Mitä Raamattu sanoo homoista ja naispapeista?

Ovatko homoseksuaaliset teot syntiä? Onko naispappeus Jumalan tahdon vastaista? Näistä asioista täälläkin on väännetty Raamattuun vedoten. Raamattu, niin kuin muutkin tekstit, on kuitenkin tulkittavissa eri tavoin. Todisteena siitä meillä on tuhansittain kristillisiä kirkkoja jotka kaikki katsovat löytäneensä totuuden ja olevansa niitä jotka tietävät parhaiten mitä Raamattu opettaa. Toiset kastavat lapsia, toiset aikuisia, toiset ”puhuvat kielillä”, kolmansien mielestä lauantai on oikea lepopäivä jne. Jos Raamattu olisi yksiselitteinen niin olisi vain yksi kirkko jolla olisi kaikkien kristittyjen hyväksymä yhteinen oppi. Selvästikään niin ei ole. Kristinusko perustuu kyllä tiettyihin yhdessä hyväksyttyihin opillisiin perusasioihin, kuten siihen, että Jeesus on samalla ihminen ja Jumala ja että hän nousi kolmantena päivänä kuolleista. On myös yhteisiä rituaaleja kuten kaste ja ehtoollinen. Mutta muuten tulkinnat vaihtelevat huomattavasti, kuten miten ja milloin kastetaan, mitä kaikkea kaste merkitsee, miten nautitaan ehtoollista ym.

Jotkut tulkitsevat Raamattua fundamentalistisesti. Heille Raamattu on kyllä ihmisten kirjoittama kirja, mutta Jumala on ohjannut kirjoittajia niin, että  mitkään virheet tai epätäydellisyydet eivät ole olleet mahdollisia. Kirjoittajat eivät myöskään ole olleet ”aikansa lapsia” vaan irrallaan kontekstistaan. Heidän sanojaan ei siis voi selittää ajan hengellä eikä niitä pidä yrittää mukauttaa nykymaailmaan vaan ne ovat ajattomia viisauksia. Niinpä esimerkiksi kaikki se mitä Paavali kirjoitti seurakunnille ja joka on nyt Uudessa testamentissa on ajatonta viisautta. Kun siis Paavali tuomitsee ”miesten kanssa makaavat miehet” se tarkoittaa, ettei Jumala hyväksy homoseksuaalisia tekoja. Tästä taustasta myös Päivi Räsäsen mielipiteet ovat lähtöisin. Tai kun Paavali käskee ”naisten vaieta seurakunnassa” se tarkoittaa, ettei Jumala hyväksy naispappeutta.

Toinen kristillinen – ja huomattavasti yleisempi- tapa tulkita Raamattua on ns. pelastuskristillinen tulkinta. Sen mukaan Raamattu on Jumalan sanaa, mutta koska se on ihmisten kirjoittama se ei ole irrallaan ajasta eivätkä sen kirjoittajat ole olleet sellaisessa jumalallisessa ohjauksessa joka olisi tehnyt heistä erehtymättömiä. Niinpä voidaan ajatella, ettei Paavalilla ollut oikeaa tietoa homoseksuaalisuudesta. Hän ajatteli sen olevan jokaisen itse valittavissa, huono moraalinen valinta, jonka jotkut ”irstailijat” valitsivat omasta tahdostaan samaan tapaan kuin aviorikoksen. Nykyisin tiedämme asian paremmin. Yhtä Paavalin kirjeen kohtaa velvoittavampaa on suhtaua lähimmäisiin Jeesuksen esimerkin mukaan. Jeesusta moitittiin juuri siitä että hån vietti aikaansa ”syntisten” kanssa. Kovat sanansa hän osoitti niille jotka halusivat korostaa omaa pyhyyttään. Syrjiminen ja itsensä hurskaana pitäminen eivät ole oikeaa kristillisyyttä. Ja koska noin 2000 vuotta sitten yhteiskunta oli patriarkaalinen oli naisten asemakin erilainen, se ei voinut olla heijastumatta kristinuskoon. Siksi naisten astuminen seurakuntien johtoon ei tuntunut sopivalta.

Pelastushistoriallinen tulkinta voi tuntua joistakin kristityistä pelottavalta koska saatetaan ajatella siinä menevän ”lapsen pesuveden mukana”. Jos sanotaan, ettei tuota ja tuota jaetta pidä ottaa kirjaimellisesti, niin pitääkö mitään? Tai miksi joku toinen kohta pitäisi ottaa sanasta sanaan mutta toista ei? Pelastushistoriallisessa tulkinnassa tätä ei kuitenkaan pidetä ongelmana. Ajatellaan, että jumalallinen ilmoitus ei riipu tekstin sanatarkkuudesta eikä se vaadi kirjoittajien olevan irti ajastaan. Raamatullisin sanamuodoin sen voitaisiin ehkä sanoa olevan ”aarre saviastioissa”, jumalallinen ilmoitus tavallisten ihmisten ilmoittamana. Ja loppujen lopuksi kristinusko ei ole uskoa kirjaan vaan sen välittämään sanomaan joka ei ole ohjeita tapakulttuuriin.

Fundamentalistinen tulkinta voi tuntua aluksi selkeältä: se näin ja piste! Mutta ongelmia tulee kun vähän etenee. Paavalihan esimerkiksi sanoo: ”Seurakunnan kaitsija olkoon yhden vaimon mies.” Fundamentalistisesti tämä pitäisi tulkita niin että papin on oltava naimisissa, poikamies ei siis kelpaa. Mutta onko kukaan fundamentalisti esimerkiksi kieltäytynyt työskentelemästä naimattoman papin kanssa niin kuin jotkut heistä kieltäytyvät työskentelemästä naispapin kanssa?

Tai kun evankeliumit kertovat tapahtumista hieman eri tavoin niin fundamentalismin mukaan kyse ei voi olla ”virheestä” eli että toinen kirjoittajista tai ehkä molemmat ei kertoisi asiasta sanatarkasti. Kuten kun Jeesus parantaa sokeita samantapaisessa tilantessa mutta eri määrän, niin fundamentalistin mukaan kyseessä on kaksi eri tapausta, siksi eri määrät. Mutta miten sitten fundamentalisti selittää sen kun Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta kerrotaan hieman eri tavoin? Toisessa evankeliumissa kerrotaan, miten Jeesuksen kanssa samaan aikaan ristiinnaulituista rosvoista toinen pilkkasi Jeesusta mutta toinen pyysi hänen apuaan, kun taas toinen evankeliumi kertoo molempien pilkannaan häntä. Kaksi eri tapausta ei taiqda soveltua selitykseksi. Pelastushistorialliselle tulkinnalle asia ei ole ongelma, ei ole väliä sillä pilkkasivatko molemmat vai vain toinen. Kertomuksen luotettavuutta eivät vähennä pienet eroavuudet yksityiskohdissa. Niknhän ihmiset tuppaavat asioista kertomaan.

Fundamentalismiin kuuluu myös kreationismi eli usko siihen että Raamattu kertoo universumin ja maapallon elämän synnyn paremmin kuin tiede. Siten esimerkiksi katolinen kirkko ei konservatiivisuudestaan huolimatta ole fundamentalistinen sillä paavi on kehottanut katolilaisia luottamaan tieteeseen, alkuräjähdys- ja evoluutioteoriaan.

7 vastausta artikkeliin “Mitä Raamattu sanoo homoista ja naispapeista?”

  1. Raamattua ja sen sanomaa on muuteltu eri aikojen kirkolliskokouksissa ”ajan henkeen”.
    Sen sanoma ei ole mitenkään tieteellinen totuus, vaan kaikki ajat ja kielet kattava vertauskuvallinen teos, jotta ihminen yämmärtäisi maailmaa symboliikan kautta.

    1. Raamattu on kyllä tekstisisällöltään pysynyt aika samana. Kun uusia raamatunkäännöksiä tehdään,nojaudutaan vanhimpiin saatavilla oleviin kreikan- ja hepreankielisiin käsikirjoituksiin. Esimerkiksi vanhin kokonainen Uusi testamentti on 300- luvulta. Uuden testamentin kirjoitukset sinällään ovat paljon vanhempia, vanhimpana pidetään Paavali ensimmäistä kirjettä tessalonikalaisille, sen on muistaakseni n. 50- luvulta jKr.
      Kristinusko toisaalta on elänyt ja elää sopeutuen aikakausiin, sen sanoma on silti pysynyt pohjimmiltaan samana.
      Usko ei tietenkään ole tieteellinen totuus, sehån on uskoa. Uskoakin voidaan silti perustella ja viime kädessä kaikki uskovat johonkin, esimerkiksi Jumalaan tai sattumaan.
      Filosofi Ludwig Wittgenstein puhui kielipeleistä. Uskonnon kielipeli on eri kuin tieteen, silti se ei tarkoita, että uskonto tai Raamattu olisi valhetta.
      Voidaan kysyä, mikä on Raamatun sanoma, onko se yritys selittää paremmin ne asiat jotka tiedekin selittää vai kertoa Jumalasta ja pelastuksesta?

      Almanakka kertoo auringon nousun ja laskun. Vaikka tiede selittää, ettei aurinko mihinkääb nouse ja laske vaan tulee näkyviin eri puolilla maailmaa maapallon pyöriessä, niin emme silti pidä Almanakkaa epåtieteellisenä, valheellisena opuksena. Näin siksi että kun Almanakka kertoo auringon nousun ajankohdan, sen tarkoitus ei ole kertoa planeettojen liikkeistä vaan yksinkertaisesti siitä koska alkaa tulla valoisaa. Samaa ajattelua voi soveltaa myös Raamattuun.

  2. Kymmenen käskyä on paras ja selkeä raamatullinen ohje elämällä.
    Pressavaaleissa osa näistäkin teeseistä tulee ajateltavaksi elikuka heistä edustaa parhaiten kristillisiä teesejä.

  3. Kuten Jeesuskin raamatussa kertoo, että hänen nimissään tulee monta, jotka eksyttävät valitutkin, on juuri nytkin käymässä, kun ylläpidät ihmisiä epävarmuudessa!

    1Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia. 2Niin hän vastasi ja sanoi heille: ”Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta.”

    Niin kävi n. 50v. myöhemmin!

    https://www.raamattu.fi/raamattu/KR38/MAT.24

    Mitä esim. tiede on tietänyt paremmin? Uskoa voit, että miljoonia valovuosia sitten…..! Sinua suurempaa uskovaista tuskin löytyy!
    Tiedemiesten löydöt ovat totta niin kauan, kunnes toisin todistetaan!
    Voidaan tosiaan tehdä ”löytöjä” laboratorioissa yms. mutta vieläkin on esim. elämä hukassa! Mitä se on ja mistä se on tullut!?

  4. Tiede selittää sellaisia asioita joita voidaan tutkia tieteellisesti. Elämän synty on sellainen, mutta tiede ei sitä ole vielä kyennyt selittämään, ainoastaan esittämään hypoteeseja.
    Maailmankaikkeuden synty on mielenkiintoinen aihe ja tieteellinen alkuräjähdysteoria huikea. Kuvittele, ettei ole mitään. Siis EI MITÄÄN, ei edes aikaa eikä mitään paikkaa. Olemme siis ei-koskaan ei -missään. Sitten, tapahtuu ns. alkuräjähdys ja muutamassa sekunnissa meillä on maailmankaikkeus! Tiede ei voi ottaa kantaa siihen mikä alkuräjähdyksen aiheutti. Ei ihme, että paavikin sitä kannattaa.

    1. Ihmisen ulottuvuuksien käsitykset ovat niin alkeelliset, ettei hän ymmärrä ajan alkua tai loppua saati ajattomuutta tai käänteistä aikaa saati kuolemaa, kuoleman jälkeisyyttä tai sielua, tai auraa tai edes sitä mitä kantaa mukanaan aikojen alusta genetiikassaan.
      Symbolikielellä raamattu yrittää avata niitä.

  5. Tämä oli älykäs ja ajatuksia herättävä avaus, jota oli kiinnostava lukea.

    Areenasta katsoin kulttuurihistoriallisen sarjan antisemitismin historiasta, joka nousi Norpan avausta lukiessa mieleen, koska siinä myös hyvin monivaiheisesti käytiin läpi kristinuskon roolia dualistisen ajattelun, vihan ja syrjinnän lietsonnassa jopa valtiollisessa mittakaavassa vähemmistöjä sortavana totalitarimina. Miten erilaisten kristinuskoon liittyvien myyttien sekä kristillisen kuvaston avulla on saatu iskostettua ja uskotettua ihmisiin ja kulttuureihin ajattelumalleja, jotka lietsovat vääristynyttä käytöstä sekä mustavalkoista suhtautumista toisiin. Viha, joka kumpuaa itselleen sokaistumisesta: halusta kiistää omassa itsessä ja omassa kulttuurissa kaikki ei-toivotut tai paheelliset ja huonot piirteet, jaotellen oma viiteryhmä ”oikeaksi” ja ”hyväksi” yhden monoteistisen jumalan sanaksi — sekä kaikki muut vähemmistöt ja eri tavoin ajattelevat tai muihin jumaliin/ asioihin uskovat ”muinais-jäänteiksi” sekä ”jumalan murhaajiksi”; juudaksiksi ja pahoiksi juutalaisiksi Juudeasta.

    Ja miten kirkon yhteiskunnallisen aseman muututtua nämä samat tulehtuneet ja sairaat kristinuskosta kummunneet ajattelumallit sekä myytit on ajan saatossa pidetty voimissaan ja omaksuttu yhä uudestaan uusia ihmisryhmiä, kuten naissukupuolisia tai vaikkapa homoseksuaaleja tai lyhytkasvuisia tai muslimeita tai ketä hyvänsä toista viiteryhmää sortamaan.

    Minusta keskustelu, jota Norppa avauksessaan ehkä yrittää kultivoida on sangen mielenkiintoinen ja tervetullut avarrus ihmismielen vakiintuneen/ uomautuneen ajattelun moniulotteistamiseksi. Itseäni kiinnostaa miettiä sitä, miten kulttuurihistoria sekä kristinuskon vaikutukset näkyvät nykyajassa ja nykypäivän ihmisiä riivaavissa muoti-ilmiöissä kuten oikeistopopulististen poliittisten puolueiden propagandassa, joka Jeesuksen tavoin luo vastakkainasettelun ja uskotuksen kautta vihan lietsontaa ”yhden oikean” korjausliikkeen nimiin.

    Minua kiinnostaa keskustelu kristinuskon eri puolista sekä sen roolista eurooppalaisen ihmisen identiteetissä historiasta nykypäivään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *