin. Hän selvisi hengissä.
      Niistä julmuuksista oli Tampereen Vapriikissa autenttinen kuvamateriaali itse Tampereen pahimmista tapahtumista ml. vangitut tuhannet nälkää kärsivät punaiset Keskustorilla ml. silmittömät lahtaukset.
      Edesmennyt presidenttimme UKK, oli Kouvolan sotilaspiirin päällikkö, joka jakoi kuolemantuomioita punaisille kyseenalaisin syyttein.

  4. Voihan tuota jankuttaa mutta Heikki kirjoitteli kolmekin hyvin perusteltua analyysia.
    Valkoisten puolella olivat saksalaiset ja punaisten puolella venäläisiä. Siis mistähän ”vapauduttiin” taistelemalla?

    1. Ottaen huomioon, että neukkula oli sodan osapuolena, sodassa vapauduttiin joutumasta sen hallitsemaksi.

      1. Juuri näin, Venäjä aseisti suomalaisia punikkeja ja se taistelu voitettiin näitä vastaan, eli vapaussota

  5. Noinhan ne meni mitä Heikki ja Kalle tuossa kirjoittelee pitää aina muistaa ettei kaikki valkoiset lahtareita ollut he kun olivat riippuvaisia työntekijöistään

    Heitä tarvittiin pelloille metsiin karjatalouteen plus moniin asioihin ja monet mm huolehti punaisten leskistä antamalla heille ruokaa sitä kun heillä oli
    Ja leskellä kymmenen mukulaa terv tepivaari

  6. Molemmilla puolilla oli hyviä ja pahoja ihmisiä. Tapahtumat myös varmasti raaistivat. Valkoisten kosto johtui punaisesta terrorista jota taas paisuteltiin. Esimerkiksi Ruovedellä oltiin haluttomia aluksi sotimaan ollenkaan mutta sitten sodan jälkeen kyllä vaadittiin punaisille kuolemantuomioita. Tampereen valkoiset yrittivät paeta mutta jäivät kiinni Kangasalan Suinulassa. Sinne saapuneet venäläiset ja turkulaiset alkoivat ampua vangiksi jääneitä. Tampereen punaisten päällikkö Sammalisto puuttui asiaan ja uhkasi tiettävästi alkaa ampua turkulaisia ja venäläisiä jos tappaminen ei lopu. Niin hän pelasti loput vangiksi jääneet. Sodan jälkeen valkoiset yrittivät löytää Sammaliston auttaakseen häntä mutta hän oli jo kuollut johonkin.

    Lehtimäki on kyllä väärässä väittäessään että on vain ”yksi totuus”. Historiaa tulkitaan lähteiden perusteella ja ne eivät ole aukottomat. Jää siis tilaa mielikuvitukselle ja väärille tulkinnoille. Tulkitsijan omat näkemykset ja halu ”löytää uusia asioita” voivat myös vaikuttaa siihen millainen kuva halutaan asioista antaa.

    Lehtimäen tulkinta Hugo Salmelan kuolemasta kyllä kiinnostaa. Onko hän löytänyt jotain uutta vai vaikuttaako siinä juuri nuo edellämainitut tekijät?

    Linnan Täällä Pohjantähden alla ei ole historiaa niinkään vaan taidetta historian pohjalta ja siinä näkynee paitsi Linnan oma näkemys niin myös ajan henki johon vasemmistolaisuus antoi vahvan leimansa.

      1. Mutta niitä asioita, joita on vääristelty, valehdeltu saadakseen pahoille teoilleen synninpäästön ei pidä peitellä, vaan kaivaa esille oikaistavaksi.

  7. Kansalaissota ei ollut varsinainen vapaussota sillä Leninin hallitus oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden eivätkä valkoisten joukot taistelleet Venäjän armeijaa vastaan lukuunottamatta punaisten puolella olevia vapaaehtoisia. Toisaalta Lenin kuvitteli Suomen palaavan Venäjän yhteyteen ”vallankumouksen” jälkeen ja yllytti Suomen punaisia siihen. Jos punaiset olisivat voittaneet niin voidaan pitää melkein 100 prosenttisen varmana sitä että sosialistinen Suomi olisi liittynyt 1922 perustettuun Neuvostoliittoon tai viimeistään Stalinin ajalla siihen liitetty. Valkoisten voitto pelasti Suomen vapauden pidemmällä aikavälillä.

  8. Aika usein alkaa sisällissota kun diktatuuri kukistuu. Tsaarin kukistuttua Venäjällä ja Suomessa alkoi sisällissota. Titon kukistuttua Jugoslaviassa alkoi sisällissota. Saddamin kukistuttua Irakissa alkoi sisällissota. Gaddafin kukistuttua Libyassa alkoi sisällissota. Kiinassa keisarin kukistuttua alkoi sisällissota.

  9. Hyvä se oli kun valkoiset voittivat. Sodan jälkiselvittely vaan hoidettiin luokattomasti. Toisaalta saksalaiset asettuivat Helsinkiin kuin maan valtiaat ja todellakin he olisivat saattaneet tehdä Suomesta Saksan vasallivaltion. vaan alkoi ensimmäinen maailmansota ja tuli käsky tulla tappelemaan siellä. Suomalaisten onneksi.

    1. Kyllä ensimmäinen maailamnsota oli ollut jo pitkään käynnissä, mutta koska se loppui Saksan tappioon niin Suomessakin saksalaissuuntaus tyrehtyi. Muuten olisi tullut kuningas Saksasta, hänethän oli jo valittu, ja Suomesta ilmeisesti jonkinlainen Saksan vasallivaltio. En ole ihan perehtynyt siihen millaista asemaa Suomelle suunniteltiin. Saksalaismielinen Svinhufvud joutui jättämään valtionhoitajan tehtävän ja länsivaltoihin suuntautunut Mannerheim astui tilalle.

Kommentoi