Venäjän laittomia aluelaajennuksia

Neuvostoliitto (oikealta nimeltään Venäjä) allekirjoitti 4.9.1941 liittoutuneiden Atlantin julistuksen. Sen mukaan allekirjoittaneet ”eivät pyri minkäänlaiseen alueelliseen tai muunlaiseen laajentumiseen”.

Stalinille tämä oli pelkkä harhautuspaperi, joka auttoi saamaan Yhdysvalloilta mittaamattomasti sotatarvikkeita ns. lend-and-lease-järjestelmän avulla sekä strategisen toisen rintaman avauksen Normandiassa Ranskassa. Stalin aikoi tehdä päinvastoin eli pitää valloittamansa valtiot ja vielä siirtää ne kommunismiin.

Sodan jälkeen tosiasiat paljastuivat. Neuvostoliitto oli liittänyt alueeseensa Itä-Puolan (178 709 km²), Baltian maat (171 239 km²), Bessarabian Romanialta (44 029 km²), Suomelta Karjalan (43 105 km²), Petsamon (10 480 km²) ja Sallan (5 834 km²), Saksalta Itä-Preussin (11 654 km²), Tshekkoslovakialta Ruteenian (12 722 km²). – –

Neuvostoliitto laajeni miehitysarmeijoittensa avulla poliittisesti huomattavasti lisää: Bulgariaan, Albaniaan, Romaniaan, Jugoslaviaan, Unkariin, Tshekkoslovakiaan, Itä-Saksaan ja Puolaan.

Lähde: Jukka Seppinen – Kivi Bolshevikin kengässä; 2014; sivu 125.