Nyt kun Arkadianmäellä vallitsee yksituumaisuus Suomen ulko ja turvallisuuspolitiikasta, niin nyt samaa yksijalkaisuutta lähdetään toteuttamaan myös ns. velkajarrun muodossa. Toki niin turvallisuus kuin velkajarrusopimuksen ulkopuolelle jäi juoksuhautoihinsa osa vasemmiston kaiken vastustavaa änkyräsiipeä.
Mutta Orpon hallitus on jo kaksi vuotta tälle velkajarrulle tietä aurannut hyvinvointivaltion pelastamiseksi, mutta vasemmisto ja heidän edellisen hallituksensa kynnysmatto on jatkuvasti ollut neliraaja jarrutuksessa vastustamassa velkajarrua ja on sitävastoin oppositiosta käsin vaatinut palaamista Marinin aikaiseen rahaa on niin että ranteita pakottaa, vaikka maailmanpankin ulosottomiehet jo kolistelevat porstuassa.
Ja jos eilen päästiin parlamenttaariseen sopuun velkajarrusta, josta kommunistit vain jäivät sivuun, niin tänään sitten jo palataankin takaisin nelijraaja jarrutukseen opposition taholta, kun kepun välikysymystä työttömyydestä hallitukselle käsitellään.
Kepu teki välikysymyksen ilman vasemmistoa, yrittäen vakuutella kansalaisille kuuluvansa keskustaan, minusta kepulaisuus on tänä päivänä sitä, että kun joka puolelle kumartelee, niin tuleekin kaikille pyllistäneeksi.