SAK oli kutsunut eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kuuntelemaan Rinteen ja Anderssonin esitelmiä vaalitentiksi nimettyyn tilaisuuteen ja siltähän se meno juuri näytti.
Li Andersson tavallisen päällehuutamisen lisäksi äityi toimimaan jopa tilaisuuden juontajana esittämälle Sipilälle kysymyksen, kun varsinainen juontaja sen ensin häneltä kielsi.
No puitteet ja järjestäjätaho huomioon ottaen, en tästä voinut yllättyä, mutta tulevaisuudessa tilaisuuden nimeämistä voisi harkita paremmin sisältöä kuvaavaksi.
Keskustelin toisaalla erään vihreän kanssa, joka oli loukkaantunut Hillary Clintonin puheista siitä, että Euroopan pitäisi ilmoittaa, ettei se enää kykene elättämään siirtolaisia tai oikeistopopulismi valtaa maailman.
Lisäksi hän oli loukkaantunut itse populismista ja sitten hän loukkaantui minulle, kun totesin Vihreiden kannatuksen lähteneen laskuun johtavan populistin, Ville Niniistön siirryttyä taka-alalle ja Aallon tultua johtoon.
Kertoohan sen gallupitkin, kuin myös sen,että populismilla menee hyvin. SDP johtaa ja Vasemmistoliitollakin vaikuuttaa olevan nousua, molemmilla on erittäin populistiset ohjelmat ja puheet.
Marraskuista arkimaanantaita harmaampaa Haavistoa en kadehdi, mies ”joutui” laskeutumaan päivänpolitiikkaan asemasta, jonka hän oli saavuttanut sen yläpuolella ja se sekä näkyy, että kuuluu.
Hyvä kysymys onkin, että menettikö Haavisto päivänpolitiikan yläpuolella olevan asemansa lisäksi unelmansa presidenttiydestä?
Sampo Terho vaikuttaa olevan ns. nesteessä ja ihmekö kun hän toimii puheenjohtajana puolessa, jonka ehdottomasti vakuuttavin poliitikko on hiljainen Jussi Niinistö.
No kahdessa tentissä Terho on sentään maininnut yhteensä kahdesti Jussi Halla-ahon nimen ja yhdessä kertonut olevansa lihansyöjä.
