Yhdysvaltalainen Valerie Solanas (1936-1988) oli amerikkalainen radikaalifeministi, joka tunnetaan hänen kirjoittamastaan ja omakustanteena julkaistusta SCUM-manifestista sekä pop-taiteilija Andy Warholin murhayrityksestä.
Solanas julkaisi SCUM-manifestin Amerikassa vuonna 1967.
(Scum suomeksi ”saasta”) SCUM -manifestissa sanotaan mm, ”että vaikka miehiä on aina ollut, kuten sairauksiakin, miehiä ei tarvitse tuottaa lisää. Miestä ei tarvitse enää olla. Kun geneettinen kontrolli on pian mahdollista ”meidän tulee tuottaa vain täydellisiä olentoja vailla vikoja, kuten emotionaalinen vika, mieheys”.
V. 1968 Valerie Solanas ilmestyi Andy Warholin studiolle ja ampui häntä kohti kolme laukausta, joista yksi osui Walhoriin. Sen jälkeen hän ampui taidekriitikko Mario Amayaa ja yritti myös osua Warholin manageriin Fred Hughesiin, mutta hänen aseensa jumittui. Tämän jälkeen Solanas pakeni paikalta. Warhol selvisi ampumisesta täpärästi ja joutui kärsimään ampumisen seurauksena fyysisistä vaivoista lopun elämäänsä.
Murhayrityksen syynä oli ilmeisesti se, että Solanas kuvitteli Warholin yrittävän omia ”Up your Ass- näytelmän, jonka Solanas oli kirjoittanut.
Mielentilatutkimuksessa Solanasin todettiin potevan paranoidista skitsofreniaa.
Hän sai teostaan kolmen vuoden vankeustuomion.
Feministi Robin Morgan osoitti mieltään Solanasin vankilasta vapautumisen puolesta. Ti-Grace Atkinson kuvaili Solanasia ”ensimmäiseksi merkittäväksi naisten oikeuksien ajajaksi”. Florynce Kennedy edusti Valerieta tämän oikeudenkäynnissä ja kutsui häntä ”erääksi feministiliikkeen tärkeimmäksi puhenaiseksi”.
Vapauduttuaan vankilasta Solanas oli useaan otteeseen mielisairaalassa ja kuoli Kaliforniassa v. 1988.
Scum-manifesti on julkaistu suomeksi v. 2011, teoksen on Suomentanut Suvi Auvinen ja esipuheen kirjoittanut Akuliina Saarikoski.
Saarikosken esipuhe on kuulemma 70-sivuisen kirjan viihdyttävn osio.
Lähteet: Wikipedia-artikkeli otsikolla Valerie Solanas.
Verkkolehti Sarastus,artikkeli ”Scum-manifesti ja feminismin nykytila.
Kuten tiedetään, Suomen parlamenttivaalit ovat muutaman kuukauden päässä ja korpifilosofinkin on syytä miettiä syntyjä syviä. Joten pitemmittä puheitta: – Kuulin vastakkoin että keskustapuoluekin olisi äärioikeistolainen puolue. Mietin: Millä tavalla ns. oikeistopuolueiden, esimerkiksi keskustapuolueen ”äärioikeistolaisuus” on ilmennyt ja ilmenee?
Sitenkö, että Sipilän hallituksen alkumetreillä puskista tulleeseen maahanryntäykseen Sipilä reagoi lupaamalla Kempeleen kotinsa maahantulijoiden asuttaviksi ? (Vuosi 2015, kun Angela Merkel sanoi ”Tulkoon holtiton maahanmuutto”, ja katso! holtiton maahanmuutto tuli.) Vai sitenkö miten Urho Kekkonen sotien jälkeen suopeutui Neuvostoliittoon ja venäläisiin, ehkä vähän liikaakin?
Lääkintöneuvos Mikko Paunio oli demaripuolueen jäsen vuodesta 1977 vuoteen 2021 asti. Hän on kirjoituksissaan kertonut, että demaripuolueen hyväksymä kriittinen rotuteoria oli hänelle se kuuluisa viimeinen pisara. Hän jätti demarit ja siirtyi Suomen suurimpaan työväenpuolueeseen.
(Kriittinen rotuteoria on puhdasoppista kulttuurikommunismia.)
Sen jälkeen kun Neuvostoliitto kaatui omaan mahdottomuuteensa, kulttuurimarxilaiset ovat jäkättäneet kuin hurmoksessa tuota ääri!ääri!”mäkätystään. Tietenkin liika on liikaa (hyvässäkin), niinpä wokepoket , rasistifasistit, natsifatsit jne, ovat kääntyneet/kääntymässä itseään vastaan, ja erittäin hyvä niin!
Ehkä tästä vielä saadaan ihmisten maailma.