KyllÀ tuntuu irvokkaalta kuunnella nyt kuinka perussuomalaiset ja myös toiset hallituskumppanit kiittelevÀt Kaisa Juusoa, mutta kyllÀ hÀnet aika yksin jÀtettiin silloin puolustamaan hallituksen toimia, kun hÀn tÀtÀ vasemmistohallitukselta perinnöksi saatua rahatonta sotesotkua on selvitellyt edes jonkinsorttiseen tolkun tilaan.
Kaisa teki parhaansa ja hÀn terveydenhoidon ammatissa työtÀ tehneenÀ varmasti aina katsoo potilaan, ei jÀrjestelmÀn parasta ja siksi varmasti uupuikin, kun paine kasvoi niin suureksi hÀnen omaa vakaumustaan kohtaan.
KyllÀ pitÀisi opposition ja mediankin katsoa peiliin, ennekuin lÀhtevÀt hyeenalaumana saalistamaan jÀrjestelmÀn yksin jÀtettyÀ viatonta uhria.
Kaisa sai hallituksen raskaimman salkun, ja muut ministerit sulkivat suunsa silloin, kun olisi pitÀnyt olla Kaisaa puolustamassa, joten minÀ ainakin katson nÀmÀ kiitokset mitÀ nyt Kaisan suuntaan osoitetaan niin jonkinsortin puhdistautumisriitiksi muilta poliitikoilta.
En kyllÀ tiedÀ ettÀ millÀ nimellÀ nimittÀisin niitÀ jotka nyt tuolla somessa ja yleisönosastoilla haukkuvat Kaisaa, mutta enpÀ alennu heidÀn tasolleen, sanon vain ettÀ, helpottiko.
TehtÀviÀ jaettaessa pitÀisi aina arvioida jÀsenkirjan lisÀksi muutakin? TÀmÀ ihan yleisellÀ tasolla.
Politiikassa nÀkyy olevan valttia Tuppuraisen tapaiset tunteettomat,terÀvÀt kyynÀrpÀÀt omaavat henkilöt, ei sellaiset kuin Kaisa, joka tuli politiikkaan mukaan suoraan sorvin ÀÀrestÀ (sairaanhoitaja) ei mistÀÀn politiikan brolereiden kasvattamosta.