Ajattelin tässä aamukahveeta hörppiessäni, että kun maamme on nimetty jo ties monennenko kerran peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi, niin vastaavasti myös pahoinvointi on lisääntynyt hälyyttävästi.
Varmasti syitä ihmisen pahoinvointiin löytyy yhtä monta kuin on pahoinvoiviakin.
Mutta jos nyt nostan yhden syyn pahoinvoinnin lisääntymiseen niin se on työ, ei työ itsessään vaan työn puute.
Taitaa työttömyysluvut lähennellä jo puolta miljoonaa ja kun se työttömyys koskettaa ei vain työtöntä itseään vaan myös perhettä ja läheisiään, niin pahoinvonti kertautuu.
Oman kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että työ karkoittaa ikävän, paheet ja puutteen, siksi sitä soisi olevan kaikille.
Senkin huomasin kun vielä työelämässä olin mukana, että mitä ahkerammin tein työtä, niin sitä enempi minulle vaikutti onnea lankeavan, ei vain taloudellisena vaan ennenkaikkea henkisenä pääomana.
Ihmiset laskevat nykyään hyvinkin tarkasti, että kannattako työtä ottaa vastaan, jos sen tuotto jää alle sen mitä saa Kelalta toimeentulon eri muodoissa.
Mutta jos ihminen kokee työnteon olevan este hänen vapaa-ajalleen, niin hyvin vaikeata on tällaisen henkilön moraalista selkärankaa suoristaa.
Mutta eivät ne työpaikat lisäänny tukia karsimalla, osansa toki silläkin on. Mutta kun perustuslaissa sanotaan, että työ on valtiovallan erityisessä suojeluksessa, ei siten että suojeltaisiin kansalaiset työnteolta, vaan yhteiskunta tekee kaikkensa että sitä olisi mahdollisimman monelle kansalaiselle tarjota, ei työtä tarjoamalla, vaan tekemällä yrityksille ja yrittäjille puitteet työn tarjontaan.
Kyllä se niin on, että kun ihmisellä on työtä niin se pysyy poissa pahanteosta, mitä se sitten kunkin kohdalla tarkoittaakin.
Syys siihen että miksi ihmisiä kuolee enempi murehtimiseen kuin työntekoon on, että murehtijoita on enemmän.
Nykyinen hallituksemme on ensimmäinen valtioneuvosto lähes kahteenkymmeneen vuoteen, jonka keskeisin tavoite on säilyttää hyvinvointivaltiomme työn ja yrittämisen edellytyksiä parantamalla, ei siten kuten sosialistit yhteiskuntaa kehittäisivät, jossa kaikki olisivat tasavertaisesti yhtä köyhiä.
Työ on parasta sosiaaliturvaa, ja myös hyvinvointia.
Tässä ei oikein mikään palanen loksahda kohdilleen
– Koulut eivät enää kouluta työhön kykeneviä
– Korkeammat oppilaitokset eivät kouluta työhön osaavia
– Marinin YEL-uudistus pisti yksinyrittäjille lapun luukulle
– Palkkaamisen byrokratia paisuu paisumistaan
– Osa puolueista levittää sanomaa työnteon ja yritysten pahuudesta
Ei tämä toimi.
”Osa puolueista levittää sanomaa työnteon ja yritysten pahuudesta”.
Mutta hyvin tämä sanoma näkyy kansaan uppoavan kun Galluppeja seuraa.
Paskanmarjat. Yksikään puolue ei levitä sanomaa työntekemisen pahuudesta. Kertokaapa te hallituksen kuolaajat miten toimii tämän ns. hallituksen pakote, jossa pakotetaan määräaikaisessa työsuhteessa olevia ja osa-aikaisessa työsuhteessa olevia hakemaan kokoaikatyötä ja samaan aikaan halutaan helpottaa määräaikaisten työsuhteiden ehtoja. Mielestäni tuo yhtälö ei toimi millään tasolla..
No jos puolueen linja on se, että on ihan ok, kun terve aikuinen ihminen valitsee elämäntapatyöttömyyden ja päättää elää muiden kustannuksella, niin kyllä puolue silloin vähintään hyväksyy ajatuksen siitä,että työn tekemien on ihmiselle pahasta.
Ihan tarkalleen missä pakotetaan määräaikaisessa työssä olevia hakemaan kokoaikatyötä?
Osa-aika työssä oleville, ellei ole opiskelija pitäisi koko aika työn hakemisen olevan itsestäänselvyys.
Puhut paskaa, ei . Et löydä yhdenkään puolueen linjasta moista väitettäsi. Ei uskoisi, että psykologian ”ammattilainen ” väittää moista. Yksittäinen ihminen voi olla tuota mieltä ja se hänelle se mielipide suotakoon. Vai mitä ??
Voi Pikku-Iivoa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6f3b0362-276f-4566-ac35-eeecac7bdc1a
Kuin minun ”kynästäni”!
Vastaus oli Kyuulle!
Vaikka olen puu-artenomi, niin olen tehnyt paljon erilaista työtä. Paras jobi oli kun olin edesmenneen mestarin apulaisena peltikattoja tekemässä. Niitä kun teki niin aikakin meni kuin siivillä.
Sodan jälkeisinä vuosina aina tunne 70 luvulle asti varsin yleinen ”ammattinimike” miehille oli sekatyömies.
Noinhan se asia oli aika pitkälle 1970 lukua syykin kyllä tiedettiin eipä ollut kunnon koulutusta isolla osalla kansaa
Ilman koulutusta ei ollut mahdollista monellakaan parempaan ammattiin
Sitten oli muutama työnantaja joka alkoi kouluttamaan ammatti väkeä heti sodan jälkeen
Joista yksi oli firma jonka paremmin nyt tunnetaan nimellä Tampella jolla oli kylläkin pitkä Ruotsin kielinen nimi terv tepivaari