Koira on aina ihmisen paras ystävä

Koira ei epäröi isäntäänsä eikä emäntäänsä vaan on aina hänen paras ystävä eikä ne asiat kovin helpolla muutu

Mutta sitten onkin kysyttävä onko ihminen aina koiran paras ystävä siitä en aina ole samaa mieltä

Siitä selvin merkki on koiran karkailu kun sillä on huonot olot

Kun on näitä kulkukoiria nähnyt en Suomessa monasti ne on jätetty jonnekkin suurin piirtein tuu toimeen tai kuole

Varsinkin silloin kun koiralla on joku sairaus ei hoideta vaan hänestä tulee kulkukoira liiankin usein

Pitäkää omista karvakorvistanne hyvä huoli saatte siltä paljon enemmän jonka uskollisuutta ei tarvii epäillä seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast

Autoveron tuotto

Kaikki on verolle pantava,
mutta ilmastosyistä
sähköauto ovat vapaat verosta!
Millä valtio aikoo paikata miljoonien menetyksen?
Ne pääsöt pannaan kuriin ja se maksaa veromenetyksinä.
Sähköautojen akkujen valmistus tuottaa päästöjä
ja jotkut akunvalmistustyössä jopa kuolevat, mutta se onkin sitten sivuseikka.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/lahes-700-miljoonan-euron-romahdus-autoveron-tuotto-sukeltaa-yllattavasta-syysta/cd10a9ed-1123-4da1-a30d-4315c83684e6
– Ajattelin ajaa vanhalla paljon verotettavalla autolla,
kun ei ole varaa ostaa uutta sähköautoa.
– Uuden autonkin valmistus tuottaa päästöjä , mutta sekin on sivuseikka?

Kepu pettää….itseään, kerta toisensa jälkeen.

Olen päässyt demareiden ja perussuomalaisten pintaraapaisun jälkeen seuraavaksi kepuun.

En mene kepunkaan käsittelyssä Sipilää pidemmälle historiassa, vaikka siellä olisi koijareita aina Ahosta Jäätteenmäkeen.

Osa III kepu.

Itselleni ei ole mikään yllätys se kun on kepun taaperrusta seurannut Sipilän huippulukemista aina tähän päivään. Kannatusprosentit huitelivat Sipilän aikana parhaimmillaan yli 26% ja nyt siitä ollaan tultu persmäkee välillä aina 10% alapuolellekkin.

Mutta kun tähän ovat kepulaiset syitä etsineet keskuudessaan, niin se tärkein syyllisen etsinnästä on puuttunut kerta toisensa jälkeen, eli vilkaisemalla omaan peiliin, siellä se ”jallu luuraa”.

Ei kannata ollenkaan ihmetellä kepulaisten, että kuinkas tässä nyt näin pääsi käymään, kun persut täytti tyhjän tilan.  Mutta kun yhä vaan haluttiin olla city kepulaisia maaseudun kustannuksella, jossa monensortin haja-asutusalueiden ruoskinnat esim. paskalakeineen vei monilta mökin mummoilta eläkerahat kalliisiin jätevesijärjestelmineen ja tiestöt rapautuivat kaikkialla muualla kuin ministereiden mökkiteiden varsilta.

Sipilä sen aloitti ja jatkuu näköjään vielä tänäkin päivänä kepussa, eli kaikki voimavarat satsataan vain persujen vastustamiseen.

Sipilä oletti silloin kun heitti Halla-ahon ulos hallituksestaan ja otti tilalle Juudas Soinin koplan, että tämä temppu tulisi merkitsemään perussuomalaisen puolueen loppua.  Mutta kun näin oletti, niin tekikin omasta puolueestaan sen missä se on tänäkin päivänä täyden kympin puolueena.

Sipilän jälkeen puolueensa tuhoamista jatkoi Saarikko, joka vallanhimossaan haastoi ja syrjäytti Kulmunin nuijanvarresta, vaikka hän ei ollut mittauttanut kepukannatusta vielä yksissäkään vaaleissa.  Lopulta sitten Saarikkokin alistui toteamaan, että hyvät puhelahjat ei elätä, sillä  kukaan muu ei hänen puhumisistaan pyörtynyt kuin oma körttiläis ja lestaadiolaiskööri tupailloissa.

En ole vielä kertaakaan, enkä minkään muun puolueen sodanjälkeisessä historiassamme tiedä kieltäytyneen  tarjotusta hallituspaikasta, mutta  Saarikon keskusta sen teki viime keväänä ja lienee ennätys omien äänestäjien potkimisessa.

Neljä vuotta olivat vasemmistohallituksessa kynnysmattona ja nyt sitten yrittävät pestä itsestään irti punaväriä oppositiossa. Nauramatta ei voi olla, kun hallituksen toimet ovat heille validit, mutta kun persut ovat niitä tekemässä, niin sehän ei sovi että persupolitiikalle taputettaisiin käsiä, vaan ne pistetään taskunpohjalle nyrkkiin.

Eivät sitten hätäänsä löytäneet Saarikon jatkajaksi muuta kuin vankilatuomion saaneen ”nuorisosäätiöläisen”, joka Vanhasen ohjauksessa ja Vanhasta suojellakseen uhrautui mestarinsa puolesta pääkonnaksi.

Eli, jos kepu ajatteli oppositoissa saavansa rivinsä suoriksi kansalaisten silmissä niin toisin on käynyt, entistä sekavampaa on. Kun Orpon hallitus tekee perussuomalaista, heillekkin mieluisaa politiikkaa, niin vastustaa pitää vastustuksen vuoksi, muuten he tekevät itsensä tarpeettomiksi.

Jos puolueella ei ole muuta tarjota äänestäjille kuin vastustaa perussuomalaisia, niin tällainen puolue on työnsä tehnyt, puolue saa mennä pois silmistä pois mielestä kansalaisten katsannossa.

Kepu tosiaan vaihto puppugeneraattorin ”kanki” Kaikkoseen ja hän nyt ei ole vielä saanut kertaakaan suutaan auki eduskunnassa valintansa jälkeen, ainoastaan silloin hän aukaisee suunsa kun muistelee loistavaa menneisyyttään puolustusministerinä.  Mutta ei se kepun kannatus sillä tule nousemaan, että puolustus,-ja turvallisuuspolitiikasta paasataan, josta kuitenkin eduskunnassa vallitsee yhteinen konsensus puolueiden kesken. Erottautua pitäisi, mutta ei se riitä äänestäjille että vastustaa perussuomalaisia, sitähän ne muutkin näyttävät tekevän ja tulos on nähtävissä.

Demujen uho näkyy jo – kannatus tippuu, kuin marinin sakin saavutukset

Demujen hetkellinen kannatuksen piikki on sitten romahtanut ja kannatus laskee.

Punademua kirveltää silti,että persujen kannatus on alkanut nousta.

Marinin punavirheiden ja kepulin sakin katastrofaalisten ”saavutusten” seuraukset  ja niiden maksaminen näkyvät nyt ja valitettavasti alkavat tuntua kansalaisten elämässä.

Holtiton rahan jakaminen sekä menojen lisääminen ilman hajuakaan vastaavista tuloista ja massiivisen hallintohimmelin sote epätoivoisessa tilanteessa näyttävät nyt, mihin vasurivetoisuus johtaa.

Toki edelleen löytyy punauskovaisia, jotka suu vaahdossa hypettävät edelleen Marinin sakkia ja syyttävät nykyhallitusta kaikesta siitäkin, mikä johtuu edellisen hallituksen päätöksistä.

Amerikka ensin

Tulemme näkemään vaalit ja jos toteen käy
joudumme eurooppanan todella pulaan?
Euroopan tila on Suomenkin tila.
Olemme uhossa käyttäneet vähemmän diplomaattisia sanoja
rajalakeineen ja meidän lait ovat
tietyllä taholla vain paperia?
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010566845.html
– Toivoa sopii että olen väärässä.

Sparraajat vai riippakivet?

Mikä yhdistää SAK:ta, EK:ta, Yrittäjiä, Kulturfondenia, PAMia, Wahlroosin klaania, Tradekaa ja monia muita vakiintuneita järjestötoimijoita? Se, että nämä ovat kaikki suomalaisen yhteiskunnan riippakiviä, entisiä sparraajia. Vasemmisto tai oikeisto, demarit tai kokkarit, kaikilla on niskassaan tusinoittain riippakiviä.

Haukkuminen riittää jo

Minun ei tarvitse käyttää blogista tilaa haukkumaan edellistä tai nykyistä hallitusta, sitä tekee jo joka toinen blogisti, kolumnisti, päätoimittaja ja moni muu. Oli hallitusta vetämässä kuka vaan, em. riippakivet pitävät huolen siitä, että suuria muutoksia ei tapahdu. Tämän vuoksi niin vasemmisto- kuin oikeistohallituksetkin estävät kriittisen tarpeellisia muutoksia mm. maahanmuutossa, työllisyydesssä, sosiaaliturvassa, sote-palveluissa, yrittämisessä ja kasvussa. Joka toinen kerta toinen osapuoli törsää kun pitäisi säästää, joka toinen kerta toinen pihtailee kun pitäisi sijoittaa. Muu maailma muuttuu kovaa vauhtia, mutta riippakivet tekevät kaikkensa ettei Suomi pysy menossa mukana.

Ei liene hirveästi liioiteltua sanoa, että ongelma on noin puoli vuosisataa vanha – vähintään. On ollut nousuja, mutta ne ovat tapahtuneet maamme päättäjistä huolimatta, ei heidän ansiosta. Loppu on meidän omaa typeryyttä. Ihailtavaa tai pelottavaa on, että monissa näistä asioista vasemmisto ja oikeisto ovat ihailtavan samaa mieltä. Hiljaiset sopimukset ylläpitävät kauhun tasapainoa. Esimerkiksi vasemmisto lupaa olla puuttumatta suuryritysten mielipuolisiin tukiaisiin ja erivapauksiin, samalla kun oikeisto lupaa olla koskematta yleissitovuuteen. Molemmat näkevät vaikkapa laajemman kielten osaamisen, vapaan yrittämisen, rohkaisevan sosiaaliturvan sekä onnistuneen työperäisen maahanmuuton merkittäviksi uhkatekijöiksi perinteisille vaalirahoittajilleen.

Muutos. Se on se yksi sana, mitä riippakivet pelkäävät. Muutoksen pelko ellei peräti fobia, muutosvastarinta ja -haluttomuus löytyvät lähes jokaisen yhteiskuntamme epäonnistumisen taustalta. Isoin osa edellä mainituista toimijoista ei vieläkään ole kuullut neuvostoliiton kaatuneen. Ei heidän tarvitse. Niin kauan kun velkarahaa saa, konjakki virtaa, verovapaudet pysyvät ja sijoitustuottoja voi kerätä ulkomailta, ei ole mitään hätää. Kyllä rotat sitten uppoavan laivan jättävät viime hetkellä.

Itseään ruokkiva ongelma

Pääosa keskustelua tietää syyksi aina joko oikeiston tai vasemmiston. Minä en jaksa. Minä en jukolauta vain jaksa olla ottamassa puoliani siitä, koska molemmilla on täysin samat synnit niskassaan. Persut ovat tehneet parhaansa hypätäkseen samaan maan tavan kelkkaan, täyttäen kepulta jääneen absoluuttisen korruption nurkkauksen.

Euroopan maissa menestystä niittävät ne, jotka haastavat vanhan ja kehittävät uutta. Usein uudet toimijat nousevat sieltä, missä vanha raha ei enää virtaa. Ongelma on, että Suomesta puuttuu uusi raha, pitkälti juuri edellä kuvailemani ongelman vuoksi. Suomen yrityskenttä on ollut saman näköinen vuosikymmeniä. Yrityskenttä ei muutu koska tila muutokselle ja kehitykselle puuttuu – ja puoluekenttä ei muutu, koska ei ole uusia yrityksiä ja toimijoita sparraamassa uusia tuulia.

Suomalainen on selviytyjä. Suomalainen on osaava. Suomalainen ansaitsee tilaisuuden käyttää taitojaan. Mistäköhän sellainen saataisiin?

Suomen historian surkein hallitus – saa mitä tilaa – ei kurjuutta kummempaa

Täällä palstoilla näkee päivittäin kuinka ”loistavasti” tämä puujalkahallitus on jakanut Suomen hyvinvointia vain omille lahoaville puujaloilleen – hyvinvoiville. Entisajan puujalkojen jalustat olivat korkealla ja sieltä näki pitkälle. Orpon- puujalat ovat pitkät, mutta  niillä ei Suomen suolla pärjää- upottaa, upottaa !

Tämän hallituksen kuntostrategia on täydellisen epäonnistunut  tähdäten kokonaishyvinvoinnin pitkään jänteeseen.

Syyt ovat yksinkertaiset:

  • Leikkaamalla ei uutta synny, sen osaa jo apukoululainenkin,  eikä vanhoilla konsteilla tässä maailmantilanteessa pärjätä
  • Yhteiskuntarakenteen ylläpitäjät on jaettu susiin ja lampaisiin
  • Luottamus ei synny vain omaa selkää taputtamalla, siihen tarvitaan laajaa luottamusta
  • Puhdas oikeistohallitus on pahin, mitä tällaisessa tilanteessa Suomi tarvitsee- tarvitaan moninapainen hallitus ajamaan tasapainoisesti ja tasaveroisesti kannustamaan yhteiskuntaa yhteiseen maaliin.
  • Tarvitaan voimakkaat johtajat johtamaa Suomea, tämä ei ole Impivaaraa.

 ”Petteri Orpon (kok) hallitus on hiukan yli vuoden ”laittanut Suomea kuntoon”. Näin ainakin Orpo itse on määritellyt hallituksensa tehtävän. Hallitus on jo sopinut 9 miljardin euron valtion menojen leikkauksista ja muista toimista, joilla jarrutetaan Suomen velkaantumista.

Näkyykö vielä merkkejä Orpon hallituksen politiikan onnistumisesta. Viime vuonna leikkaukset kohdistuivat suurelta osin työttömiin, opiskelijoiden ja vähävaraisiin. Kun taloustilanne osoittautui tämän vuoden alussa odotettua kurjemmaksi, hallitus joutui pakon edessä tiukentamaan hitusen myös varakkaimpien ja eläkeläisten verotusta.

Hallitus on yrittänyt edistää valtion säästöjä ja työllistämistä muun muassa heikentämällä asumistukea ja työttömyysturvaa sekä lopettamalla vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen. Suomen talous on vähintään yhtä pahassa tilassa kuin vuosi sitten, mutta talousennusteet povaavat jo pientä talouskasvua korkojen laskun tahdittamana. ”

Huonolta näyttää mutta menköön vieläkin huonommin !

Hallitus lupasi laittaa ”Suomen kuntoon” – Luvut paljastavat, miten on käynyt | HS.fi

Vasemmisto pelkää, että köyhät nostetaan kyykystä..

Eilen kirjoitin blogin että,  ”Kaksilla rattailla…….molemmat vuotaa” oli pohdintaa demareiden nykytilasta ja osin menneestäkin ja keskustelu rönsyili….. täytyy sanoa vähän rimaa hipoen.  Ja vaikka sanoin että muiden puolueiden tilanteita  käsitellään sitten muissa alustuksissani, niin yksi löysi kuitenkin oman sisäisen persunsa heinäsuovasta pahaa oloaan lievittääkseen.

Osa II  PerusS.

Jos nyt ei mennä historiassa kuin siihen asti kun Soini veti vitun päähänsä ja pakeni vuorille.

Puikkoihin hyppäsi Jussi ja kaikista ennakkoveikkailuista huolimatta persuhautajaisia ei tullutkaan, vaan siitä asti on puolue asemoinut itsensä kolmen suuren joukkoon eduskuntavaaleissa.

No, Jussin puheenjohtajuudestaan luopumisensa jälkeen tulikin sitten Riikka johtamaan puoluetta rautaisella mutta hellällä otteella, ollen salliva omille, mutta kova vastustajille. ( Jussi siirtyi eduskunnan puhemieheksi )

Nyt olemmekin sitten hallituksessa, jota johtaa kokoomus, vaikka vasemmisto onkin sen nimittänyt Purran hallitukseksi, mutta se on vain kateellisten huutelua katsomosta.

Tilanne missä Orpon hallitus aloitti oli katastrofaalinen vasemmistohallituksen jäljiltä, rahaa sanottiin olevan, vaikka rahakistun pohja  kiilteli kuin jäniksen pillu pakkasella.

Rikka Purra otti ehkä sen kaikista epäkiitollisimman ministeriön kannettavakseen, kun vasemmiston viitoittamalla tiellä ei voinut jatkaa, vaikka helpomi olisikin ollut kannatuksen puitteissa jakaa hyvinvointia velkarahalla edellisen hallituksen tapaan, mutta isänmaan etu oli kuitenkin se poinnin joka Riikkaa ohjasi/ohjaa teoissaan.

Vuosi ollaan oltu nyt hallituksessa ja vaikka vasemmisto oppositio onkin tehnyt kaikkensa, että persut lähtevät tai lähetetään pois hallituksesta, niin sitä mukaa kun kiljunta on vasemmiston suunnalta lisääntynyt, niin samaan tahtiin on myös lisääntynyt ja vahvistunut persujen yhtenäisyys, toki niitä jäsenissä helppoheikkejä on ollut meidänkin puolueessa, jotka uskovat vielä nytkin että kyllä sitä rahaa on ja lähteneet puolueesta.

Itse uskon, että sitä mukaan kun hallituksen päivät lähenee loppuaan, eli neljän vuoden toimeksianto päättyy, niin hallitus ja etenkin kokoomuksen ja perussuomalaisten YYA, eli yhteistyö ja avunantosopimus jatkuu  hallitusvastuussa seuraavankin nelivuotisperiodin, vaikka tällä YYA.lla onkin huono kaikupohja historiassamme.  Sillä niin sekaisin näkyy olevan vasemmisto omassa kuplassaan, että kyllä kansa tietää…….ja muistaa mitä siitä seurasi, kun paskaa puhuttiin pellon pientareella ja jyvät kylvettiin mahoon maahan.

Sillä ei ole mitään merkitystä vasemmistolle, että meneekö hallituksen toimin hyvin vai hyvin huonosti, kunhan persut saadaan pois pilaamasta heidän juhliaan markkinahäirikkönä.

Mutta kun nyt hallitus sai pään auki riisuessaan ulkoparlamentaarisen korporaatin valtaa demokratiassa, niin nyt ei pidä jäädä tuleen makaamaan, vaan mennään sen vasemmistosuon yli että heilahtaa, sillä paljon on vielä työtä tehtävänä, että punainen vaara saadaan vähenemään ”valtionkonttoreissa” ja saatetaan maa takaisin isänmaalliselle linjalle.

Joten, hyvin menee perussuomalaisilla, kun puikoissa on voimakas nainen, joka puolustaa myös valkoisen miehen kunniaa, eikä vasemmiston tavoin ole heitä hutkimassa ennen tutkimista.

Tulevaa kolmea vuotta voinen verrata opposition osalta siten, että kun viisaudenhammasta särkee, eikä uskalla sitä poistaakkaan, kun pelkona on että katoo loppukin tolkku.

ps. nyt saa persupelkoinenkin ihan luvan kanssa purkaa ”sydäntään”……kunhan ei liiveihin ui.

 

Juna vai ratikka Ylöjärvelle

Niin miksi Ylöjärvellä ei ole rautatieseisaketta, niin että voisi tulla junalla Tampereelle?
Nyt suunnitellaan toista raideparia hinta 110 miljoonaa?
Suunnittelussa on myös ratikka?
Rautatie jo sinällään jakaa kunnan kahtia onko se hyvä vai olisko peräti etu?
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010560015.html
– Molempi parempi,
mutta olen luvannut mennä Tampereelta visiitille ratikalla ja toki junalla yksilläkin raiteilla jos saisivat aikaiseksi seisakkeen sillä ne sivuraiteet ovat jo olemassa!

Kaksilla rattailla….. molemmat vuotaa.

Minä kysyn nyt teiltä arvon blogistit kysymyksen, en siksi että  en siihen vastausta tietäisi vaan siksi, että olemmeko ajatusvirtoinemme samalla nuottiviivastolla.

Nimittäin, minkä kuvittelisitte olevan sellaisen puolueen tulevasuusnäkymät, kun eduskunnassa puheenjohtajansa  mielipidettä ja suositusta vastaan äänestää niin puolueen ensimmäinen kuin toinenkin varapuheenjohtaja ja osa, tosin vähemmistö eduskuntaryhmästä.

Kun kysymys äänestyksessä oli ei enempää eikä vähempää kuin Suomen perustuslaista. Eli, jos puolueella on kaksi eri tulkintalinjaa ja käsitystä siitä, mikä on kansanedustajien pääasiallinen tarkoitus, onko se aina ja kaikissa olosuhteissa suojella Suomen kansaa kuten perustuslaki edellyttää, vai meneekä kansainvälinen, joskus viisikymmentä luvulla tehty ihmisoikeusproknoosi tämä ensiksi mainitsemani velvoitteen ja oikeuden edelle.

Kun kysymys on demareista, niin sitä voidaan kyllä jo pitää kirkossa kuulutettuna, että puolueessa kyseisessä äänestyksessä häviölle jääneet tulevat melko piankin tekemään palatsivallankumouksen ja isänmaallisen linjan valinneet tulevat syrjäyteiksi niiden toimesta, jotka kumartavat kansainvälisille sopimuksille ja pyllistävät meidän omalle perustuslakimme ensisijaiselle velvoitteelle ja tarkoitukselle.

Jos puolueella on näinkin tärkeässä ja sanoisinko ensisijaisessa kysymyksessä kaksi eri linjaa, niin nyt on kysymys siitä, että onko puolue enään nykyisen puheenjohtajan ”näpeissä” ensinkään. Mielestäni tämän äänestyksen jälkeen Lindtmanin lähtölaskentansa on alkanut.

Sitä en tiedä vaikka melko usein tai sanoisinko lähes aina kaiken tiedänkin, että tapahtuuko  Lindtmanin vaihto ennen vai jälkeen auringon nousun, eli ennen vai jälkeen seuraavia  eduskuntavaalien, mutta se tapahtuu varmasti ja tie on tasoitettu takaisin sille linjalle, jota edellinen puheenjohtaja edusti.

Veikkaukseni on, että jos demarit jatkaa Lidtmanin johdolla koko vaalikauden kaksilla rattailla, niin seuraavien eduskuntavaalien jälkeen pääministeri tulee jostakin muusta puolueesta kuin demareista.

Jos valta vahtuu demareissa, niin silloin heillä on paremmat mahdollisuuden nousta kuskin paikalle.

Olin aikeissa käsitellä vähän muidenkin puolueiden sisäistä dynamiikkaa, mutta jätetään ne toiseen kertaan ettei blogi  pituudellaan ylitä sallivuuden rajaa, joten arvon blogistit, ei laakasta, naatitaan.