Kiusaaminen

Kiusaamisen monikerroksellisuus yhteiskunnassa ja maailmanlaajuisesti:
– Koulukiusaamista on pyritty hillitsemään, mutta onko keinot oikeita?
Lapset ovat vanhempiensa peili – mitä isot edellä sitä pienet perässä.
Miksi vanhemmat näyttävät mallia?
Yhteiskunnan puristuksessa olevat vanhemmat ovat ristitulessa pyrkiessään olemaan menestyjiä ja siinä kisassa keinoja ei kaihdeta. Vanhempien pinna kiristyy vaikkapa YT-nevottelujen alettua jolloin työmaalla alkaa taistelu paikasta ja se heijastuu kotiin ja lapsiin sillä lapsi aistii joka solulla.
Maailmanlaajuisesti vahvempi valtaa tilaa itselleen heikoimmalta ja usein keinoja kaihtamatta.
– Ehkäpä joku viisaampi sanoo miten kiusaamista hillitään?

21 vastausta artikkeliin “Kiusaaminen”

  1. ”Lapset ovat vanhempiensa peili – mitä isot edellä sitä pienet perässä.
    Miksi vanhemmat näyttävät mallia?”
    Mielestäni Niilo tuossa on totuuden jäljillä mutta miksi sotkea tähän YT, toki se rikka rokassa voi olla mutta onko puoluepolitikointi sotkettava ihan joka paikkaan, turhaan ärsyttää suurta osaa keskustelijoista.

  2. Kiusaaminen suoraan on syy ja seuraus luonteenpiirteistä ja kotiolosuhteista, joista voi lähteä heikompien kiusaamismalli liikkeelle. Lapsilla ulkonäkö, tavarat, vaatteet, varusteet, vanhempien varalliuus ovat tunnettuja täkyjä.
    Ei tämä kyykytyspolitiikka ainakaan edesauta hyvään suuntaan, vaan entistä kurjempaan kiusaamiseen.

    1. On mielestäni hieman halpaa yhdistää maan taloudenpidon politiikka lasten kiusaamiseen, viedä keskustelua todennäköisimmistä aiheista sivuraiteille.

        1. Eikä kykene yhdestäkään asiasta pitämään persu- ja hallitusvihaansa poissa.

  3. YT:n kokeneena työyhteisössä, jossa vähennystarve ilmoitettiin, tiedän mitä siitä seurasi seuraavien kuukausien aikana ja se heijastui koteihin jne.
    Se on pahinta aikaa lapsiperheille joilla yleensä on vielä asuntolainaakin.

    1. Tuo on yhden henkilön yksiputkinen näkemys eikä mikään yleinen totuus.

  4. mm Koulukiusaamista on yritetty lopettaa jo 1950 luvulta ja tulos on vaan ollut tekojen raaistuminen

    Eikä loppua näy vieläkään terv tepivaari

  5. Em mielipiteen voi moni allekirjoittaa.
    Lisänä kiusaamiseen on sitten vielä eri kulttuurit ja ns kotouttaminen.

    1. ”Suomalainen yhteiskunta on viime vuosina militarisoitunut. Kehotetaan hankkimaan aseita koteihin ja rakennetaan uusia ampumaratoja. Ottavatko lapset ja nuoret mallia yhteiskunnan sotaisista puheista?”
      Ihanko todella uskot tähä soopaan?
      Aiempien kouluampumisten aikaan ei ollut mitään tällaista satua perusteeksi.

  6. Kiusaamisen torjuntaan on käytetty mielettömästi rahaa.

    Ja se juuri on ongelma.

    Kiusaamisen torjunnasta on tehty bisnes, jossa nähdään että mitä enemmän rahaa, sitä parempi.

    Maailma on täynnä paikkoja, jossa raha tuhoaa, ei paranna. Tämä on yksi niistä.

  7. Kouluampuminen on hirveä asia mutta meillä onneksi harvinainen, paljon todella paljon enemmän pahaa saa aikaan koulukiusaaminen ja kouluväkivalta.
    Kyuuta komppaan siinä että on paljolti aikamme tapa tämä pään pensaaseen laittaminen ja hurskastelu että kaikki voidaan rahalla korjata.

  8. Minun mielestäni kiusaamisen juuret alkoivat jo sieltä kun peruskoulun uusiminen alkoi. Siis jo sieltä 1970 luvulta, kun opettajilta vietiin kaikenlainen järjestyksen ja kurin pitäminen. Ajan myötä lapset ovat huomanneet sen ja kaikenlainen kurinpito on kääntynyt vanhempia vastaan.

    Nyt yritetään parannella seuraamuksia ja alkuperäiset syyt unohdetaan. Ei sen ymmärtäminen pitäsi olla näin vaikeata.

    1. Pentin teoriaa tukee oma kokemukseni sikäli että 50- ja 60-luvuilla kouluissa jotka kävin (4 v kansakoulua ja 8 oppikoulua) opettajilla oli auktoriteettia eikä kiusaamista esiintynyt. No ei silloin ei ollut myöskään loputonta väkivaltaviihdettä eikä väkivaltapelejä puhelimissa ja tietokoneissa.
      Köyhempiä oltiin ja paljon vähempien tukien varassa kuin nykyään jos sillä nyt asian kanssa on mitään tekemistä.

  9. Koulukiusaaminen saadaan kuriin ainoastaan lakiteknisin keinoin. Vanhemmilla ja opettajilla pitää olla laillinen mahdollisuus pitää alaikäiset kurissa ja ojennuksessa. Muuta keinoa ei ole. Lässytys vapaasta kasvatuksesta a la Jacques Rousseau on tullut tiensä päähän.

  10. Maailman kuuluisin lastenkasvatusopas lienee ranskalaisen filosofin Jean-Jacques Rousseaun (1712-1778) kirjoittama ”Emile”, joka julkaistiin 1762.

    Rousseau hylkäsi kaikki 5 omaa lastaan varsin pienenä, joten hänellä oli kompetenssia neuvoa lapsellisia vanhempia, miten kasvattaa lapsensa lempeydellä ja viisaudella ”jaloiksi villeiksi”.

    Rousseuta pidetään (syystä) Ranskan suuren vallankumouksen isänä.

  11. Jokainen viimeisen vuosisadan kasvatuspsykologiaa vähänkin osaava tietää, että koulun on oltava turvallinen paikka.

    Lapselle turva tulee monista asioista, mm.
    1. Vakaus. Etenkin alemmilla luokilla aina sama luokka, aina sama opettaja, turvallinen ympäristö.
    2. Säännöt. On oltava säännöt ja on oltava kuria (ei mielivaltaa, ei väkivaltaa). Säännöt ja reunaehdot ovat kasvavalle lapselle äärimmäisen tärkeä turvallisuuden lähde.
    3. Turvalliset aikuiset. On oltava tuttu henkilö joka kuulee.
    4. Ohjaus. Parikymppisistä ihmisistä noin puolet pystyy itseohjautuvaan opiskeluun tai työskentelyyn. Lapsista vain aniharva.

    Ja sitten tulee toki fyysinen turvallisuus, mutta turvallisuuden tunne on kokonaisuus ja sitä lapset tarvitsevat.

    Ja se heiltä on viety.

  12. Ettei vain summerhill-kasvatuskin kuuluisi kulttuurimarxismin mustiin hedelmiin (?)

    1. Sinänsä mielenkiintoista on, että Summerhill-periaatteen kehittänyt A.S. Neil kirjoitti myöhemmin uuden kirjan nimeltä ”Vapautta – ei mielivaltaa”, missä totesi suurimman osan Summerhill-ideaan innostuneista ymmärtäneen koko asian väärin niin, ettei lasta saisi kieltää eikä asettaa rajoja.

  13. Osa mutta vain osa vanhemmista vetoaa vapaaseen kasvatukseen silkkaa laiskuuttaan ja välinpitämättömyyttään. Ennen oli vähän toisin kun oli yhteisön, naapuruston paine.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *