Mahtaakohan Simo Silmu lukea ajatuksiani?

Rakas ystävä,
Koin syksyllä pienimuotoista mielihyvää lukiessani uutisia erään Puolustusvoimien kapteenin palvelusrikossyytteestä, jossa kuvailtiin kyseisen sankarin epäasiallista, mutta erittäin värikästä kielenkäyttöä. Vaikka en työpaikkakiusaamista hyväksy missään muodossa, on tuolle sanasepolle annettava erityismaininta poikkeuksellisen luovasta ilmaisusta, jolla hän alaisiaan solvasi. Hän oli muun muassa kuvaillut miespuolista yhteysupseeria seuraavilla sanoilla: ”persaukinen idiootti, joka tuottaa vain hiilidioksidia ja paskaa”.
Lausahdus hiilidioksidin ja paskan tuottamisesta jäi pyörimään ajatuksiini. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon hyvin kummallisia asioita ja näin syksyn mittaan palaset ovat alkaneet loksahtelemaan paikoilleen, juurikin tuon lauseen ympärillä.
”Heidän, joiden nähtiin tanssivan, arveltiin olevan hulluja niiden mielestä, jotka eivät kuulleet musiikkia.” – Friedrich Nietzsche
Tulevaisuus on jännä käsite. Se voi olla nanosekunnin päässä oleva seuraava hetki, tai se voi olla joskus seuraavalla vuosituhannella. Suurimmalla osalla meistä tulevaisuus-sana ei kuitenkaan päässä piirry aikamääreenä, vaan jaksona, jolloin elämä ja asiat ovat muuttuneet merkittävästi. Se mikä tästä tekee entistä mielenkiintoisempaa on se, että näin ajateltuna tulevaisuus on koko ajan lyhyemmän aikamääreen päässä.
Siinä missä vuonna 8000 ennen ajanlaskun alkua elänyt ja kalliomaalauksen intohimokseen tunnustava Mammutinluu-Mauri ei juurikaan huomaisi arjessaan eroa, vaikka siirtyisi 1000 vuotta ajassa eteenpäin, olisi vuonna 1013 jKr. elellyt ja hallinnut Paavi Benedictus VIII ollut kovin hämillään, jos hänet olisi siirretty 1000 vuotta eteenpäin vuoden 2013 Himos Juhannusfestivaaleille katsomaan, kun allekirjoittanut koittaa pysyä mekaanisen rodeohärän selässä vaaleanpunaisiin mikroshortseihin ja Maison Margiela tekomajavaturkkiin pukeutuneena. Yhtään vähäisempi shokki ei olisi myöskään tuolle vuonna 1900 päivänsä päättäneelle Nietzschelle, mikäli hän saapuisi aikakoneella vuoteen 2021, jossa hänelle kerrottaisiin, että meistä jokaisella on kädessämme laite, jolla on pääsy lähes kaikkeen maailman tietoon ja kulttuuriin, mutta käytämme sitä pääasiassa tuottamaan mikroskooppisia hyväksynnän tuntemuksia täysin tuntemattomille puolialastomille lukiolaistytöille toisella puolella maailmaa.
Analoginen maailma, siis se, mihin kuuluu potkurikoneet, viisarikellot, sanomalehdet, traktorit, pilvenpiirtäjät ja panssarivaunut kehittyi kiihtyvällä vauhdilla sitä mukaan, mitä enemmän koulutettuja ihmisiä oli saatavilla teollisuuden ja yhteiskunnan palvelukseen. Mielikuvissamme tukeudumme monesti vielä siihen harhaan, että kehitystahti olisi edelleen jotenkin yhtä ennustettavaa. Mutta asia minkä monesti unohdamme, on se, että emme elä enää pelkästään analogisessa, vaan myös digitalisessa maailmassa, jonka kehitysvauhti on eksponentiaalista. Se muutos, mikä aiemmin otti tapahtuakseen 10 vuotta, ottaa enää vain vuoden. Ja se määrä muutosta mitä tapahtui nyt kuluvan vuoden aikana, saattaa ensi vuonna tapahtua parissa viikossa.
Eräs ystäväni kertoi minulle perjantaina 18.12. illanistujaisissa pitäneensä minua viimeisen vuoden aikana seonneena foliohattuna, kun olin pitkin kesää ja syksyä jakanut ystäväporukkamme whatsapp-ryhmään näkemyksiäni liittyen aikamme ilmiöihin, etenkin erääseen passiin. Viime päivinä tapahtuneet ja mediassa näkyneet asiat olivat kuitenkin avanneet hänen silmiään ja hän totesi ”kyllä sä olit ollut sittenkin ihan oikeassa kokoajan”. Hän ei ollut yksin. Vastaavia tunnustuksia olen viimeisen kuukauden aikana saanut noin puolelta tusinalta tuttaviani, joiden kanssa aiheista on tullut väännettyä pitkin vuotta. Ehkäpä hulluus tarttuu? Eilen sain kuitenkin kyseisen tunnustuksen virallisesti myös ministeritasolta, kun Krista Kiuru ilmoitti tiedotustilaisuudessa, että k-passi ei liity enää mitenkään epidemian hallitsemiseen, vaan se oli sovittu jo kauan aikaa sitten lanseerattavaksi taudeista huolimatta. Kiurua tosin pidin itsekin jo hulluna, joten ehkäpä tämä todisti asian. Olen hullu, ja pian olet sinäkin.
Nietzschen lainaukseen palatakseni, on aika avata hieman tätä musiikka, jonka kuulen, jotta tekin pääsette paremmin pureutumaan hiilidioksidin ja paskan avaamaan ihmeelliseen maailmaan. Ja toki myös liittymään meihin hulluihin.
Maailmankuvani muuttui vuonna 2015 totaalisesti, kun luin erittäin mielenkiintoisesta Wait but why? -nimisestä blogista tekoälyn mukanaan tuomasta vallankumouksesta (linkki löytyy lähdeluettelosta postauksen jälkeen). Sitä ennen tekoäly oli näyttäytynyt minulle lähinnä jonkun kaukaisen tulevaisuuden asiana, joka ehkä Terminaattori-elokuvista tuttuun tyyliin päättää päivämme, tai sitten Star Trek -elokuvista tuttuun tyyliin ohjailee kiusallisiin sosiaalisiin tilanteisiin joutuvia droideja, jotka eivät sen kummemmin maailmaa muuta.
Lähes pienen kirjan mittaisen artikkelisarjan tuosta blogista luettuani, ymmärsin, että tuo tulevaisuus tulee olemaan hyvin, hyvin pian. Pidän edelleen ihan kohtalaisena saumana, että tuo tekoäly meidän päivämme päättää, ja vaikka näin ei kävisikään, niin elämä ja maailma sellaisena kuin sen nyt koemme, ei tule jatkumaan. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että 2030-luvulla juuri kenelläkään meistä ei tule olemaan enää työtä. Jokainen ammatti tullaan korvaamaan lähivuosina tekoälyllä, algoritmeillä ja robotiikalla. Nyt ehkä ajattelet, että eihän tämä koske minua olen nimittäin toimitusjohtaja/lääkäri/juristi/(lisää tähän haluamasi korkeakoulututkintopohjainen ammattiryhmä). Työni on aivan liian monimutkaista ja mukautumista vaativaa koneen hoidettavaksi. Tässä olet kuitenkin valitettavasti väärässä, sillä juuri nuo työt ovat perus kokoonpanotyön jälkeen seuraavana tulilinjalla. Ja itseasiassa pitkin nenänvartta katsomasi Lauri-liittymämyyjä ja OnlyFans-Oona ovat viimeisiä ammatinharjoittajia, joita tekoäly ei vielä syrjäyttänyt, sillä ihmisten välinen vuorovaikutus tulee varmasti olemaan yksi vaikeimmin korvattavista asioista. Lääkärin, hallintojohtajan ja juristin työt sen sijaan saattavat olla taputeltu jopa jo viiden vuoden kuluttua, ainakin valtaosin.
Ellemme kollektiivisesti koko planeetan kesken nyt päätä, että laitetaanpa tekoälyhommat jäihin, on täysin väistämätön asia, että 2030-luvun maailma on meille todella erikoinen paikka. Tämän tietää myös kaikki maailman merkittävimmät poliittiset päättäjät ja suurimpien yritysten johtajat. Heillä onkin yhteinen foorumi, jossa tulevaisuutta maalataan ja suunnitellaan. Tuon foorumin nimi on Maailman Talousfoorumi ja siihen ja sen alajärjestöihin kuuluu lähestulkoon koko EU eliitti. Meiltä Suomesta mm. Pääministeri Sanna Marin ja Valtiovarainministeri Annika Saarikko, eli kaksi tällä hetkellä Suomen poliittisesti vaikutusvaltaisinta ihmistä. (Linkki Ylen juttuun aiheesta lähdeluettelossa)
Minkälaista tulevaisuutta kyseinen organisaatio meille eurooppalaisille sitten maalailee? Vaikutusvaltainen tanskalaispoliitikko Ida Auken kirjoitti blogitekstin muodossa hyvin mielenkiintoisen artikkelin Maailman Talousfoorumin vuoden 2030 tulevaisuudenvisiosta talouslehti Forbesin verkkosivuilla. Tuo kannattaa käydä itsekin lukemassa (linkki jälleen lähteissä), mutta tiivistän sen olennaisimmat pointit tähän:
-Juuri kukaan meistä ei enää tee työtä, sillä tekoäly ja robotiikka on poistanut tarpeen tehdä työtä
-Energia on lähes ilmaista, samoin tarvikkeet, liikkuminen, majoitus, ruoka yms.
-Et omista enää juuri mitään, et kotia, autoa, vaatteita, ruuanlaittovälineitä et mitään. Nämä kaikki ovat jatkossa palveluita, joihin sinulle annetaan pääsy tai oikeus käyttämiseen. (Huomaa, annetaan oikeus. Sinulla ei ole oikeutta, vaan se myönnetään jos ehdot täyttyy).
-Shoppailua ei enää tarvitse harrastaa, sillä algoritmi valitsee puolestasi, mitä tarvitset. Monesti algoritmi tietää jopa paremmin mitä kaipaat elämääsi, kuin sinä itse.
-2030-luvun kaupunkilainen kokee välillä hieman ärsyttäväksi, että hänellä ei ole lainkaan aitoa yksityisyyttä. Hän ei voi mennä mihinkään rekisteröitymättä. Hän tietää, että jossakin kaikki mitä hän tekee, mitä hän ajattelee tai mistä hän haaveilee, tallennetaan. Hän kuitenkin toivoo, ettei kukaan käytä sitä häntä vastaan. Huom. alleviivattuna: ”Toivoo”.
Meille siis lupaillaan aika mukavan kuuloista tulevaisuutta. Vähän jokainen meistä saa toimia oloneuvoksena ja elää yltäkylläisyydessä, kun kaikki tarvikeet ja palvelut ovat lähes rajoittamattomasti saatavilla. Näinhän siinä väistämättä käykin, kun kaikkea on saatavilla mielin määrin, eikä vastineeksi tarvitse tehdä mitään, jolloin raha menettää olennaisimman merkityksensä. Siis jos palveltuita tosiaan on saatavilla mielinmäärin. Se toki edellyttää sitä, että raaka-aineita ja energiaa on lähes rajattomasti, mikä on ehkä mahdollista jossain kohtaa.
Mutta kaksi asiaa tuosta tulevaisuuden kuvasta herättää mielessäni kysymyksiä. Ensimmäinen näistä on se, että jos sinä et enää omista kotiasi etkä juuri mitään muutakaan, niin kuka ne omistaa? Ja kuka omistaa palveluita tuottavat robotit ja tekoälyn?
Ja toinen kysymykseni on se, miksi sinulla ei voi olla yksityisyyttä, onko muka sinun ajatuksesikin tunteva algoritmi välttämätön ehto, että tulevaisuutemme voi toimia yhteiskunnassa johon työnteko ei enää kuuluu?
Vastaus: palvelut ja tuotantovälineet tulisivat omistamaan globaalit suuryhtiöt, jotka ovat nyt jo hyvin pienen ryhmän omistuksessa. Käy vaikka itse kirjoittamassa Yahoo Financeen Googlen, Facebookin, Amazonin tai vaikkapa Coca-Colan nimi hakukenttään ja katso Holders-välilehdeltä, ketkä ovat suurimmat omistajat. Ne ovat kaikissa samat ja itseasiassa noista suurista omistajista kaksi suurinta omistaa erinäisten viritysten kautta myös nuo pienemmät suuromistajat. Tilannehan ei toki varsinaisesti muuttuisi nykyisestä, sillä sama hyvin hyvin pieni eliitti omistaisi kaiken, kuten omistavat nyttenkin. Merkittävä ero kuitenkin on se, että tuo eliitti tarvitsee sinua tänä päivänä kuluttajana ja työvoimana. Huomisen yhteiskunnassa sinua ei tarvita enää kummassakaan roolissa, hoitavathan koneet, tekoäly ja algoritmit kaikki työt.
Mutta missä roolissa sinua sitten tarvitaan? Tuo on erittäin hyvä kysymys. Sillä tänään tuotat työpanoksellasi ja osallistumisellasi yhteiskuntaan yhteistä hyötyä, mutta huomenna tuottamasi hyvä onkin koneiden tuottamaa. Sen jälkeen sinä tuotat enää vain kahta asiaa: hiilidioksidia ja paskaa.
Totalitaarisissa kollektivistisissa yhteiskunnissa, kuten Neuvostoliitossa, Pol Potin Demokraattisessa Kamputseassa ja kestosuosikki Pohjois-Koreassa osa kansasta on aina niin sanotusti ”laitettu fileiksi”. Syy fileoimiseen on vaihdellut. Neuvostoliitossa siihen riitti se, että jonkin alueen asukkaat nähtiin tai epäiltiin olevan ei-kollektivismin henkeen sopivia, Pol Potin maalaisromantiikkaan perustuvassa kommunistiutopiassa viholliseksi nähtiin puolestaan korkeakoulutetut, joten lääkärit ja opettajat laitettiin keskitysleirien kidustuskammioiden kautta teloitettaviksi. Teloitukset suoritettiin puolestaan luotien säästämiseksi kuokilla (yök). Pohjois-Koreassa kuolemantuomion on viimeaikoina saanut mm. Squid Game -sarjan salaa levittämisestä (ymmärrän täysin) sekä Kimin suosiman taikaesityksen kritisoinnista.
Vaikka tässä Mark Zuckerbergia lainatakseni ”uuskommunistisessa” maailmanjärjestyksessä ja sen paraikaa käynnissä olevassa lanseerauksessa ei vielä ketään olekaan teloitettu, on muita kollektivismille tyypillisiä toimia alettu jo lanseeraamaan, nimittäin vapauksien riistoa. Muistatko vielä menneisyydestä, sanotaan vaikkapa viime kesältä, kun sinulla oli oikeus tehdä periaatteessa mitä vaan, mitä ei erikseen oltu kielletty laissa tai pidetty sosiaalisesti täysin epäsopimattomana? Esimerkiksi nähdä ystäviä, liikkua julkisilla kulkuvälineillä, treenata, tehdä töitä, käydä kaupassa ja syödä ravintolassa. Tuota kutsutaan vapaudeksi. Tänään sinä et saa mennä ravintolaan tapaamaan ystäviäsi, vuokrata suksia Levillä ja ihan pian et edes mennä töihi, ilman että sinulle on myönnetty EHDOLLINEN LUPA. Tuo on perustavanlaatuisesti merkittävä muutos yhteiskunnassamme. Vapaasta yhteiskunnasta, jonka puolesta esi-isämme ovat vuodattaneet verta ja taistelleet satojen vuosien ajan, on tullut lupayhteiskunta. Nyt ehkä ajattelet, että mitäpä tuosta, otan ne pari piikkiä ja kaikki jatkuu normaalisti. Ja jos tulee jotain muuta, niin tottelen silloinkin. Historia on kuitenkin kanssasi eri mieltä. Nimittäin yhden ainoata kertaa ihmiskunnan historiassa ei ole nähty kollektivismiin ja vapauksien rajoittamiseen perustuvaa vallankumousta, joka ei olisi lopulta syönyt omia lapsiaan. Joka ainoa kerta hallintokoneisto on kääntynyt omia kannattajiaan vastaan ja jopa puolue-eliittiä on puhdistettu omiensa toimesta. Vaikka tänään myöntyisit passin ehtoihin, niin ei ole mitään takuita, haluatko tai edes voitko myöntyä niihin enää vuoden tai kahden päästä. Ja sitten olet ulkona yhteiskunnasta, joka sinun suostumuksellasi on rakennettu niin, että et voi olla enää minkäänlainen osa sitä ilman passia.
Neuvostoliitto tappoi aikoinaan kymmeniä miljoonia kansalaisiaan. Niin suuren määrän, että siitä voidaan esittää vain arvioita. Konsensus kuitenkin lienee, että kokonaisluku on jossain 10 – 100 miljoonan välillä. Eikä Neuvostoliitto ole tässä yksin, vaan totalitaristiset maat ovat aina tappaneet merkittävän osan kansastaan. Näin on pakko tehdä, sillä kaikki eivät halua olla samassa muotissa ja yhdessä muotissa oleminen on kollektivistien juttu. Yksi asia on kuitenkin aina suojannut osaa kansasta – heitä on tarvittu pyörittämään yhteiskuntaa, taloutta ja armeijaa. Mutta mikä suojaa sinua, rakas hiilidioksidin ja paskan tuottaja, kun 10 vuoden päästä työsi hoitaa tekoäly ja turvallisuutta valvoo dronet? Kenties se, että teit aina niin kuin käskettiin, etkä mukissut vastaan? Hiljaiset hyväksyjät ja järjettömyyksien tottelijat ovat olleet kaikkien ihmiskunnan historian suurimpien vääryyksien mahdollistajia, joten eiköhän siitä porukasta hankkiuduta eroon heti, kun sille ei enää ole käyttöä.
Palataan hetkeksi vielä tuohon 2030-visioon, johon kuului se, että sinusta ja toimistasi kerätään kaikki data. Vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaalit ratkaistiin keräämällä dataa noin 50 miljoonalta Facebook-käyttäjältä. Datan avulla oli mahdollista analysoida ihmisten äänestämiskäyttäytymistä ja kohdistaa mainonta heihin, jotka oli mahdollista saada äänestämään Trumpia, mutta jotka muuten olisivat ehkä äänestäneet hänen vastaehdokastaan. Kun ulkopuolinen yhtiö pystyy vaillinaisen Facebook-datan avulla päättelemään äänestämiskäyttäytymisesi, niin ymmärrät varmasti, että kun sinusta kerätään aivan kaikki mahdollinen data, niin tuon datan omistava taho pystyy analysoimaan sinut niin tarkasti, että he tietävät tulevat ajatuksesi ja aatteesi jo ennen sinua. Kiinassa tätä tehdään jo nyt ja pian täälläkin. Passijärjestelmä ei vielä kerää sinusta dataa, mutta siihen se tullaan liittämään piakkoin. Israelissa, tuossa passin lanseerauksen koelaboratoriossa, on jo koekäytössä sovellus, joka kerää datan liikkumisestasi. Ihan vain, että voidaan seurata tartuntaketjuja. Ainahan näille jutuille hyvä syy löytyy. Passinkin piti vielä lokakuussa ehkäistä tartuntojen määrää, mutta nyt perjantaina Kiuru tunnusti sen olleen vain jekku 🙂
Kun kansalaisten lupa- ja seurantajärjestelmä, jonka ensimmäinen vaihe on tämä k-passi, on lanseerattu täydessä mitassaan, niin sama taho, joka myöntää sinulle kansalaispalkkasi (olethan työtön), luvan liikkua ja tavata muita ihmisiä, ruokkii ja majoittaa sinut, sekä huolehtii terveydestäsi, tuntee ajatuksesi paremmin kuin sinä itse. Tämä sama taho myös valvoo turvallisuuttasi droneillaan (poliisit ja sotilaatkin ovat jo kortistossa). Ja sinä annat tälle taholle vain hiilidioksidia ja paskaa kiitokseksi. Mitäpä veikkaat, onko tulevaisuutesi tällä pallolla kovin valoisa?
Jos passin kehityskulkua ei pysäytetä nyt, niin pian sitä ei enää edes voida pysäyttää. Sen jälkeen vapaa kansalaisyhteiskunta jää pysyvästi historian kirjoille (olettaen, että historiankirjoja vielä saa olla).
Kiitos että jaksoit lukea tämän loppuun. Ja anteeksi, että luit, sillä nyt sinusta on jäänyt jo datajälki joka osoittaa, että ymmärrät totalitarististeen kontrolliin perustuvan digiyhteiskunnan vaarat ja todennäköisesti syyllistyt ajatusrikoksiin, jotka johtavat siihen, että menetät kansalaisoikeutesi. Sori sori sori 🙂
Tämän kirjoituksen on kirjoittanut liikaa vapaa-aikaa omaava, entinen lupaava hiukkasfyysikon alku ja nykyinenkin wikipedia-, historia- ja tiedeaddikti, joka onnistui elokuussa katkaisemaan lepakkonuha-tartuntaketjunsa pikatestin avulla niin varhain, että kyseinen köhä tarttui vain hänen kissalleen. Molemmat voimme hyvin ja otamme mielellämme vastaan sekä fanipostia että vihapuhetta niin digitaalisessa kuin analogisessa muodossa.
Tätä teosta saa jakaa, kopioda ja mielellään väittää vaikka omaksi tekeleeksi, mitä tahansa. Pääasia että viesti leviää ja saadaan lisää hulluja tanssahtelemaan kanssamme 🙂

0 kommenttia

Kommentoi