Vienti hyvinvoinnin mittari?

Kiinan vienti kasvoi n 30% ja kauppataseen ylijäämä 676 miljardriin dollariin mikä on kaikkien aikojen ennätys.

Onko niin että muu maailma seisoo tumput suorana ja ostaa Kiinasta maskit – testit ym ym.

Ihmisoikeuksista ei puhuta.

Koska tulee aika jolloin emme pysty ostamaan?

 

9 vastausta artikkeliin “Vienti hyvinvoinnin mittari?”

  1. Me itse olemme ahneudessamme syypäitä Kiinan tuotannon kasvuun. Eli lähes kaikki tavara tänään tuotetaan Kiinassa tai muualla Kauko-Idässä. Eikä paluuta ole. Olemme täysin Kiinan vankeja.

  2. Hain tänään Lahti-pisteestä paketillisen maskeja. Kiinalaisiahan ne.

  3. Lapsuuden ovavaraistaloudessa sodan jälkeen – kaikki oma tarve tuotettiin itse, lähes kaikki. Isällä oli sanonta, ellemme voi itse tehdä/tuottaa jotakin niin sitä ei välttämättä tarvita. Elimme vaatimatonta mutta onnellista perhe-elämää!

  4. Erässä pienessä porukassa pohdimme mitkä maat ovat eniten riippuvaisia globaalista kaupankäynnistä.

    Kiina on varmasti yksi riippuvaisimmista. Kiinan pellot eivät kykene tuottamaan riittävästi ruokaa 1,4 miljardille ihmiselle – Kiina on riippuvainen ruoan tuonista

    *******************************************************************************
    https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/teemajutut/vienti-tuonti/ruuan-tuonti-kiihtyva-trendi-kiinassa/

    19.5.2021

    Ruuan tuonti kiihtyvä trendi Kiinassa

    *

    https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000007298576.html

    Kiinan keskiviikkona ilmoittamat vastatullit koskevat esimerkiksi soijapapuja. Yhdysvaltain papusadosta kolmannes myytiin viime vuonna Kiinaan, ja soijapapuja tuotetaan osavaltioissa, jotka olivat vuoden 2016 presidentinvaaleissa Trumpin vahvaa kannatusaluetta. (STT 4.4.)

    *
    https://yle.fi/uutiset/3-7027261

    Soijaa menee niin paljon kaupaksi kuin maanviljelijät ehtivät kasvattaa. Sadon lisääminen ei ole ongelma, koska viljelymaata on paljon. Pullonkaulana on se, kuinka miljoonat soijatonnit saadaan kuoppaisia teitä myöten sisämaasta satamiin.

    Ylivoimaisesti suurin ostaja on Kiina, joka tarvitsee soijaa lihakarjansa lihottamiseen, koska kiinalaiset ovat alkaneet syödä yhä enemmän lihaa. Kiinalaiset puhuvat soijapavuista ”kultaisina jyvinä”. He kuluttavat soijaa loputtoman määrän myös kaikenlaisiin ihmisille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin tofusta soijakastikkeeseen ja lihan korvikkeisiin.

  5. Erässä pienessä porukassa pohdimme mitkä maat ovat eniten riippuvaisia globaalista kaupankäynnistä.

    Kiina on varmasti yksi riippuvaisimmista. Kiinan pellot eivät kykene tuottamaan riittävästi ruokaa 1,4 miljardille ihmiselle – Kiina on riippuvainen ruoan tuonista

  6. Jos ihmisoikeuksilla ei ole hankinnoissa väliä edes vasemmiston omistamille yrityksille, eikä yleisradiolle, eikä sanomalle, mitä hiton toivoa on että niistä olisi koskaan väliä heille jotka palvovat vain rahaa?

  7. Niinpä – mikä on maailmaa hallitsevin tekijä?

    Uskoisin kaikkein merkittävimmän tekijän olevan ihmiskunnan koon kasvun yli maapalon kestokyvyn.

    Meillä vehkotaan luonnon (metsien ) suojelusta, mutta muualla on meno aivan toista.

    Ahneus on toki merkittävä tekijä.

    Voimme moittia kiinalaisia, mutta he, ymmärtääkseni, tekevät mitä heidän on pakko tehdä – he turvaavat ravinnon saannin 1,4 miljardiselle väestölleen.

    Voidakseen ostaa soijaa Etelä-Amerikasta kiinalaisten on tuotettava kaikenlaista tavaraa m.m meille kulutettavaksi.

    Soijapavun kysynnän kasvaessa viljelysmaata lisätään sademetsiä hävittämällä.

    **********************************************************************
    https://yle.fi/uutiset/3-7027261

    18.1.2014

    Etelä-Amerikassa valtava soijabuumi – Rekat odottavat satamien edessä viikkokausia

    Viljelijät ovat siirtyneet joukoittain tuottamaan soijaa eri puolilla Etelä-Amerikkaa. Soijaa viedään maanosasta etenkin Kiinaan.

    Soijaa menee niin paljon kaupaksi kuin maanviljelijät ehtivät kasvattaa. Sadon lisääminen ei ole ongelma, koska viljelymaata on paljon. Pullonkaulana on se, kuinka miljoonat soijatonnit saadaan kuoppaisia teitä myöten sisämaasta satamiin.

Vastaa käyttäjälle Timo Lennart Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *