3 vastausta artikkeliin “Meitä on liikaa”

  1. Kiinnostava aihe! Maailma muuttuu, ja se mitä on pidetty menestyksen sekä hyvän elämän tarkoituksina muuttuu myös — mitä kehitystä en pidä huonona asiana.

    Kiinassa yhden lapsen politiikan höllentäminen, kuten eivät lapsentekoon kohdistuneet verokevennykset tai muutkaan kannustimet liene tehonneet; ja nyt kysytään miksi?
    Nyt ilmeisesti ensimmäistä kertaa vuosittaiset kuoleisuusluvut ovat myös ylittäneet vuosittaisen syntyvyyden tason Kiinassa, mikä saa ekonomistit pillastumaan.

    Sukupuolten välinen epätasapaino sekä ihmisten ylitarjonta/ paljous kuitenkin vaikuttanevat Kiinassa, jossa nuoret eivät tahdo tehdä lapsia, koska kilpailu elämässä menestymisestä on liian kovaa. Nuoret naiset kokevat ajatuksenakin hyvin vastenmieliseksi sen, että heidän tulisi äitiyden myötä nähdä täysin kohtuuttomasti ja absurdisti vaivaa sen eteen, että heidän jälkikasvulla olisi paikka parhaassa koulussa ja parhaat mahdollisuudet hirvittävän kilpailun puristuksessa, joka johtuu siitä, että ihmisiä, tarjontaa ja työvoimaa on liikaa, jolloin parhaista parhailla vain on arvoa. Tähän painajaiseen eivät nuoret naiset halua, vaan tahtovat rauhassa opiskella sekä elää elämäänsä.

    Kulttuurissa perinteiset konservatiiviset arvot vain vahvistavat nuorten omaa linjaa. Lisäksi jo ylikansoittuneella planeetalla voisi kenties syntyvyyteen liittyviä ongelmia oleellisempaa olla miettiä ratkaisuja siihen, kuinka talousjärjestelmää sopeutetaan uusiin realiteetteihin, joissa loputon kasvu-ajattelu ei ole kestävää, ja ihmisen työvoiman korvaa teknologian kehitys, joka tekee ihmisestä monin tavoin tarpeettoman, joka asia nuorten keskuudessa aletaan tiedostaa.

    __

    ”Apart from dishing out incentives to have children, China should also improve gender equality in households and workplaces, said Bussarawan Teerawichitchainan, director of the National University of Singapore’s Centre for Family and Population Research.

    Scandinavian countries have shown that such moves can improve fertility rates, she added.

    According to Paul Cheung, Singapore’s former chief statistician, China has ”plenty of manpower” and ”a lot of lead time” to manage the demographic challenge.

    ”They are not in a doomsday scenario right away,” he said.

    Observers also say merely raising birth rates will not resolve the problems behind China’s slowing growth.

    ”Boosting fertility is not going to improve productivity or increase domestic consumption in the medium term,” said Stuart Gietel-Basten, a public policy professor at The Hong Kong University of Science and Technology.

    ”How China will respond to these structural issues would be more crucial.”

    (https://www.bbc.com/news/world-asia-china-64300190)

  2. Who would dare have kids in this situation?

    Experts say it is also because the relaxing of the policy did not come with other changes that support family life – such as monetary support for education or access to childcare facilities.

    Many people simply cannot afford to raise children amid the rising costs of living, they say.

    ”People’s reluctance to have children doesn’t lie in the process of childbearing, but what comes after,” Dr Mu said.

    She added that the notion of what makes a person successful has also changed in China – at least for those living in big cities.

    No longer is it defined by traditional markers in life such as getting married and having children – instead, it’s about personal growth.

    /https://www.bbc.com/news/world-asia-china-57154574
    ___

    Suomeksi:

    Kuka uskaltaisi hankkia lapsia tässä tilanteessa?

    Asiantuntijoiden mukaan syynä on myös se, että politiikan höllentäminen ei tuonut mukanaan muita perhe-elämää tukevia muutoksia – kuten koulutuksen rahallista tukea tai lastenhoitopalvelujen saatavuutta.

    He sanovat, että monilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole varaa kasvattaa lapsia elinkustannusten nousun keskellä.

    ”Ihmisten haluttomuus hankkia lapsia ei johdu synnytysprosessista, vaan siitä, mitä tulee sen jälkeen”, tohtori Mu sanoi.

    Hän lisäsi, että käsitys siitä, mikä tekee ihmisestä menestyvän, on muuttunut myös Kiinassa – ainakin suurkaupungeissa asuvien kohdalla.
    Sitä eivät enää määritä perinteiset elämänmerkit, kuten naimisiinmeno ja lasten saaminen, vaan sen sijaan menestystä määrittelee nyt ihmisen henkilökohtainen kasvu.

  3. Ekonomit pitäisi ikuisen kasvuteoriansa kanssa panna jäähylle.
    Suraan Suomessa oman lähisuvun nuorta perhettä kolmen lapsen kanssa. (Ei kukaan järkevä laita itseään siihen urakkaan). Itsekin autan heitä pienestä eläkkeestä sillä olen kokenut saman mitä on pienillä tuloilla elättää oma perhe.
    – Suomikin on pulassa ikääntymisensä kanssa ja puhutaan työvoimapulasta. Ehkä työvoimapulaakin pitäisi lähestyä eri kantilta, sillä se tuontityövoima tuo toisenlaisia murheita joita ei voi mainita ettei leimata rasistiksi.
    https://www.hs.fi/talous/art-2000009329327.html

Vastaa käyttäjälle Niilo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *