Termi on varmasti monelle tuttu muusta yhteydestä kuin Suomen sisäpolitiikasta.
Mutta minä sijoitan termin sopivaksi myös meidän päivänpolitiikkamme nykyetkeen, eli siitä hetkestä kun Säätytalolla hallitusohjelmaan neljä puoluetta puumerkkinä laittoivat ja aina tähän päivään kun viimeinen budjetti tehtiin ennen v.27 eduskuntavaaleja.
No mikäs se tällainen termi sitten on, lakkaa naattimasta ja laakase termi muidenkin tietoon.
Se on KAUHUN TASAPAINO.
Sillä vaikka neljä hallituspuoluetta kokevatkin kauhua yhtä hallituspuoluetta kohtaan, niin heidän suunsa mukainen hallitusohjelma on kuitenkin kauhua suurempi ponnin jatkaa heille kauhua tuottavan puolueen kanssa hallituksessa.
Nämä neljä nykyistä hallituspuoluetta kyllä tietävät, että minkäänsortin muunlaiset hallitukset väristä ja mausta riippumatta ei olisi niitä heidän tavoitteita koskaan tuonut hallitusohjelmiinsa, minkä tämä hallitus on mahdollistanut jo nyt, vaikka puolet on vasta ”lusittuna”, joten kauppa….eiku kauhu se on joka kannattaa.
Ruotsalaisethan ne suurinta kauhua ovat kokeneet perussuomalaisista ja varmasti tunne on mollemmin puolinen.
Toki kauhua koentaan myös oppositiossa, jossa vasemmisto/kepulla muuttuu housun etumusta keltaiseksi ja takamus ruskeaksi samaan tahtiin, kun valtiontalouden käppyrät kohovat plussalle hallituksen toimien seurauksena, että tulikohan nuolaistua ennen tipahtamista miettii nyt iso Antti yhdessä vanki Kaikkosen kanssa.
Siellähän nyt vasemmisto ja heidän kynnysmattonsa kepu taas riekkuu eilen päättynyttä hallituksen budjettiriihtä ja näin ruokkii ruikutuksellaan kauhua kansan keskuuteen, joten pakokauhu se on joka vasemmisto/kepun pitää hengissä.
