Tavoitteen saavuttamisen ohjelmassa ei ole hiiskaustakaan maailman välikuvin kasvun pysäyttämisestä tai edes kasvun hidastamisesta. Ilmeisesti YK:n byrokraatit katsovat rajattoman lisääntymisen kuuluvan kansakuntien perusoikeuksiin. Oikeuksien ja vastuiden pitäisi kulkea yhdessä. YK:ssa ajatellaan toisin. Vastuu näyttää kuuluvat kaikille kansoille, paitsi ei ongelmakansoille.

Kriisialueiden sotien väitetään olevan nälänhädät lähdesyy. Pitäisikö asia nähdä toisinpäin? Eivät ihmiset huvikseen sodi keskenään. Nälkä ajaa ihmiset rauhattomiksi ja lopulta rauhattomuus kärjistyy sodaksi.

………………………………………………………………………………………………………………………………………………

AL 18.10.2020 sivu A23

”Jos koronapandemiaa ei saada loppumaan, nälkäkuolemia voi tulla 3-, 4- tai 5-kertaisesti.”

DAVID BEASLEV Maailman ruokaohjelman pääjohtaja

Miten ratkaistaan?

YK:lla on tavoite, että maailmassa ei olisi yhtään nälkäistä vuoteen 2030 mennessä. Nyt näyttää siltä, että jopa 37 maassa ei yllettäisi tähän tavoitteeseen.
Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, jos pienviljelijöitä matalan tulotason ja keskitulon maissa autettaisiin viljelemään ilmastonmuutoksen kestäviä kasveja ja viemään tuotteitaan myytäväksi. Heidän työtään helpottaisi myös tukijärjestelmä.
Näin esittää asian tuore raportti, jonka on tehnyt Ceres2030-kumppanuus.
Sen takana ovat Cornellin yliopisto sekä tutkimusinstituutit International Food Policy Re-search Institute ja International Institute for Sustainable Development. Tutkimuksesta kertoi uutistoimisto Reuters.
Pienviljelijöiden auttaminen maksaisi vuodessa 33 miljardia dollaria, josta lahjoittajamaat antaisivat 14 miljardia dollaria.
Raportin tehneiden tutkijoiden mielestä kyseessä ”kohtuullisen vaatimaton summa” siihen verrattuna, mitä maat maksavat korona-viruspandemian taltuttamiseksi.

[ Pitäisikö raportin laatijoiden mielestä koronan taltuttamiseen käytettäviä varoja ohjata väkiluvun kasvua tukeviin toimiin?]

 [ Sustainable Development – hah..]

 

Osui se ennuste taas pieleen, kun vasta ensi viikolla piti sataa lunta. Nou hätä, se oli vai pieni hetkellinen ja paikallinen hitulointi. Samoin tuttua nastojen ropinaa alkoi kuulumaan Mariankadulla.

Varsinainen liukkaus osoittautui kuitenkin olevan märällä ja hyisen suojatien valkoiseksi maalatulla viivalla, kun siinä melkein persiilleen menin kiiruhtaessani ”rengasnokkaisen” egoilijan auton alta pois. Oli sellainen voimistelijan tasapainoliike ja alastulo, jolle ei nimeä löydy ja lopuksi puolispagaatti.

Jos koronasäännöt / määräykset tulevat maakunnallisiksi, pitäisi talvirengaspakko olla maakunnallinen ja sidottu ehdottomaan päivämäärään. Miksi ? Tulee liian monta tulkintaa liukkaudesta kuin on  ukkoja ja akkoja auton ratissa.

Nyt vielä lisäksi, on syytä olla pirun tarkkana, kun jo kesäkeleillä on näitä vauhtikoheleita riittänyt, niin ans´ olla, mitä otsikoita lehdet ovat taas pullollaan – toivotaan parasta, pelätään pahinta !

 

Japanissa on kaksi erittäin arvostettua sientä, joista maksetaan hurjia, jopa nelinumeroisia (euroina) kilohintoja, nimittäin matsutake ja shimeji. Molempia löytyy meidänkin metsistämme.

Matsutake on sama sieni kuin Suomessa kuivilla mäntykangasharjanteilla kasvava tuoksuvalmuska. Löysin vuosien etsimisen jälkeen ihan lähiseudulta alueen, jolla niitä kasvaa – silloin kun kasvaa, sillä sienen esiintyminen on jaksottaista.

Matsutaken kotimainen nimi kertoo sienestä olennaisen, mitä nyt vähättelee rajusti. Se nimittäin enemmänkin haisee kuin tuoksuu. Haju on todella voimakas ja pistävä, muistuttaa monien mielestä halpaa hajuvettä tai lasten hajustettuja pyyhekumeja. Itselleni siitä tulee mieleen liima, jota isoisä käytti kauan sitten nahkatöissään.  Olen antanut löytämäni muille sienestäjille, koska pääni ei kestä hajua. Keittiön pöydälle jätetyt pari sientä haisivat toisessa päässä asuntoakin. Kokeilin kerran valmistaa matsutakesta ruokaakin, mutta maku ei ollut mieleeni, muistutti liikaa pistävää hajua. Jotkut rakastavat sitä.

Shimeji taas on sama sieni kuin niin ikään kuivilla mäntykankailla kasvava tievatupaskynsikäs. Tämän löysin tänä syksynä ensimmäisen kerran. Makua on kehuttu paljon, mutta en päässyt maistamaan, koska kaikki löytämäni olivat selvästi yli-ikäisiä. Ehkä ensi syksynä.

Kyllä suomalainen metsä on monipuolinen!

 

 

 

 

 

Tällä hetkellä näyttää, että velkaongelmaisia eivät ole yksistään pieni- ja keskituloisissa. Myöskin suurituloisten ryhmässä velkaongelmat näyttävät lisääntyvän.

Ainut ryhmä, joka voi huoletta lepäillä laakereillaan, toistaiseksi ainakin, ovat ylivelkaantuneet kansanedustajat; heillä työpaikka ei mene alta ainakaan seuraavaan kolmeen vuoteen.

Tavallinen kansalainen; pikavippejä, asuntolaina, autolaina, työpaikka ja tulot. Entäs kun tulot vähenevät/jopa loppuvat?

Ei kaikilla ihan välttämättä hyvältä näytä.

 

Siinäpä käppäilet kassajonossa, mukana leipää, juustoa, voita ja perunoita. Kotona alkaa parin päivän päästä olla huono olo. Flunssahan se vain on,,,olo pahenee, eihän tässä mitään,,,

Tauti tulee sieltä missä sinä olet normaalisti, nyt suosittelisin pysymään poissa sieltä missä normaalisti olet, käy kaupoissa aamulla aikaisin tai illalla,,,

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/dbdd820f-5a48-425e-9460-7f656d8478d1

”Suomen koronatilanne nyt – yli puolet tartunnoista alle 30-vuotiailla”

(Kuva: Lääkärilehti)

Kiinnostaisiko kuvan kaltainen olotila…

 

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006673366.html?utm_campaign=is_tf&utm_term=0&utm_source=tf-other&utm_medium=promobox

”Ulla Appelsinin kommentti: Milloin tästä maasta tuli 17 sekunnin Suomi – ja miksi se on vaarallista?

Koronan takia on jäänyt vähälle huomiolle Suomen huolestuttava kehityssuunta. Siitä esimerkkejä ovat Elokapina, huonekaluliike Jyskin työntekijä, Geisha-patukka ja Kansallisteatterin näyttelijä, kirjoittaa Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin.”

Appelsin on jälleen liian oikeassa.

Somessa mylvivät lynkkaajat eivät todellakaan edusta vastuullista asioiden käsittelyä, vaan kännistä lynkkaajalaumaa, mihin eivät mitkään tosiasiat vaikuta.

Pahinta on se, että päättäjät ovat alkaneet mennä tuon lynkkaajalauman mukaan kantamatta omaa vastuutaan.

Minä kun en ole julistautunut minkään puolueen kannattajaksi, jos en ihailijaksikaan, voisinpa julkaista ranking-listani puolueista; lähtökohtana se, minkälaisia toimijoita nykyisissä puolueissa esim kansanedustajina oman mielipiteeni mukaisesti on ja on ollut. Lista on alhaalta ylöspäin.

Liike nyt; ei kommenttia, mielestäni venäläisen rahan tuella toimivasta ”puolueesta”.

Kristillisdemokraatit; ei havaintoa arvostuksestani.

RKP; takavuosina joitakin arvostamiani edustajia, ei enää.

PS; en osaa nimetä yhtäkään arvostamaani poliitikkoa.

Kokoomus; aikanaan muutamia arvostamiani poliitikkoja oli, ei enää vuosiin.

Kepu; aikanaan arvostin Seppo Kääriäistä, nykyisin ei ketään.

Kommunistipuolueet; lukuisia henkilöitä, joita arvostin eri syistä.                                                                           Vasemmistoliitto; Li Anderssonia voisin ehkä arvostaakkin, entisistä Claes Anderssonia kylläkin.

SDP; arvostukseni on heilunut paljonkin, Lipponen, Urpilainen … jne, eivät kyllä arvostustani ole ansainneet. Sitä vastoin Sanna Marin, nuoruudestaan ja kokemattomuudestaan huolimatta, näin kriisiaikoina on kyllä osoittanut merkkejä poliittisesta johtajuudestaan.

Sitä vastoin, J Koskinen, on esimerkki arvostuksestani.

Tässä nyt sitten tuli monien aprikoima kantani puolueista ja niiden toiminnasta.

Nyt sitten voi  vapaasti nimitellä vaikkapa Puna-Kalleksikin, siitä vaan moderaattorin suvaitsevaisuudesta riippuen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minä kun en tunnusta minkään poliittisen puolueen värejä, ehkä jonkin verran suuntausta. Tulipahan tuossa ihan pihapiirissäni esille aatos, Mirri vs Pikkumirri ja muut pihapiirimme eläväiset.

Mirri on eläväistemme ehdoton ykkönen, kuitenkin suhtautuu kunnioittavasti kaikkiin muihinkin pihassamme eläviin (pl jyrsijät), se antaa tilaa selkeästi heikommillekkin, esim ruuan suhteen. Pikkumirriin suhtautuu kärsivällisesti mutta määrätietoisesti.

Entäpä puoluepolitiikassa ihmisten kesken?

Joskus minusta, eikä ihan joskuskaan, tuntuu siltä, että erilaisten eläinten sosiaalisesta käyttäytymisestä voisi olla jopa jotain opittavaakin ihmisillä.

Sain tänään naapurin metsästäjä-Kallelta kilon takuutuoretta hirvenlihajauhelihaa, joka peräisin Kallen vastikään ampumasta vasasta.

Laitoin puolet (500g) jääkaappiin huomista varten ja toiset 500 g pakastimeen odottamaan myöhempiä aikoja.

Huominen resepti on seuraava:

500 g hirvenjauhelihaa

300g hienonnettua sian kylkisiivua

1 ps ranskalaista sipulikeittoa

2  kananmunaa

tilkka vettä

Sekoitan ainekset kulhossa huolellisesti, pyöräytän seoksesta lihapyörykät, uuninlämpö 200 asteeseen, pyörykät uuniin uunipellille ja annan paistua 35 minuuttia ja avot….

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f3afc431-67c3-467a-ae3d-976ab1051427

”Venäjän televisio väittää, että Oxfordin yliopiston koronarokote muuttaa ihmiset apinoiksi”

Kremlillä on paniikki saada omaa testaamatonta rokotettaan myydyksi ja paskanjauhanta tulee vain voimistumaan.