Perussuomalainen puolue on siitä lähtien kun Soini ja hänen opetuslapsensa erosi/erotettiin puolueesta noin kymmenen vuotta sitten, eli 2017, niin lähtenyt tekemään sitä mitä toivoo valtiontaloudessakin tehtävän, eli elämään suu säkkiä myöden, toisin sanoen, että ei syö enempää kuin tienaa.
Perussuomalaisten on näin tehtävä siksi, että meillä ei ole sellaisia ulkoparlamentaarisia korporaatioita, rälssejä ja säätiöitä kuten muilla puolueilla aina pelastamassa isäntäänsä, kun matti on syystä tai toisesta päässyt/päästetty kukkaron herraksi.
Perussuomalaisten on toimintansa mitoitettava ja suunniteltava AINA vain valtiolta saatuun puoluerahoitukseen joka perustuu siihen, kuinka karttuisa on ollut kansan käsi vaalikiopissa perussuomalaista puoluetta kohtaan.
Joten, vuonna 17 perussuomalaiset tekivät rohkean ratkaisun ja laittoivat pienen osan puoluetuen rahoituksesta poikimaan, eli sijoittivat kolmesataa tuhatta euroa kultaan ja tämän päivän kullan kurssisa se on muuttunut n.2,5 miljoonaan euroon.
Mutta kyllä tämä pieni pesämuna on äkkiä kulutettu, jos toimittaisiin kten Suomen parinkymmen vuoden takaiset edelliset hallitukset, eli söivät enempi kuin tienasivat ja roiskivat valtion rahat helppoheikkien tukemiseen.
Perussuomalaiset näyttävät ihan käytännön tasolla olevan oikea tarkan markan puolue niin oman kuin valtiontaloudenkin osalta. Mutta pieniä ovat kuitenkin meidän puolueen rahat joulukaloiksi muiden kuningaslohien rinnalla, sillä ei ne suuret tulot vaan pienet menot, siinä on se resehti toteutettavaksi kaikkien niin yksityisten kuin julkistenkin kasooreiden ohjenuoraksi, vain siten saadaan pesänselvittäjät pysymään oviemme ulkopuolella.
Jos nyt vähän sanon pilke silmälulmassa, niin nyt kun valtiontalouden tila on mikä se on, niin tulisikohan nyt Riikka Purra nimittää jokaisten tulevien hallitusten rahaministeriksi niin pitkäksi ajaksi, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Pahaa pelkään, että jos seuraavaan hallitukseen nousee sellainen tuttu rajojen/rahojen murtaja, eli murtaa valtiontalouden kehykset ilmeenkään värähtämättä, niin se suomineidon pää joka on vielä vesirajan yläpuolella, niin painuu/painetaan uppeluksiin lopullisesti.