Talouskasvua käytetään jo vaalimainonnassakin.!
Kyllä se talous lähti nousuun kolmen vuoden myönteisillä puheilla…
VM on tehnyt ennusteita ja niiden pohjalta on tehty toimenpiteitä.
https://www.hs.fi/visio/art-2000012194417.html
– Niin jos ennusteet ovat menneet pahasti pieleen, kyllä niiden perusteella tehdyt toimetkin ovat sen mukaisia?
– Ennustaja eukoista puhuttu maailman sivu!
Sopivan mansellismielinen blogialusta
https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000012194858.html
– Suomen suunta on hukassa?
Yleisönosastoijia tekee ajattelussaan samn perusvirheen kuin pääosa poliitikoistammekin.
TALOUS _EI_ ole tarkoitus ja päämäärä, vaan väline. Se, mitä tuolta välineeltä halutaan, on jäänyt kokonaan käsittelemättä, puhutaan vain, että pitäisi saada ”isompi leka” miettimättä, mitä sillä pitäisi takoa.
Ennuste on aina vain ennuste. Se mitä on tapahtunut, kertoo asioiden todellisen tilan. Oleellista on kasvu vuoden takaiseen verrattuna. Kvaartaalit mahtuvat tillastovirheen sisään. Eli siis:
2,5 % kasvu: Vuosikasvu verrattuna Q2 2025 -jaksoon.
Ja mistä tämä koostuu? Luku on hämäävä BKT:n laskemisitavan takia. Näistä:
Mihin 2,5 % kasvu on käytetty?
Puolustushankinnat: Valtion suuret puolustusinvestoinnit (kuten hävittäjähankinnat) nostivat julkisia investointeja alkuvuonna peräti 30,8 %. Tämä kasvattaa BKT-lukua, mutta raha menee laitevalmistajille.
Teollisuuden vienti: Erityisesti metsä- ja kemianteollisuuden sekä energiasektorin vienti ulkomaille on elpynyt vauhdilla.
Vihreät investoinnit: Yritykset ovat investoineet energiasiirtymään ja uuteen teknologiaan. Raha sitoutuu koneisiin ja tehtaisiin, ei palkkoihin.
Varastojen täydentäminen: Yritykset ovat alkaneet jälleen täyttää taantuman aikana tyhjentyneitä varastojaan.
Tuottavuuden parantaminen: Yritykset ottavat kasvusta tehoja irti ensin olemassa olevalla henkilöstöllä.
Vihreiden investointien raha ei ole peräisin puhtaasti yritysten omasta taskusta tai pelkistä tavallisista pankkilainoista. Todellisuudessa kyseessä on monimutkainen yhdistelmä, jossa julkiset tuet ja kansainvälinen erityisrahoitus vetävät mukanaan yritysten omaa rahaa.
Mitä ulkomaille valuu?Osingot ja voitot: Kun tuulipuisto tuottaa sähköä markkinoille, sen myynnistä syntyvä liikevoitto tilitetään emoyhtiölle tai kansainvälisille sijoitusrahastoille (esimerkiksi Saksaan, Ranskaan tai Pohjoismaisiin rahastoihin).Korkotuotot: Ulkomaiset emoyhtiöt rahoittavat Suomen-tytäryhtiöitään usein sisäisillä lainoilla. Tällöin Suomen yhtiö maksaa korkoa ulkomaille, mikä samalla pienentää Suomeen maksettavia yhteisöveroja.
Teollisuuden viennin ”vuosikasvuna” näkyy mm. yksi Meyerin rakentama luksusristelijä, jota on hitsailtu jo vuosi, mutta koko hinta menee tilastossa luovutuspäivän kohdalle.
Kun lukee ja käyttää tilastoja, kannattaa aina muistaa tarkistaa syvemmälle – mitä oikein on tilastoitu ja miten.
Huom! Lisäksi uusien hävittäjien hankinta on nosttanut BKT:a, eli kasvu ei ole sama tilastoissa ja jalkakäytävällä.
Juupa se tärkein liisääntyykö kotimainen työllisyys ja toisaalta jääkö raha kotimaahan?
Työ on Jumalan rangaistus ihmisen perisynnistä. Pärjään hyvin ilman, kun en nole syntiäkään tehnyt. Se, mitä elämiseen tarvitaan, on raha ja jotain mielkästä tekemistä. ja nimenomaan oman rahan me tarvitsemme, ja työaikalain muuttamisen 4 X 8 h työviikon pohjlle.
Siirtyminen 5- piväiseen synnytti aikoinaan yli 200 000 uutta teollisuustyöpaikkaa siirtymävuonna. Samaan suuntaan veisi tuo esittttämäni muutos. Samalla se tekisi helpommaks työn jaksottamisen ja 7 päiväisen tuotantoviikon sellainenhan meillä jo käytännössä on.
Eikö 6 tuntia olisi sopiva työpäivän pituus ja kahteen vuoroon jolloin työn teettäjä saisi 12 tuntia tehokasta työvoimaa sekä työn tekijät enemmän vapaa-aikaa omille hyötyliikuntaharrastuksilleen…
No jos halutaan puuttua talousongelmiin, niin ei. Tutkimukset ovat osoittaneet että, ainakin jossain määrin, työntekijän tuotos on suunnilleen sama 6:n ja 12:n tunnin työpäivästä. Tämä tarkoittaa, ettei tuo siirtyminen muuttisi muuta kuin työterveystilastoja loppuunpalamisen takia.
Sen sijaan esittämäni ratkaisu pakottaisi työnantajat palkkaamaan noin 20 % lisää työvoimaa, jos, kuten olen ehdottanut, nykyiset TESt määrättäisiin lailla edelleen sitoviksi sopimuskauden loppuun, ja ehkö vielä seuraavan sopimuskauden yli. Näin kustannukset työnantajille olisivat 0 € ja säästötä poistuneina työttömyyskustannuksina noin 5 miljadia. Ainoa kustannus palkkatyövoimalle olisi yhden kerroshamurilaisen hinta/palkansaaja. Vastineena palkkatyövoima saisi vuodessa noin 45 päivää lisää vapaa-aikaa vietettäväksi perheen ja lasten, ja ehkä harrastusen, jos sellaisia on, parissa.
Ja nykyisin pahin sosiaalinen ongelmamme, nuorisotyöttömyys, olisi hoidettavissa yksinkertaisesti laskemalla yleinen eläkeikä 60 vuoteen. Harjoittelu- ja nuorisotyöpaikat avutuisivat samana päivänä. Tutkimusten mukaan suurin osa palkkatyönteikjöistä tarttuisi tilaisuuteen heti, eli ne nuoret olisi _pakko_ palkata, jos yritystoimintaa halutaan jatkaa.
Viimeinen mutta ei vähäisin: Suomessa on työttömiä työnhakjoita joka päivä noin 600 – 700 000 tuhatta. Tämä on niin suuri työvoimareservi, että yhtä ainoaa ulkomaalaista tuotantotyöntekijää tai ”uutta yrittäjää” ei maahan tarvita.
Myös jo kauan sitten esittämäni veroremontti säästäisi valtiokoneistolle, eli siis veronmaksajille, miljoonia.