Kirjoittajalta Mika

Joskus on hyvä hieman keventää, joten kerron sattumasta sarjassa uskomatonta, mutta totta.

Eilen iltapäivällä polttelin takapihalla piipullista ja nautin tummapaahtoista Juhlamokkaa, kun vanhempi koiruus ilmoitti ohikulkijasta etupihan, eli kadun puolella.

No kaverilla on tapana muutama haukahdus päästää ilmoille ja sen jälkeen komennan olemaan hiljaa, mutta pirulainen jatkoi vaan ja jouduin ottamaan askelia huutamalla samalla, että  NYT TURPA KIINNI EINO!

Eihän tuossa mitään hassua sinällään olisi ollut, mutta se, että kaveri haukkui sauvakävelyllä ollutta Gröniä sai vienon hymyn aikaan.

Onneksi he ovat tavanneet jo aiemmin samassa tilanteessa.

Otsikko kertoo oleelllisen, HS:n digipalvelut ovat poikkeustilanteen vuoksi saatavana 2 viikon ajaksi ilmaiseksi.

Kiinnostuneet kirjautumaan.

Uudellamaalla on liikkumisrajoitusten seurauksena syntynyt liikenneruuhkia, kuten odottaa sopi, mutta ei näin:

”– Jos on mahdollista, niin suositaan kimppakyytejä.”

https://yle.fi/uutiset/3-11281790

Etäisyys toisiin, ei kovin hyvin toteudu kimppakyydissä.

Olen yrittänyt etsiä tutkittua tietoa siitä miten poikkeuksellisen lämmin talvi vaikuttaa kalojen kutuaikoihin vai vaikuttaako ollenkaan. No en ole tyhjentävää tietoa onnistunut löytämään, joten onko jolla kulla ajatusta asiasta?

Veden lämpötila on yksi aivan oleellinen tekijä kalan kutemisessa. Kun talvi on ollut täällä todella lämmin ja käytännössä meri on ollut jäätön koko talven niin voisiko tämä aikaistaa esim. ahvenen kutua?

Toisaalta useammankin harrastajan kanssa jo syksyllä hämmästeltiin kuinka suuria mätipusseja kaloissa oli jo hyvin aikaisin syksyllä.

Hmm…

Edellisellä on suuri vaikutus siihen kuinka kala syö, joten aioinkin käydä suorittamassa  koejigauksen sillä olettamalla, että ahventa ei pitäisi juurikaan tulla.

THL:n asiantuntemus on saanut kolauksia pitkin ”koronamatkaa”, mutta en olisi osannut kuvitella sitä, että epidemia-alueilta palaavat matkailijat ja heidän potentiaalinen vaikutus koronaviruksen leviämisessä tulisi THL:lle yllätyksenä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006451700.html

Siis ihan aikuisten oikeesti !!!

Kaiken tämän koronan keskellä ajattelin vaihtaa aihetta ja kysyä vinkkejä veneen hankkimisessa.

Otsikossa ei saisi kait nimiä mainita, mutta olen ymmärtänyt, että ainakin mainituilla on sekä kokemusta, että näkemystä veneilystä ja veneistä, joten huomion kiinnittämiseksi tein tuollaisen otsikon, mutta jos se loukkaa niin poistan.

Lähtökohtana on viehekalastus, mutta hyttiä pitää olla sen verran, että saa oikaistus ruodon kun selkä alkaa muistuttamaan itsestään ja merikelpoisuutta sen verran, että voi halutessa käydä täältä saaresta vaikka keskustan vieraslaitureila kaffeella.

Toisin sanoen pitäisi olla vene, jolla on mukava käydä heittämässä uistinta, mutta myös suorittaa pienimuotoista retkeilyä ja varustetason pitää täyttää tärkeimmät, eli jääkaappi, kaffekeitin ja leposija.

Olen katsellut tässä joitain viikkoja ihan itsekseni kaikeinlaisia ja nyt alkaa olemaan vähän ajatukset solmussa, joten ulkopuoliset vinkit, kenties jopa ehdotus jostain tietystä veneestä olisi tervetullut solmua avaamaan.

Voiko koronaviruksella olla jotain ”tervehdyttäviä” vaikutuksia, onko se mahdollista ?

Voivatko rajoitukset muuttaa pysyvästi ihmisten käyttäytymismalleja esim. ”pakkoshoppailun” osalta ja jos niin kauanko rajoitusten tulisi olla voimassa, jotta muutos tapahtuisi?

Ja vaikka palvelualojen yrittäjille tilanne on katastrofimainen, niin olivatkohan ne kaikki parturikampaamot, pizzeriat ja kebabpaistamot kovin terveellä pohjalla ennen koronaa?

Onko siis koronan jälkeinen yrityskenttä joiltain osin terveempi kuin ajalta ennen koronaa?

En toki toivo yhdellekään yrittäjälle mitään pahaa, mutta realismi on realismia.

Ikävintä on toki se, että hyvin suurella todennäköisyydellä myös perusteiltaan terveitä yrityksiä kaatuu, mutta toivotaan määrän olevan mahdollisimman vähäinen.

Suomi on ottanut erilaisen lähestymistavan koronavirukseen kuin monet muut Euroopan maat ja tämä näkyy mm. yleisötapahtumien järjestämisessä.

Henkilökohtaisesti sydämestäni toivon, että meillä on se oikea lähestymistapa ja muilla väärä, mutta tämänhän aika sitten kertoo.

Italiassa on jokin mennyt pahasti pieleen, mutta tuntematta paikallista järjestelmää on vaikea veikata mikä. Arvelen kuitenkin ongelman liittyvän vanhusväestön riittämättömään suojaamiseen, joka olisi aika loogista jo senkin vuoksi, että ymmärtääkseni Italiassa vanhusväestöä asustaa paljon perheidensä keskuudessa.

Korjatkaa jos olen väärässä, Pentti Tuominen ainakin Italiasta ja italialaisesta elämästä tietää paljon.

 

SDP:n vaalikampanjan ja sen myötä hallitusneuvotteluiden eräs merkittävämmistä kysymyksistä koski oppivelvollisuuden laajentamista nykyisestä 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen ja huolimatta siitä, että perustelut esitykselle ovat kauniita, jopa osin ymmärrettäviä, niin pari kysymystä kuitenkin esityksestä herää.

Ihan ensimmäinen on se, että mihin ongelmaan esitys todellisuudessa vastaa?

Isoin ja merkittävin ongelma jo pelkästään PISA-tutkimusten valossa on se, että varsinkin nuoret pojat eivät omaa riittäviä luku, kirjoitus ja laskutaitoja läpäistääkseen esityksen mukaisesti velvollisuudeksi tulevaa toista astetta.

On siis aivan aiheelista kysyä, miten oppivelvollisuuden laajentaminen vastaa kyseiseen ongelmaan?

Olisiko resurssien panostaminen suunnattava ensisijaisesti perusopetukseen ja perustaitojen oppimiseen  joka mahdollistaisi toisella asteella pärjäämisen?

Seuraava kysymys koskee oppivelvollisuuden laajentamisen seurauksia kunnille, kun toisen asteen koulutus tulee esityksen seurauksena kaikille ilmaiseksi.

Jos oppivelvollisuutta laajennetaan niin saman aikaan päätetään käytettävien oppimateriaalien ilmaisuudesta opiskelijoille ja tässä ajassa ne ovat jotain aivan muuta kuin kynä, kumi ja vihko.

On läppärit, tabletit, verkkoyhteys jne.jne.

Entä erityislukiot kuten taide, tiede, kulttuuri, musiikki, urheilu jne.

Jos joku nyt haluaisi kommentoida näiden asioiden tulleen otettua jo  huomioon, niin vastaan valmiiksi, että ei ole, ja jos olisi, niin valtion ja kuntien kustannuslaskelmissa ei olisi kymmenien miljoonien eroja.

 

,

 

 

 

Hallituksella olisi oiva mahdollisuus käyttää koronavirusta syynä, erityisesti taloudellisesti hyvin ongelmallisten hankkeidensa perumiseen.

Koronaviruksen vaikutukset maailmantalouteen ovat jo nyt merkittäviä ja näin ollen vaikutus myös Suomen talouteen tulee olemaan merkittävä.

Jo aiemmin ekonomistit arvioivat valtiotalouden olevan luokkaa 5 miljardia alijämäinen hallituskauden lopussa ja koronavirus voi sekä nopeuttaa, että kasvattaa alijäämää.

Edelliseen viitaten hallituksella olisi mahdollisus olla jo ennalta viisas ja perua suunnittelemiaan erittäin kalliita ja rahoituksen osalta leväällään olevia hankeita ilman kasvojen menettämisen pelkoa.