Painettu sanomalehti

Vuosisatainen sanomalehti on jakanut meille tietoa ja painettuun sanaa voitiin luottaa.
Muutos on tullut ja ajaa vääjäämättä ohi painetun sanomalehden, sillä painetussa paperilehdessä tämänpäivän uutiset ovat jo eilisiä.
Bloggarit ovat aikaansa edellä, mutta heidän uutisensa ovat epäluotettavia usein yhden bloggarin väittämiä tai omia mielipiteitä.
Tänään emme saaneet painettua sanomalehteä, josta olisimme voineet kenties lukea asioita joissa olisi enemmän totuuden siementä?

28 vastausta artikkeliin “Painettu sanomalehti”

  1. No en ole lehtien palvelija lainkaan en digi enkä painetun ja tänään ei niissä olisi kun perjantain uutisia terv tepivaari

  2. Aika ei ole seurannut printtiä. Sen pitää olla edelleen se syventävä uutisväline noille nopeille digiavauksille, mutta lehtiä johtavat menneisyyden journalistit.
    Tarkoittaa sitä, että noiden päivä nopeiden tapahtumien syvennetyt pitäisi tapahtua edelleen printissä ja vaikka digissä, mutta samalla aikataululla yksi päivä myöhemmin. Saadaan näin aikaa laatuun.
    Tätä ajoin yhden ison sanomalehden päätoimittajan kanssa kuin käärmettä pyssyyn jo 20 vuotta siten, kun tämä web alkoi elämään.
    … eikä vieläkään !
    Nyt juttujen syvennystä taustoineen ei tapahdu tai tapahtuu miten sattuu. Toimitukset ovat kovilla talouden kurjistuessa ja mainostulojen hajaantuessa kuin varpusparvi maailmalle epäluotettaville some-alustoille. Eivät ole pysyneet kelkassa mukana.

    Tällaiset meikäläiset muutaman päätoimittajan kanssa olimme aina kusessa, kun uudistushalut kariutuivat aina toinen toisensa jälkeen ja, kun saimme aina hakata päätämme ikihonkiin.

    … muuten vähän ärsytykseksi, Suomen 1. uudelle tielle lähtenyt sanomalehti oli vasemmiston Kansan Uutiset ja Demari kakkosena.

    Aamulehti, Hesari, ESS ja TS nukkuivat tyytyväisyydessään ruususen unta. Ilkka ja Pohjalainen Vaasa bladettineen ajautuivat KSML;n syliin niin kuin moni muukin sen aikainen änkyrä tänään.

    1. Kansan Uutiset oli kolme vuosikymmentä sitten aika hyvin toimitettu. Nyt varmaan taantunut toistelemaan Marxin pölähtäneitä lisäarvoteorioita.

  3. Printtilehdetkään eivät ole olleet luotettavia. Melko yleisesti on punaisten tai punavihreiden toimittajien vääristyneita artikkeleita. Toki poikkeuksiakin on.

    Suomettuminen iski pahoin Suomen lehdistöön.

    Esimerkiksi Uusi Suomi seisoi suomettumiselle vastaan melko pitkään – Pentti Poukka oli viimeinen suomettumaton päätoimittaja.

    Kestää vielä hyvin pitkään, että Suomen media pääsee eroon suomettumisesta.

    1. Lehdistö on nykyään uussuomettunutta, varsinkin Hesari.

      Uudelle ja vanhan suomettumisen tuntomerkkinä on, että jokin klikki käyttää hyväkseen ulkomaista valtaa pönkittääkseen valtaansa suomalaisten ylitse.

      Tarvittaisiin uusi Kekkonen pitämään uussuomettuneet kurissa ja Suomi kunniassa.

  4. Sanomalehdistö kokonaisuudessaan on ollut voimakkaasti oikeistolaisuuden käsissä. Osa kepulaisia kuten Ilkka, Keski-Pohjanmaa, Keskisuomalainen ja Kaleva. AL, TS, Karjalainen, ESS, Kymi, kokkareiden. Muut aika neutraaleja. Hesari neutraalein.
    US voimakkaasti oikeistolainen kuten Verkkolehti.
    Puolueämyrit oma lukunsa.
    Joku niistä kuuluu lähes valemedia sarjaan.

    1. HK:

      Hesari ei ole neutraali kansallisessa mielessä, vaan selkeä etnolehti, ”Suomessa asuvien ruotsalaisten” pää-äänenkannattaja.

      Luultavasti osakkeenomistajiensa asialla.

      Kari Suomalainenkin totesi: ”Suomenkielinen Höblä”

  5. Sanomalehti on vain niin luotettava kuin sen tekijänsä. Se Aamulehden viimeinen paikallinen toimittaja ei paljoon pysty, muut ovat hesarin juttuja, jotka puolestaan ovat sisällöltään sitaatteja jonkun somepersoonan jutuista, jotka puolestaan perustuvat jonkun kansainvälisen lehden artikkeliin, joka puolestaan siteeraa jonkun tutkijan näkökulmaa.

  6. Hesarin puoueettomuuden hautakivi on löydettävissä jonkun aiemman päätoimitajan haudalta.
    Nykyään se on urbaani taru.

    1. Aamulehti on vain Hesarin omistuksessa, ei toimituksellisesti Hesari. Kaikki varhaisjakelulehdet vaihtavat juttuja juttupoolin kautta siltä osin, kun ne palvelevat valtakuntaa tai ovat mielenkiintoisia kaikille jonkun paikallisen tapahtuman vuoksi.
      Se on myös yksi kustannustekijä ja, että monet maakuntalehdet ovat lopettaneet Hesassa ym. muualla aluetoimituksia.

          1. Aamulehdellä on selvä hesarin nuotti ja se ole roskaa terv tepivaari

  7. Minun on vaikea ymmärtää miksi joku haluaa vapaaehtoisesti paperijätettä kotiinsa?

    Meille ei ole vuosiin tullut ainuttakaan printtilehteä, postilaatikossa lukee ei mainoksia, eikä ilmaisjakeluita.

    Miksi haaskata energiaa ja luonnonvaroja printilehtiin, jotka vanhenevat jo ennen kuin ovat jaettu?

    1. Printtilehti on edelleen ”käyttöliittymänä” nopein selattava ja juttuihin palattava lehti. Siihen on helppo palata ja se tuo silmille selatessa yllättäviä asioita. Pelkkä digi aiheuttaa putkinäköisyyttä, kun haetaan vai omia kiinnostuksen kohteita.

      1. Kyllä näköislehdessä on ne ihan samat jutut kuin printtilehdessä, eikä selaaminen ole yhtään sen vaikeampaa.

        Putkinäköisyys on oma tietoinen valinta.

        1. Selaaminen edestakaisin ja vielä edellisinä ja seuraanakin päivinä onnistuu mutkattomasti, ei diginä. Keiltämättä paikkaerippuvuus on toinen asia. Mutta, kun on molemnat.

          1. Miksi selaaminen ei muka näköislehdellä onnistu vaikka useamman päivän lehdillä edestakas?

            1. Hankalasti näköislehti kännykällä. Digiversiosta etsimällä, jos löytyy tai ei. Hakemistot ovat persiistä.
              Käytän molempia niin printtiä kuin digiä.
              Olen itse ollut näköislehden synnyttäjä, sen nimi oli ensin PDF-lehti.
              Paperia ei voita mikään, ei aikakauslehdissä kuin sanomalehdissä. Mutta yhteiskäyttö on ok.- minulle !
              Kirjastossa voi lukea sadat lehdet sekä koneelta näköisinä tai printtinä. Kova kisa ihmisillä on hyökätä paperilehtien kimppuun.

  8. Paperilehteä ei pystytä myymään nuorille eikä myöskään digilehteä. Nuoret saavat haluamansa tiedon maksutta.
    Päätoimittajat näkevät tilanteen ja sortuvat sillä he eivät voi uudistaa sitä eivät salli omistajat jotka ovat menneen ajan vankeja.
    Oikeasti ne tutkivan journalismin jutut mutta niille ei saada maksajaa.

  9. Ei ”krapisevaa” aamukahvin kanssa mikään voita. Ei edes päivä ala kunnolla, jos ei ole aamuviideltä lehti laatikossa. Meillä on hyvä esimerkki Forssan Lehti, joka nyt ja tulevaisudessa jaetaan kahden- kolmen vuorokauden nipuissa. Kun minä asian kuulin, kerroin samantien lehden asiakaspalvelijalle, että meille on ihan turha lähettää jätepaperia. Ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin että te hukkaatte ainakin yhden potentiaalisen asiakkaan. Teidän digiversionne ei minua kiinnosta.

  10. Uusi Lahti tulee keskiviikkoisin ja sitä tulee luettua. Eräs demariksi tunnustautunut entinen työkaverini tosin sanoi että se on kokoomuslainen lehti.

    1. Uusi Lahti kuuluu ESA-mediaan eli ESS + KSML-lehdistöpooliin, joka on lähellä kokoomuslaisuutta, jos tutkii keille kansaedustajille vaalitukea on valunut.

  11. No niinhän ovat kaikki lehdet pääsääntöisesti nykyään kokoomus edellä ensin
    Sitotumatonta ei ole mikään terv tepivaari terv tepivaari

  12. Kute Teuvo enemmistö lehdistä on kokoomustaustaisia oikeiston äänenkannattajia.

  13. Muuten, käykää kirjastossa selaamassa tietokoneella ilmaiset ”e-press” pääsisäisen ajan digilehdet mm. Keskisuomalainen, Etelä-Suomen Sanomat ja Uusimaa.
    Ne olivat printtilehden oloisia, selkokielisiä suuritekstisiä lukemistoja
    ja kaikilla alueilla sama ”painos” jokiselle 3:lle päivälle eri julkaisu.
    Mutta myös normaalit päivän nettiversiot oi saatavilla kaikille.

    Näin sitä pitää !

Vastaa käyttäjälle teuvo mast Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *